- Painoa 7850 g ja pituutta 72,6 cm (vaatteista monet 68 senttiset sopivat vielä). Kuvat kasvuseula.fi:n mukaan.
- Konttaus toimii pääasiallisena etenemiskeinona, myös yhdestä kädestä kiinnipitäen kävely onnistuu (toki kahdesta kädestä on mieluisampaa). Omin jaloin ei vielä kävellä.
- Kiipeily on ihanaa! Niin portaat, tuolit kun tikapuutkin toimivat hyvinä kiipeilytelineinä. Alas tullaan varovasti peppu edellä, vain yksi haaveri on sattunut.
- Puhutaan kuin Ruuneberi (joo tiedän miten Runeberg kirjoitetaan).
Ainakin ankka, kiija (kirja), äiti, isi, kiitti, auto, pää (miten lammas
sanoo), tätä (ruokapöydästä haluamaansa), kakka, kukka, kukko, hauva,
pappa, pejja (peruna), tissi ja paljon muuta, kun perässä pääsee
sanomaan.
Rantafiilistelyä mökillä - Pottailu alkaa olla tylsää, maailmassa olisi niin paljon hauskempiakin juttuja, siinä kuitenkin istutaan monesti päivässä ja onnistumisiakin tulee joka päivä.
- Syödään yleensä 5 kertaa päivässä. Kaikki ruoka maistuu, mutta isompiakin annoksia voisi syödä kerralla.
Kiipeilyä mökin terassilla - Yöllä nukutaan hyvin 20-05, sen jälkeen tissi suussa välillä jopa 8.30 saakka (yleensä kuitenkin 7-8 aikaan on herätys. Päikkäreitä on päivästä riippuen joko yhdet tai kahdet, yleensä yhdet ja kesto 1,5 tuntia.
- Leiluista nuket ja lammas ovat parhaita, myös laululeikit, kuten 5 pientä ankkaa ovat kivoja.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Neuvola. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Neuvola. Näytä kaikki tekstit
perjantai 1. elokuuta 2014
Mussukka 1 v
Koitetaanpa pysyä näissä päivityksissä oikeassa kronologisessa
järjestyksessä, joten laitetaanpa nyt Sinin 1 vee postaus. Meidän
pikkuinen vauva siis täytti viime perjantaina 1 vuotta. Tässä koitan
kirjoittaa mitä elämäämme kuuluu tässä vaiheessa.
perjantai 28. maaliskuuta 2014
Konttailua
Kyllä, kauan odotettu konttailu alkoi meillä tämän viikon tiistaina, eli samana päivänä kun Sini täytti 8 kk. Meillä oltiin jo pitkään otettu konttausasentoa ja heijailtu siinä itseään, mutta käsien ja jalkojen yhteistyö ei ole ottanut aikaisemmin tuulta alleen. Nyt sitten "synttärin" ja neuvolan kunniaksi ensimmäiset "askeleet" otettiin heti aamusta.
Tässäpä pikkuinen video konttaamisesta, en vaan osaa liittää parempaa filkkaa...
Kävimme siis myös neuvolassa samana päivänä. Ainakin meillä 8 kk neuvola on lääkärineuvola, tarkoittaen siis erittäin tiukkaa tahtia, se on tulos ja ulos! Nytkin lääkäri nopeasti kyseli syömiset ja D-vitamiinin saannin, sitten käytiin mittauksissa, lääkäri tuli jotain vääntelemään ja sitten laitettiinkin jo vaatteet päälle, testattiin kuulo ja koitetettiin ottaa helmestä kiinni. Mitään ylimääräisiä kommentteja ei tullut, en edes tiedä ottiko vauva lääkärin mielestä helmestä kiinni pinsettiotteella :).
Loppuun kysyin lekurin mielipidettä kasvusta ja se on kuulemma seurannut aivan hyvää omaa linjaansa - kuulemma liikkumisen alkaessa paino normaalisti laskee vähän pituuteen nähden. En maininnut mitään sormiruokailustamme ja selvästikin siitä saatu ravinto on ainakin meillä riittänyt. Tässä vielä mitat Kasvuseulan kaavioihin laitettuna:
8-kuisena meillä:
- Kontata n. 4 "askelta".
- Istutaan melko tukevasti, mutta ei nousta istumaan itse (toinen jalka ei vaan tule eteen), istumasta päästään kyllä nätisti pois.
- Noustaan polviseisontaan ammeessa ja sängyssä (tämä on TOOOSI turvallista).
- Rakastetaan koiran kuppeja.
- Sanotaan äiti (äidin mielestä, tosin äitiä ei osata edes osoittaa).
- Omataan neljä hammasta: "ykköset" alhaalla ja "kakkoset" ylhäällä (tai sitten vauvasta tulee vamppyyri, niin sivuilla ne ovat) .
- Nukutaan 20-07 (tai siihen saakka, kun pimeyttä piisaa..) ja herätään yöllä kerran syömään (muuten joudutaan tyytymään itkemiseen ja tuttiin).
- Nukutaan 2-3 päikkärit (n. 2-3 h yhteensä).
Perinteisesti otin vielä miljoona kuvaa synttärisankaristamme, niistä oheen vielä pari:
Tässäpä pikkuinen video konttaamisesta, en vaan osaa liittää parempaa filkkaa...
| Pikku konttailija |
Kävimme siis myös neuvolassa samana päivänä. Ainakin meillä 8 kk neuvola on lääkärineuvola, tarkoittaen siis erittäin tiukkaa tahtia, se on tulos ja ulos! Nytkin lääkäri nopeasti kyseli syömiset ja D-vitamiinin saannin, sitten käytiin mittauksissa, lääkäri tuli jotain vääntelemään ja sitten laitettiinkin jo vaatteet päälle, testattiin kuulo ja koitetettiin ottaa helmestä kiinni. Mitään ylimääräisiä kommentteja ei tullut, en edes tiedä ottiko vauva lääkärin mielestä helmestä kiinni pinsettiotteella :).
Loppuun kysyin lekurin mielipidettä kasvusta ja se on kuulemma seurannut aivan hyvää omaa linjaansa - kuulemma liikkumisen alkaessa paino normaalisti laskee vähän pituuteen nähden. En maininnut mitään sormiruokailustamme ja selvästikin siitä saatu ravinto on ainakin meillä riittänyt. Tässä vielä mitat Kasvuseulan kaavioihin laitettuna:
![]() | ||
| Pituuden kehitys |
8-kuisena meillä:
- Kontata n. 4 "askelta".
- Istutaan melko tukevasti, mutta ei nousta istumaan itse (toinen jalka ei vaan tule eteen), istumasta päästään kyllä nätisti pois.
- Noustaan polviseisontaan ammeessa ja sängyssä (tämä on TOOOSI turvallista).
- Rakastetaan koiran kuppeja.
- Sanotaan äiti (äidin mielestä, tosin äitiä ei osata edes osoittaa).
- Omataan neljä hammasta: "ykköset" alhaalla ja "kakkoset" ylhäällä (tai sitten vauvasta tulee vamppyyri, niin sivuilla ne ovat) .
- Nukutaan 20-07 (tai siihen saakka, kun pimeyttä piisaa..) ja herätään yöllä kerran syömään (muuten joudutaan tyytymään itkemiseen ja tuttiin).
- Nukutaan 2-3 päikkärit (n. 2-3 h yhteensä).
Perinteisesti otin vielä miljoona kuvaa synttärisankaristamme, niistä oheen vielä pari:
| Neuvolan pallo oli tosi mielenkiintoinen kapistus! |
| Matkalla kotiin, ihana kevät ja aurinko, lämpöä n. 10 C! |
| Välillä istuminen ottaa päähän |
| Ihana konttailija |
maanantai 27. tammikuuta 2014
Meidän ihme 1/2-vuotta
| Pieni-ihme 1/2-vuotta |
Viikonloppuna meillä siis vietettiin 1/2-vuotissynttäreitä. Joo'o tiedetään, puolivuotissynttärit, niinpä, mutta aihetta juhlaan ja rakkaiden näkemiseen ei mielestäni ole koskaan liikaa. Tärkeimpänä ajatuksena oli siis nähdä rakkaita sukulaisia ja viettää aikaa heidän kanssaan, mitään lahjoja ei PITÄNYT tuoda. No kyllähän niitä kuitenkin pari tuli.. Kiitos kaunis kaikille synttäreillä vierailleille höpsöttäville sukulaisille :P
| Ina-tätin tuomat ugit |
No sitten päivän mittoihin. Pituutta neidille on kertynyt 65 cm (-1 käyrällä) ja painoa 6620 g (-5 käyrällä), päänympärys oli 43 cm. Neuvolantäti kehui kovasti toukkuutta sekä ihon hyvää kuntoa (on tainnut saada äidin rasvaisen ihon, kiittäkööt teininä kaikkine näppylöineen). Lisäksi "suojeluheijasteet" eteen ja sivuille toimivat, voidaan siis alkaa treenaamaan kaatuilua :D. Nyt kun esimerkiksi Hesari uutisoi uusista kasvukäyristä kävin vielä testaamassa pituuden uusien kasvukäyrien valossa Kasvuseulan sivuilla -kannattaa rekisteröityä! Tässä vielä meidän käyrät:
Niin painossa kuin pituudessa mennään siis miinuskäppyröillä. Itse en usko tämän olevan ongelma, vaan asia joka tasoittuu iän myötä. Itseä kyllä vähän rassaa neuvolan ohjeistus ruokailusta (pitäisi nyt alkaa syöttää puuroa yms. jotta paino pysyy kasvavan energiankulutuksen mukana). Koitan kuitenkin pitää pääni ja jatkaa suunnitellulla tavalla sormiruokien parissa. Onneksi saatiin tänään Minä syön itse -kirja, jonka ohjeista saa taas varmasti uutta intoa!
Loppuun piti laittaa vielä muutama kuva,mutta tänään räpsimäni 1/2-vuotis otokset ovat niin huonoja, etten taida viitsiä... Väsynyt ja liikkuva tyttö, huono sisävalo ja pokkarikamera eivät ole hyvä yhdistelmä :(
perjantai 27. joulukuuta 2013
5 kk neuvola
Täytin keskiviikkona 5 kk ja nyt 2 päivää myöhemmin kävimme neuvolassa. Painoa oli tullut kuukaudessa reilu 400 g, nyt olin 6 240 g. Vastaavassa iässä äiti ja isä ovat molemmat painaneet 7 800 g, tiedä sitten keneltä olen sutjakan vartaloni perinyt :)
Pituutta minulle ei olisi kertynyt mittauksen mukaan kuin 1 mm sitten viime neuvolan. Äiti viimeksi epäilikin mittauksen oikeellisuutta ja se tuli nyt todettua vääräksi. Tällä kertaa makasin tosi hienosti paikallani, joten nyt saatu 62 cm vastannee hyvin todellisia mittoja.
Ilmeisesti kehityn todella hyvää tahtia, sillä osasin kaikki neuvolantädin ehdottamat asiat tuetta istumista lukuunottamatta. Kirjoihin ja kansiin kirjattiinkin, että osaan seurata lelua kaikkiin suuntiin (se kirjattiin kyllä jo viimeksikin), hymyilen ja nauran, jokeltelen erilaisilla äänillä ja istun tuettuna selkä suorassa. Siispä istuttamisen esim. suihkussa lyhyitä aikoja saa aloittaa.
Puhuimme käynnillä myös tulevasta kiinteiden aloittamisesta ja vaikuttaa siltä, että neuvolassa ollaan tästä sormiruokailusta aivan kujalla. Tälläkertaa täti oli nuori ja oikein mukava, mutta äidin mainitessa sormiruokailusuunnitelmista se ohitettiin kokonaan ja hetkenpäästä kerrottiin miten perunaa, porkkanaa ja kukkakaalia kannattaa muussata ja jatkaa rintamaidolla... Onkohan asia heille oikeasti niin vieras, vai onkohan sormiruokailu vaan niin sotkevaista ettei sen toteuttamiseen meinata uskoa?? No noin kuukauden päästä nähdään tuleeko siitä mitään, vai mennäänkö massan mukana.
Vaikka pituutta ei neuvolan mittausten mukaan ole juurikaan tullut on tosielämässä kuitenkin kasvettu, sillä ennen joulua äiti ja iskä päättivät korvata vauvasänkyni pinniksellä. Uudessa sängyssä on niin paljon tilaa, että saan sänkyyn myös kaikki pehmoleluni ja päänipäälle mobilen. Olinkin tosi innoissani mobilen ensikertaa nähdessäni!
Nyt alamme valmistautua ekaan ulkomaan matkaani. Parin päivän päästä lähdemme äidin ja mamman kanssa Teneriffalle. Siellä meitä odottavat jo tänään reissuun lähteneet mumma ja muffa.
Oikein ihanaa joulun jälkeistä aikaa sekä onnea vuoteen 2014 kaikille blogin lukijoille!
Pituutta minulle ei olisi kertynyt mittauksen mukaan kuin 1 mm sitten viime neuvolan. Äiti viimeksi epäilikin mittauksen oikeellisuutta ja se tuli nyt todettua vääräksi. Tällä kertaa makasin tosi hienosti paikallani, joten nyt saatu 62 cm vastannee hyvin todellisia mittoja.
| Olen kovin kiinnostunut kirjojen kuvista. |
Ilmeisesti kehityn todella hyvää tahtia, sillä osasin kaikki neuvolantädin ehdottamat asiat tuetta istumista lukuunottamatta. Kirjoihin ja kansiin kirjattiinkin, että osaan seurata lelua kaikkiin suuntiin (se kirjattiin kyllä jo viimeksikin), hymyilen ja nauran, jokeltelen erilaisilla äänillä ja istun tuettuna selkä suorassa. Siispä istuttamisen esim. suihkussa lyhyitä aikoja saa aloittaa.
Puhuimme käynnillä myös tulevasta kiinteiden aloittamisesta ja vaikuttaa siltä, että neuvolassa ollaan tästä sormiruokailusta aivan kujalla. Tälläkertaa täti oli nuori ja oikein mukava, mutta äidin mainitessa sormiruokailusuunnitelmista se ohitettiin kokonaan ja hetkenpäästä kerrottiin miten perunaa, porkkanaa ja kukkakaalia kannattaa muussata ja jatkaa rintamaidolla... Onkohan asia heille oikeasti niin vieras, vai onkohan sormiruokailu vaan niin sotkevaista ettei sen toteuttamiseen meinata uskoa?? No noin kuukauden päästä nähdään tuleeko siitä mitään, vai mennäänkö massan mukana.
Vaikka pituutta ei neuvolan mittausten mukaan ole juurikaan tullut on tosielämässä kuitenkin kasvettu, sillä ennen joulua äiti ja iskä päättivät korvata vauvasänkyni pinniksellä. Uudessa sängyssä on niin paljon tilaa, että saan sänkyyn myös kaikki pehmoleluni ja päänipäälle mobilen. Olinkin tosi innoissani mobilen ensikertaa nähdessäni!
| Uusi, isompi sänky ja Avent-pehmopupu. |
Nyt alamme valmistautua ekaan ulkomaan matkaani. Parin päivän päästä lähdemme äidin ja mamman kanssa Teneriffalle. Siellä meitä odottavat jo tänään reissuun lähteneet mumma ja muffa.
Oikein ihanaa joulun jälkeistä aikaa sekä onnea vuoteen 2014 kaikille blogin lukijoille!
keskiviikko 20. marraskuuta 2013
Äidin synttärilahja ja sormiruokailuun perehtymistä
Äidin synttäreitä vietettiin muutama viikko sitten. Minun syntymäni jälkeen ei äiti saanutkaan enää samanlaista huomiota kun ennen, mutta kävivät mamma ja pappa sekä muffa kuitenkin kahvilla ja saihan äiti heiltä myös pienet paketit :).
Iskän lahja äidille oli juuri niin romanttinen kun iskän lahjat ovat aina olleet.. Äidin pyytämä kirja ja vielä nätisti paketoituna...
Paketin sisältä paljastui Englanninkielinen versio Omin sormin suuhun -kirjasta, suomalaista versiota kun ei meinannut mistään löytyä.
Nyt äiti on alkanut innoissaan perehtyä sormiruokailuun. MItä enemmän äiti siitä lukee sitä innostuneemmaksi hän asiasta tulee. Tässä muutama pointti ruokailun eduista:
- Lapsi voi syödä alusta alkaen vanhempien kanssa samaa ruokaa (tai hieman muunneltuna).
- Lapsi voi itse päättää ruokailunopeuden (ja mitä syö ja kuinka paljon).
- Lapsi ja vanhemmat voivat syödä yhtäaikaa, sillä lasta ei tarvitse (tai saa) syöttää.
- Lapsi tutustuu ruokaan sen mallisena javärisenä ja tuntuisena kun se oikeasti on.
- Jne...
Toki ruokailusta on odotettavissa erittäin sotkuista ja varmasti ruokatapamme tulee herättämään epäilyjä. Tällä hetkellä äiti kuitenkin kovasti toivoo, että parin kuukauden päästä innostuisin ruokaa näin maistelemaan ja saisin syödä alusta saakka "oikeaa" ruokaa!
Ollaan meillä muutakin tehty. Eilen käytiin hieman aikaisessa 4 kk neuvolassa. Ohjelmassa oli lääkärineuvola, kuten kaikilla 4 kuisilla taitaa olla. Kaikki oli hyvin ja kommenteiksi saatiin "Kasvu ja kehitys etenevät hyvin. Hymyilevä tyttö." Painoa oli kertynyt 5 810 g ja pituutta 61,9 cm (äiti epäilee kyllä pientä mittausvirhettä, niin vaikeaa oli paikallaanpysyminen), päänympärys oli 41 cm.
Edellisviikolla Reiman verkkokaupassa oli varastontyhjennys. Äiti taisi päättää tyhjentää koko varaston yksinään. Ainakin niin paljon tavaraa hän tilasi.. Vaatteet tulivat perjantaina ja meno oli kun jouluna konsanaan!
Iskän lahja äidille oli juuri niin romanttinen kun iskän lahjat ovat aina olleet.. Äidin pyytämä kirja ja vielä nätisti paketoituna...
| Äidin lahja paketissaan... |
| Äidin synttärilahja |
- Lapsi voi syödä alusta alkaen vanhempien kanssa samaa ruokaa (tai hieman muunneltuna).
- Lapsi voi itse päättää ruokailunopeuden (ja mitä syö ja kuinka paljon).
- Lapsi ja vanhemmat voivat syödä yhtäaikaa, sillä lasta ei tarvitse (tai saa) syöttää.
- Lapsi tutustuu ruokaan sen mallisena javärisenä ja tuntuisena kun se oikeasti on.
- Jne...
Toki ruokailusta on odotettavissa erittäin sotkuista ja varmasti ruokatapamme tulee herättämään epäilyjä. Tällä hetkellä äiti kuitenkin kovasti toivoo, että parin kuukauden päästä innostuisin ruokaa näin maistelemaan ja saisin syödä alusta saakka "oikeaa" ruokaa!
| Hönttiäinen liikkuu jo niin paljon, että kuvat tuppaavat aina heilahtamaan.. |
Ollaan meillä muutakin tehty. Eilen käytiin hieman aikaisessa 4 kk neuvolassa. Ohjelmassa oli lääkärineuvola, kuten kaikilla 4 kuisilla taitaa olla. Kaikki oli hyvin ja kommenteiksi saatiin "Kasvu ja kehitys etenevät hyvin. Hymyilevä tyttö." Painoa oli kertynyt 5 810 g ja pituutta 61,9 cm (äiti epäilee kyllä pientä mittausvirhettä, niin vaikeaa oli paikallaanpysyminen), päänympärys oli 41 cm.
Edellisviikolla Reiman verkkokaupassa oli varastontyhjennys. Äiti taisi päättää tyhjentää koko varaston yksinään. Ainakin niin paljon tavaraa hän tilasi.. Vaatteet tulivat perjantaina ja meno oli kun jouluna konsanaan!
| Uusia vaatteita |
| Sadetakki, jossa pikkasen kasvuvaraa |
| Uudet "hieman" isot aurinkolasit |
torstai 31. lokakuuta 2013
3 kk neuvola
Huh, kylläpä aika menee nopeasti! Äidin mielestä synnyin juuri ja tänään täytän jo 14 viikkoa ja kävin 3 kk neuvolassa. 3 kk:n neuvolassa saadaan ainakin täällä meillä ensimmäiset rokotukset. Minulle annettiin kurkkumätä, jäykkäkouristus, polio, hinkuyskä, rota, haemophilus influenzae ja pneumokokki -rokotteet. Näistä rota annetaan suun kautta ja muut kahdella erillisellä pistoksella reisiin. Rokotteiden antamisesta aloin itkemään hieman, mutta rauhotuin saadessani maitoa. Lisäksi minut punnittiin (5 520 g) ja mitattiin (59 cm) sekä päänympärys 40,3 cm. Äiti löysi netistä uusien kasvukäyrien kokeiluohjelman ja piirsi sillä käyräni.
Alhaallahan me mennään, mutta hyvää omaa vauhtia kuitenkin. Neuvolantätin mukaan ensimmäisenä vuotena usein haetaan omaa käyrää, jota sitten jatkossa seurataan paremmin. Painoni oli 0-käyrällä suhteessa pituuteeni, joten meillä pyyhkii hyvin :) Marianne-tätin (siis neuvolantätini) mukaan olen tyytyväinen ja jäntevä tyttö!
Eilen opin uuden taidon, joka tänään saatiin kirjata neuvolan tietoihin: opin kierähtämään vatsaltani selälleen. Sitä pitikin sitten eilen kuvata ensin äitin ja iskän toimesta ja myöhemmin vielä mumman toimesta. Kyllä ne taidot vaan kehittyvät!
Tämän päivän olenkin ollut tavallista uneliaampi (kuten neuvolasta varoiteltiinkin) ja vähän kärttyisämpikin. Kolmen aikoihin äiti antoi minulle särkylääkettä, joka onkin vähentänyt kiukkua selvästi. Nyt taitaa taas vatsa kurnia, joten jatketaan syömistä.
![]() |
| Pituuden kehitys ensimmäisten 3 kuukauden aikana |
Alhaallahan me mennään, mutta hyvää omaa vauhtia kuitenkin. Neuvolantätin mukaan ensimmäisenä vuotena usein haetaan omaa käyrää, jota sitten jatkossa seurataan paremmin. Painoni oli 0-käyrällä suhteessa pituuteeni, joten meillä pyyhkii hyvin :) Marianne-tätin (siis neuvolantätini) mukaan olen tyytyväinen ja jäntevä tyttö!
| Uni maistuu possu kainalossa |
Eilen opin uuden taidon, joka tänään saatiin kirjata neuvolan tietoihin: opin kierähtämään vatsaltani selälleen. Sitä pitikin sitten eilen kuvata ensin äitin ja iskän toimesta ja myöhemmin vielä mumman toimesta. Kyllä ne taidot vaan kehittyvät!
Tämän päivän olenkin ollut tavallista uneliaampi (kuten neuvolasta varoiteltiinkin) ja vähän kärttyisämpikin. Kolmen aikoihin äiti antoi minulle särkylääkettä, joka onkin vähentänyt kiukkua selvästi. Nyt taitaa taas vatsa kurnia, joten jatketaan syömistä.
keskiviikko 2. lokakuuta 2013
2 kk neuvola ja IHANA kirja
Meillä oli maanantaina 2 kk neuvola. Äiti mietti viime kerralla tarkkaan
mihin aikaan käynnin haluaisi ja silloin sovittiin kello kaksi.. No
nytpä meidän rytmi on muuttunut niin että kahdelta nukutaan juuri niitä
pitkiä päikkäreitä. Siispä jouduin heräämään kesken makoisien unieni.
Äidin ja neuvolan tätin ihastukseksi olin kuitenkin oma aurinkoinen
itseni. Painoa minulle on kertynyt 4 kg ja 950 g ja pituutta 57 cm,
kokonaisuudessaan kasvua siis 10 cm! Ja kyllähän kasvun huomaakin vanhoja kuvia vertaillessa:
| Pipsa-Possun kanssa ikää 4 päivää |
| Pipsa-Possun kanssa ikää 2 kk |
Neuvolassa tarkasteltiin myös kehitystä. Naureskelin koko neuvolakäynnin, joten hymyilee-kohtaan tuli iso rasti. Myös mahaltaan pään nostaminen ja takaisin jokeltelu onnistuu. Lisäksi käteni sai kiitosta-ne ovat jo hyvin auki, äidin mukaan ne ovat kyllä olleet sitä jo pitkän aikaa. Yleisesti neuvolasta jäi hyvä mieli -kaikki hyvin kasvetaan ja kehitytään ilmeisesti aivan hyvässä tahdissa!
Kotiin olen saanut uuden kirjan. Äiti ja iskä kävivät viikonloppuna ostamassa Onni ja Ilona katselukorttien tekijän (eli sen saman joka on tehnyt mun lehmä-julisteen) lorukirjan Lits Läts Lätäkkö.
Kirjassa on kuvattu kaikki vuodenajat isoin, värikkäin kuvin ja RAKASTAN kirjan katselua. Makoilemme usein äidin kanssa leikkimatolla ja katselemme kirjaa. Samalla äiti satuilee kirjan kuvista ja näyttää erilaisia eläimiä ja tapahtumia. Tätä kirjaa suosittelen kaikille!
| Minä leikkimatolla |
tiistai 10. syyskuuta 2013
Neuvolalääkäri ja askartelua
Tänään kävimme äitin ja iskän kanssa neuvolalääkärissä. Lääkäri oli "jo" kello 11, joten aamutoimissa meinasi taas tulla kiire.. Ehdimme kuitenkin ajoissa paikalle pienen koheltamisen ja kaaoksen jälkeen. Tosin sillä seurauksella, että olin nälkäinen ja siksi kärttyinen koko käynnin ajan. Käynti itsessään oli erittäin nopea (äiti oli kuvitellut, että tämä käynti olisi erityisen pitkä, mutta väärässäpä oli), 15 minuuttia ja ulos!
Neuvolassa tehtiin tavalliset mittaukset ja niiden lisäksi lääkäri testasi refleksit ja kuunteli sydänäänet. Äiti kyseli navastani, joka on siis "törhöllään". Lääkärin mukaan siinä on tyrä, mutta siitä ei tarvitse huolestua vielä, vasta jos ei ole laskenut yksi vuotiaaseen mennessä. Lääkäri vahvisti äidin ja iskän käsitykset - olen jäntevä tyttö! Tässä vielä taulukoituna kehitykseni tähän mennessä:
Viimeviikolla askartelimme äidin kanssa ristiäiskutsut. Teimme jo heti syntymäni jälkeen jalanjälkiä punaisella sormivärillä valkoiselle pahville. Nyt leikkasimme ne irti ja loihdimme niistä kutsujen etukannet.
Sisälle kutsuun laitoimme äidin lempirunon sekä muut tärkeät tiedot.
Muuten olemme viettäneet erittäinkin rauhallista aikaa. Päivät ovat menneet pitkälti sisällä, sillä äiti ja iskä ovat olleet kipeinä. Sisällä olemisessa lempihommaani on nakuilu ja siinä ohessa Valion lehmä-kortin katsominen. Loppuun siis vielä kuvaa lempiharrastuksestani, nyt sentään vaatteet päällä :)
Neuvolassa tehtiin tavalliset mittaukset ja niiden lisäksi lääkäri testasi refleksit ja kuunteli sydänäänet. Äiti kyseli navastani, joka on siis "törhöllään". Lääkärin mukaan siinä on tyrä, mutta siitä ei tarvitse huolestua vielä, vasta jos ei ole laskenut yksi vuotiaaseen mennessä. Lääkäri vahvisti äidin ja iskän käsitykset - olen jäntevä tyttö! Tässä vielä taulukoituna kehitykseni tähän mennessä:
![]() |
| Pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys |
Viimeviikolla askartelimme äidin kanssa ristiäiskutsut. Teimme jo heti syntymäni jälkeen jalanjälkiä punaisella sormivärillä valkoiselle pahville. Nyt leikkasimme ne irti ja loihdimme niistä kutsujen etukannet.
| Kutsun etupuoli |
![]() |
| Kutsu sisältä |
Muuten olemme viettäneet erittäinkin rauhallista aikaa. Päivät ovat menneet pitkälti sisällä, sillä äiti ja iskä ovat olleet kipeinä. Sisällä olemisessa lempihommaani on nakuilu ja siinä ohessa Valion lehmä-kortin katsominen. Loppuun siis vielä kuvaa lempiharrastuksestani, nyt sentään vaatteet päällä :)
torstai 29. elokuuta 2013
Samperin vaunut...
Äiti osti meille hyvältä kaveriltaan kolmisen vuotta käytössä olleet Gracon vaunut. Alusta asti oli tiedossa, että renkaat ovat kuluneet ja pitäisi uusia mahdollisimman pian. Siispä äiti marssi kauppaan jo ennen syntymääni ja tiedusteli uusia renkaita. Silloin renkaita ei ollut tarjolla ja asia vaikutti muutenkin niin hankalalta, että äiti päätti ottaa riskin ja paikkauttaa renkaat. Onneksi perhepiiristä löytyy monta taitavaa korjaajaa ja renkaat saatiin korjattua ennen syntymääni.
No, apu oli kuitenkin lyhyt ja nyt renkaat sanoivat sopimuksen lopullisesti irti. Enää ei tarvitse vaunuja käyttää ennen kun uudet renkaat on saatu. Siispä äiti uudestaan kauppaan ja kyselemään renkaita, heidän mukaansa voisi olla ettei renkaita ole enää saatavana (ja siis vaunut reilu 3 vuota vanhat!!). Äiti pyysi huollon sähköpostiosoitetta ja oli sinne tänään yhteydessä. Renkaita saa ilmeisesti tilattua (ilmeisesti Jenkeistä) ja kärryt saadaan toimimaan. Nyt ollaan kuitenkin kantoliinan varassa siihen saakka, kun ne saapuvat. Ei kuulosta nopealta toiminnalta... Onneksi vaunuja voi vielä kuitenkin käyttää parvekkeella nukkumiseen.
Sitten iloisempiin asioihin. Meillä oli eilen neuvolassa tarkastuskäynti. Paino oli noussut kahdessa viikossa n. 700 g, ollen nyt 3950 g ja pituus 53,5 cm, siihenkin siis yli 4 cm reilussa kolmessa viikossa! Minusta taitaa tulla pitkä tyttö.
Alkuviikosta kävimme myös näyttäytymässä äitin töissä, siellä minäkin jouduin hommiin. Pian kuitenkin ymmärsin mikä työnteossa on tärkeintä -lepääminen tottakai!
No, apu oli kuitenkin lyhyt ja nyt renkaat sanoivat sopimuksen lopullisesti irti. Enää ei tarvitse vaunuja käyttää ennen kun uudet renkaat on saatu. Siispä äiti uudestaan kauppaan ja kyselemään renkaita, heidän mukaansa voisi olla ettei renkaita ole enää saatavana (ja siis vaunut reilu 3 vuota vanhat!!). Äiti pyysi huollon sähköpostiosoitetta ja oli sinne tänään yhteydessä. Renkaita saa ilmeisesti tilattua (ilmeisesti Jenkeistä) ja kärryt saadaan toimimaan. Nyt ollaan kuitenkin kantoliinan varassa siihen saakka, kun ne saapuvat. Ei kuulosta nopealta toiminnalta... Onneksi vaunuja voi vielä kuitenkin käyttää parvekkeella nukkumiseen.
| Uusin kuvani, huomatkaa äidin ex-työkaverin tekemät tossut ja pipo |
Sitten iloisempiin asioihin. Meillä oli eilen neuvolassa tarkastuskäynti. Paino oli noussut kahdessa viikossa n. 700 g, ollen nyt 3950 g ja pituus 53,5 cm, siihenkin siis yli 4 cm reilussa kolmessa viikossa! Minusta taitaa tulla pitkä tyttö.
| BabyBjörnin sitterissä on hyvä lepäillä |
Alkuviikosta kävimme myös näyttäytymässä äitin töissä, siellä minäkin jouduin hommiin. Pian kuitenkin ymmärsin mikä työnteossa on tärkeintä -lepääminen tottakai!
lauantai 10. elokuuta 2013
Ensimmäinen neuvolakäynti ja siitä tullut ahdistus sekä paljon vieraita
Maanantaina oli ihka ensimmäinen neuvolakäyntini. Meitä odotti uusi neuvolantäti, sillä varsinainen tätimme oli kesälomalla. Alkuun juttelimme mukavia ja sitten täti mittasi ja punnitsi minut. Pituutta minulle oli kertynyt lisää melkein 2 senttiä, olin nyt 48,9 cm. Päänympärys sen sijaan oli pienentynyt 37 sentistä 35,5 senttiin. Neuvolantätin mukaan tämä on normaalia, sillä synnytyksen jälkeen mitataan usein kiireessä ja siksi mitat saattavat heittää suuntaan jos toiseen. Punnituksen mukaan olin saanut painoa lisää viikonlopun aikana vain 4 grammaa. Äiti koitti selittää tädille, että perjantain paino oli mitattu täydellä mahalla ja neuvolassa mulla oli huutava nälkä ja näin siis maha aivan tyhjä. No, sitten äitiä pyydettiin minua syöttämään ja pikaruokailun avulla painoa saatiin nostettua lisää 40 grammalla. Vieläkin täti pohti pientä painonnousua, mutta totesi viikkokasvun olevan kuitenkin erittäin hyvällä tasolla (260 g).
Äiti alkoi kuitenki stressaamaan painosta, vaikka hyvin tiesikin hidastuneen nousun johtuvan mittausten erilaisuudesta. Tämän vuoksi jouduinkin tehosyötön ja tehovalvonnan uhriksi. Kokoajan oltiin tyrkyttämässä ruokaa ja varmistelemassa että olen varmasti syönyt reippaasti molemmat tissit.
Onneksi äiti sai kuitenkin muuta tekemistä, kun vieraita alkoi tulla meitä tervehtimään. Ensimmäisenä listalla olivat äidin vanhat koulukaverit perheineen. Heiltä sain lahjaksi Pentikin lautasen ja helisitimen. Äiti ja iskä puolestaan saivat suklaata sekä laatukirjan:
Tosin olen kyllä toistaiseksi ymmärtänyt nukkua ihan ilman kiroilua!
Keskiviikkona lähdimme käymään mammalla ja pappalla ja samalla näyttäytymässä koiralle. Kyllä se oli ihmeissään, nuoli ja hoivasi minkä ehti. Kyllä se vähän haukkuikin, kun minä oikein parkasin.. Hyvin me taidetaan kuitenkin toimeentulla, varsinkin vaunulenkkeily on meidän molempien mieleen!
Samalla kertaa tuli hoidettua myös ensimmäinen yökyläily -jäimme äidin kanssa mammalle ja pappalle yöksi, sillä kuten tiedätte mammalla palvelu pelaa ja äiti sai huilailla rauhassa ilman stressiä ruuanlaitosta ja siivoamisesta :)
Torstaina lähdimme takaisin kotiin, mutta jätimme koiran vielä mammalle hoitoon. Saamme siis jatkaa rauhallista perheharjoittelua aina huomiseen saakka!
| Painonkehitys ensimmäisen 11 päivän aikana |
Äiti alkoi kuitenki stressaamaan painosta, vaikka hyvin tiesikin hidastuneen nousun johtuvan mittausten erilaisuudesta. Tämän vuoksi jouduinkin tehosyötön ja tehovalvonnan uhriksi. Kokoajan oltiin tyrkyttämässä ruokaa ja varmistelemassa että olen varmasti syönyt reippaasti molemmat tissit.
Onneksi äiti sai kuitenkin muuta tekemistä, kun vieraita alkoi tulla meitä tervehtimään. Ensimmäisenä listalla olivat äidin vanhat koulukaverit perheineen. Heiltä sain lahjaksi Pentikin lautasen ja helisitimen. Äiti ja iskä puolestaan saivat suklaata sekä laatukirjan:
Tosin olen kyllä toistaiseksi ymmärtänyt nukkua ihan ilman kiroilua!
Keskiviikkona lähdimme käymään mammalla ja pappalla ja samalla näyttäytymässä koiralle. Kyllä se oli ihmeissään, nuoli ja hoivasi minkä ehti. Kyllä se vähän haukkuikin, kun minä oikein parkasin.. Hyvin me taidetaan kuitenkin toimeentulla, varsinkin vaunulenkkeily on meidän molempien mieleen!
Samalla kertaa tuli hoidettua myös ensimmäinen yökyläily -jäimme äidin kanssa mammalle ja pappalle yöksi, sillä kuten tiedätte mammalla palvelu pelaa ja äiti sai huilailla rauhassa ilman stressiä ruuanlaitosta ja siivoamisesta :)
Torstaina lähdimme takaisin kotiin, mutta jätimme koiran vielä mammalle hoitoon. Saamme siis jatkaa rauhallista perheharjoittelua aina huomiseen saakka!
keskiviikko 7. elokuuta 2013
Valohoidon jälkeistä väsymystä
Torstaiaamuna saimme lopettaa valohoidon. Sairaalassa meitä varoiteltiin, että hoidon aikana tai sen jälkeen voisin olla normaalia väsyneempi. Näin oli myös. Torstaina nukuin kaikki syöttövälit ja äiti sai oikein herätellä, jotta sai minut syömään. Yhdellä kerralla söin vähän huonommin ja silloin äiti päätyikin testailemaan saamiaan Avent-tuotteita.
Ensin äiti tiskasi tuttipullon ja rintapumpun ja sitten hän steriloi kaikki uudella Sterilointipussilla. Sterilointipusseja on yhdessä pakkauksessa 5 kappaletta ja yhtä voidaan käyttää 20 kertaa, melko kätevää! Pussukat mahtuvat myös pienempään mikroaaltouuniin, johon suurempi Mikrosterilointilaite ei mahdu. Yhteen pussiin mahtuu juuri rintapumppu ja tuttipullo.
Lisää Sterilointipussista löytyy (valitettavasti vain englanniksi) osoitteesta http://www.p4c.philips.com/cgi-bin/dcbint/cpindex.pl?slg=en&scy=sg&ctn=SCF297/05
Tämän jälkeen äiti kokosi Natural manuaalisen -rintapumpun ja kokeili pumppaamista ensimmäisen kerran. Ja kyllä - äidillä riittää mitä pumpata.. noin 10 minuutissa pulloon oli kertynyt 80 ml maitoa!
Sitten kokeilimme Avent Natural -tuttipulloa. Pulloruokinta tuntui heti tutulta ja minä tyttö jaksoin syödä koko pullollisen maitoa!
Täydennyssatsin jälkeen piristyin selvästi ja jaksoin taas imeä rintaa reippaasti.
Perjantaiaamu alkoi taas sairaalan seurantakäynnillä. Tälläkertaa bilirubiiniarvot olivat lähteneet kiltisti laskuun ja paino oli noussut sunnuntaisesta kotiutuspainosta 2 710 grammasta jopa 2 930 grammaan. Näinollen sairaalaseuranta voitiin lopettaa ja saimme luvan siirtyä neuvolaseurantaan. Nyt voi normaali vauva-arki alkaa!
Ensin äiti tiskasi tuttipullon ja rintapumpun ja sitten hän steriloi kaikki uudella Sterilointipussilla. Sterilointipusseja on yhdessä pakkauksessa 5 kappaletta ja yhtä voidaan käyttää 20 kertaa, melko kätevää! Pussukat mahtuvat myös pienempään mikroaaltouuniin, johon suurempi Mikrosterilointilaite ei mahdu. Yhteen pussiin mahtuu juuri rintapumppu ja tuttipullo.
![]() |
| Avent -Sterilointipussit |
Lisää Sterilointipussista löytyy (valitettavasti vain englanniksi) osoitteesta http://www.p4c.philips.com/cgi-bin/dcbint/cpindex.pl?slg=en&scy=sg&ctn=SCF297/05
Tämän jälkeen äiti kokosi Natural manuaalisen -rintapumpun ja kokeili pumppaamista ensimmäisen kerran. Ja kyllä - äidillä riittää mitä pumpata.. noin 10 minuutissa pulloon oli kertynyt 80 ml maitoa!
![]() | |
| Avent Natural -rintapumppu ja ensimmäinen maitosatsi |
Sitten kokeilimme Avent Natural -tuttipulloa. Pulloruokinta tuntui heti tutulta ja minä tyttö jaksoin syödä koko pullollisen maitoa!
![]() |
| Ensimmäinen tuttuipulloruokailu |
Täydennyssatsin jälkeen piristyin selvästi ja jaksoin taas imeä rintaa reippaasti.
Perjantaiaamu alkoi taas sairaalan seurantakäynnillä. Tälläkertaa bilirubiiniarvot olivat lähteneet kiltisti laskuun ja paino oli noussut sunnuntaisesta kotiutuspainosta 2 710 grammasta jopa 2 930 grammaan. Näinollen sairaalaseuranta voitiin lopettaa ja saimme luvan siirtyä neuvolaseurantaan. Nyt voi normaali vauva-arki alkaa!
sunnuntai 4. elokuuta 2013
Kotoilua ja bilirubiiniseurantaa
Pääsimme tosiaan kotiin sunnuntaina ja ensimmäinen ilta kotona perheenä meni syödessä ja nukkuessa. Sairaalan ohjeen mukaan äiti heräsi reilun parin tunnin välein minua syöttämään, jotta aineenvaihdunta saataisiin mahdollisimman vilkkaaksi ja sitä kautta ylimääräiset bilirubiinit poistumaan elimistöstä mahdollisimman tehokkaasti.
Tästä voitte lukea vielä lisää lapsen keltaisuudesta Vastasyntyneen keltaisuus
Maanantaiaamuna palasimme sairaalaan, jossa arvo mitattiin uudestaan. Valitettavasti se oli vieläkin noussut. Arvo oli kuitenkin vielä alle valohoidon aloitustason, joten seurantaa päätettiin jatkaa. Seuraava kontrolli siis tiistaiaamuna :/. Sairaalan jälkeen teimme ekan kauppareissun ja suuntasimme Ikeaan. Äiti ja iskä kävivät romanttisesti syömässä ja sen jälkeen juostiin kauppa nopeasti läpi.. Löydettiin kaikki listalla olleet tavarat eikä unohdettukaan mitään, kai!
Tiistaiaamuna äiti pakkasi taas varoiksi sairaalakassin mukaan ja suuntaismme labraan. Tälläkin kertaa arvo oli noussut, mutta yhä hoitorajan alapuolella, siispä sama rumba toistukoon taas huomisaamuna..
Iltapäivällä menimme käymään äitin töissä, sillä hän oli tapansa mukaan jättänyt yhden työjutun viimetinkaan ja nyt se oli sitten käytävä tekemässä.. Työpaikalla sain odotellessa nauttia vyöhyketerapiasta, kun äitin työkaveri hieroi varpaitani ja jalkojani, jotta aineenvaihdunta kiihtyisi entisestään. Samalla äiti sai ohjeita hieronnan jatkamisesta kotona. Siispä jatkossa saan jalkahierontaa joka päivä! Illalla pääsin ensimmäiseen kylpyyni, kyllä oli ihanaa!!
Keskiviikko käynnistyi jo tutuksi tulleella tavalla -matkasimme siis sairaalaan. Tällä kertaa arvo oli jo niin lähellä valohoitorajaa (264, rajan ollessa 265), että hoito päätettiin aloittaa ja jäimme sairaalaan. Minut laitettiin sinivalolampun alle köllöttelemään. En kauheasti pitänyt hoidosta ja ilmoitinkin siitä aika-ajoin melko äänekkäästi. Onneksi äiti oli välillä höveli ja nosti minut imetykseen tuskan käydessä ylitsepääsemättömäksi.
Iltapäivällä bilirubiiniarvo mitattiin uudestaan ja se oli alkanut laskea kiltisti ollen enää 242. Saimme sairaalasta lainaksi valopatjan ja pääsimme kotiin vielä samana iltana. Ohjeena oli tiheiden syöttöjen (väli n. 2,5 - 3 h) jatkaminen ja minun pitäminen koko muun ajan patjan päällä "kylpemässä" huomiseen aamuun saakka. Torstaista tulisi eka päivä, jolloin meidän ei tarvitse matkata aamulla ensimmäiseksi sairaalaan seurantaan!
Tästä voitte lukea vielä lisää lapsen keltaisuudesta Vastasyntyneen keltaisuus
Maanantaiaamuna palasimme sairaalaan, jossa arvo mitattiin uudestaan. Valitettavasti se oli vieläkin noussut. Arvo oli kuitenkin vielä alle valohoidon aloitustason, joten seurantaa päätettiin jatkaa. Seuraava kontrolli siis tiistaiaamuna :/. Sairaalan jälkeen teimme ekan kauppareissun ja suuntasimme Ikeaan. Äiti ja iskä kävivät romanttisesti syömässä ja sen jälkeen juostiin kauppa nopeasti läpi.. Löydettiin kaikki listalla olleet tavarat eikä unohdettukaan mitään, kai!
Tiistaiaamuna äiti pakkasi taas varoiksi sairaalakassin mukaan ja suuntaismme labraan. Tälläkin kertaa arvo oli noussut, mutta yhä hoitorajan alapuolella, siispä sama rumba toistukoon taas huomisaamuna..
Iltapäivällä menimme käymään äitin töissä, sillä hän oli tapansa mukaan jättänyt yhden työjutun viimetinkaan ja nyt se oli sitten käytävä tekemässä.. Työpaikalla sain odotellessa nauttia vyöhyketerapiasta, kun äitin työkaveri hieroi varpaitani ja jalkojani, jotta aineenvaihdunta kiihtyisi entisestään. Samalla äiti sai ohjeita hieronnan jatkamisesta kotona. Siispä jatkossa saan jalkahierontaa joka päivä! Illalla pääsin ensimmäiseen kylpyyni, kyllä oli ihanaa!!
| Ensimmäinen kylpy tyylikkäästi keittiön altaassa :O |
Keskiviikko käynnistyi jo tutuksi tulleella tavalla -matkasimme siis sairaalaan. Tällä kertaa arvo oli jo niin lähellä valohoitorajaa (264, rajan ollessa 265), että hoito päätettiin aloittaa ja jäimme sairaalaan. Minut laitettiin sinivalolampun alle köllöttelemään. En kauheasti pitänyt hoidosta ja ilmoitinkin siitä aika-ajoin melko äänekkäästi. Onneksi äiti oli välillä höveli ja nosti minut imetykseen tuskan käydessä ylitsepääsemättömäksi.
| Sinivalohoito ja ahdistavat silmälaput |
Iltapäivällä bilirubiiniarvo mitattiin uudestaan ja se oli alkanut laskea kiltisti ollen enää 242. Saimme sairaalasta lainaksi valopatjan ja pääsimme kotiin vielä samana iltana. Ohjeena oli tiheiden syöttöjen (väli n. 2,5 - 3 h) jatkaminen ja minun pitäminen koko muun ajan patjan päällä "kylpemässä" huomiseen aamuun saakka. Torstaista tulisi eka päivä, jolloin meidän ei tarvitse matkata aamulla ensimmäiseksi sairaalaan seurantaan!
perjantai 2. elokuuta 2013
Sairaalassa olo ja kotiin pääsy
Perjantaina 26.7. aloimme toden teolla tutustumaan toisiimme. Jo yöllä imetys oli lähtenyt hyvin käyntiin, niin minä kun äitikin tajusimme nopeasti perusidean ja ensimmäiset pikkuhörpyt saatiin siis jo ensimmäisenä yönä. Aamulla mitattiin paastosokeri, kuten kaikilta pikkuvauvoilta. Arvo oli 3.0, joka on juuri hyvän alarajalla.
Päivän mittaan jatkoimme ruokailun harjoittelemista, mutta siitä tuli kokoajan hankalampaa, väsytti niin paljon ettei millään jaksanut keskittyä imemiseen. Äiti antoi lisää maitoa teelusikalla ja sen avulla paastosokeri kohosikin 3,6:een.
Illalla sain myös ensimmäiset vieraat, kun mamma ja pappa sekä muffa ja mumma kävivät meitä moikkaamassa. Kyllä he olivat innokkaita!!
Yöllä sokeriarvot lähtivät ikävästi laskuun, 11 aikaan arvo oli 2,6, jolloin kätilö antoi käskyn keskittyä imetykseen täysillä ja antaa ruokaa 2 tunnin välein ja niinhän me tehtiin ja minä söin TOSI kiltisti.. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan auttanut vaan seuraavassa mittauksessa arvo oli tippunut 2,4:ään, jolloin minulle määrättiin lisämaitoa. Äiti antoi sen imetettyään suoraan ruiskulla.
Kahden tunnin syöttöväleillä jatkettiin iltapäivään, jolloin meidän kaikkien iloksi paastosokerinarvo oli noussut 3,4:ään. Tehoimetystä päätettiin jatkaa, mutta ruiskuruokinta lopettaa. Seuraavat arvot otettiin lauantai aamuna ja iltana, niistä molemmat olivat hyviä, joten sokerin seuranta lopetettiin.
Sunnuntaina pääsimme lääkärin kotiutustarkastukseen ja saimme luvan lähteä kotiin harjoittelemaan vauva-arkea. Juuri kun olimme lähdössä, kätilö tuli vielä kerran mittaamaan keltaisuuden ja eiköhän se sitten ollut nousussa, vaikka olin syönyt ja kakkinut tosi kiltisti. Päätettiin odottaa laboratoriotuloksia ja tehdä sitten päätös kotiutumisesta. Tulokset olivatkin koholla, mutta vielä siedettävällä tasolla, joten pääsin kotiin, tosin heti maanantaina pitää tulla takaisin mittaamaan bilirubiiniarvot uudestaan.
Kuuden aikoihin illalla olimme kotona ja äiti ja iskä sai todenteolla aloittaa vauva-arjen harjoittelemisen. Ne on molemmat niin in LOOOVE <3
Päivän mittaan jatkoimme ruokailun harjoittelemista, mutta siitä tuli kokoajan hankalampaa, väsytti niin paljon ettei millään jaksanut keskittyä imemiseen. Äiti antoi lisää maitoa teelusikalla ja sen avulla paastosokeri kohosikin 3,6:een.
Illalla sain myös ensimmäiset vieraat, kun mamma ja pappa sekä muffa ja mumma kävivät meitä moikkaamassa. Kyllä he olivat innokkaita!!
| Isovanhempien onnittelut |
| Ruiskuruokintaa ja onnellinen ruokailija :/ |
Sunnuntaina pääsimme lääkärin kotiutustarkastukseen ja saimme luvan lähteä kotiin harjoittelemaan vauva-arkea. Juuri kun olimme lähdössä, kätilö tuli vielä kerran mittaamaan keltaisuuden ja eiköhän se sitten ollut nousussa, vaikka olin syönyt ja kakkinut tosi kiltisti. Päätettiin odottaa laboratoriotuloksia ja tehdä sitten päätös kotiutumisesta. Tulokset olivatkin koholla, mutta vielä siedettävällä tasolla, joten pääsin kotiin, tosin heti maanantaina pitää tulla takaisin mittaamaan bilirubiiniarvot uudestaan.
| Pieni tytön tylleröinen valmiina kotiinlähtöön |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)











