Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nukkuminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nukkuminen. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Päivä puolitoistavuotiaan elämästä

Sini täytti sunnuntaina jo 1,5-vuotta ja sen kunniaksi päätin maanantaina kirjata elämämme kulkua taas kellontarkasti ylös. Tässäpä sitä siis tulee, runsaiden kuvien kera, päivä puolitoistavuotiaan elämästä!

8.45 Sängystä alkaa kuulua mölinää.. äitiä väsyttäisi vieläkin, nousen kuitenkin nopeasti vessaan, oma hätä kannattaa hoitaa ennen kun tyttö nousee.
8.50 Sini huhuilee sängystään "viereen huilaan", äiti käy hakemassa pinnasängystä viereen. Pieni hetki haleja ja silittelyä, tämä on päivän paras hetki <3
9.05 Täti tomera käskee: "Keittää puuroo" ja äitihän nousee. Mennään potalle, vaipassa pisut "Ei tullu" kuuluu kommentti, joten vaippa ja vaatteet päälle.
9.20 Äiti alkaa keittää puuroa (2 dl vettä, 2 dl maitoa ja 2 dl ruishiutaleita). S työntää rattaita, leikkii astianpesukoneella (joka ärsyttää äitiä) ja ruikuttaa "ysiiin" (haluaisi siis vielä syliin).
9.45 Aamupuuro

Reipas ruokailija, kaikki menee lusikalla/haarukalla

10.00 Koiralle puuron jämät ja nappuloita. Sini haluaa vielä viinirypäleiträ, syökin niitä varmaan 15! Itselle kaffetta.

Viinirypälemaitoa... NAM!
10.20 Käsi- ja kasvopesulle sekä potalle.. äiti meikkaa. S laulaa "Ihhahhaaaa, ihahhaaa..." ja kertoo, että "Mummaa katsooo".
10.30 Keittiön siivous ja sänkyjen petaus, Sini petaa kovasti kanssa. Lurjus tyhjentää myös äidin läppärilaukkua, kuulokkeet ovat ihanat!

DJ-hommat käynnissä
10.50 Lähdetään ulos. Kävellään nelisen kilometria koiran ja vaunujen kanssa. Ulkona suojaa, mutta kovin liukasta :/
11.50  Takaisin kotona, vaatteet pois ja ruoka mikroon (syödään eilisiä jämiä)
12.10 Lohta ja perunaa sekä kurkkua ja tomaattia
12.30 S alkaa leikkiä maidolla, äitiä kiristää. Kiitos, käsien pesulle ja potalle.
12.42 "Ei tullu" - vaippa päälle ja tyttö sänkyyn.

S:n uusi huone... VAATEHUONE!
12.50 Äiti katsoo myytäviä vaatteita ja laittaa kuoriin myydyt. On niissä vaan kamala homma, kuvaat, myyt, viestittelet, pakkaat, punnaat ja viet laatikkoon. Kaikki euron tai kahden tähden! Postien jälkeen työpostien läpikäyntiä ja kodin järjestelyä.

Ruokaa huomiseksi mammalle ja Sinille ja toinen satsi päivälliseksi
Postia, postia

14.45 Äiti käy jo herättelemässä tyttöä. Taitaa vielä flunssaväsy painaa. Takana jo  2 tuntia unta.

Uni maistuu komerossa!

15.00 Äiti menee herättämään uudestaan.
15.03 Herätään, siirrytään isoon sänkyyn huilaamaan.
15.10 Potalle, pissa ja kakka.

Uusi lempikirja Spot

15.20 välipalaa.. pikkasen myöhäinen ajankohta välipalalle. Tarjolla jugurttia, mustikkaa, banaania ja mandariiniä.

Mustikasta ja jugurtista syntyy yhä kiva sotku!
15.50 Lähdetään uudestaan ulos, ylitetään itsemme! Mennään käymään postilaatikolla kävellen. Koira käyttäytyy superhuonosti, S ei halua kävellä, ärsyttää (taas). Koiralle kurinpalautus ja tyttö syliin, ärsytys poistuu. Portaissa leikkimista, pihalla keinumista ja liukumista.

Portaissa on kiva leikkiä!
Takapihalla keinumassa
16.20 Kotiin, broilerin koivet alkavatkin jo tummua uunissa. Äiti jatkaa ruuan valmistusta, tyttö saa katsoa Mother goosea tabletilta.
16.50 Isi tulee kotiin
17.05 Ruokaa: broileria ja riisiä
17.20 Käsienpesulle ja potalle, pisu  tuli.
17.30 Pikku kakkosta, tabletilta mother goosea, kaffekutsuja (missä on yksi kakunpala?!)
18.40 Mikä täällä haisee?? No kakat housussahan sitä ollaan, ja tietysti ilman vaippaa!
18.50 Leikit jatkuu palapelejä (eka itse koottu nuppipalapeli), lukemista ja isin kanssa imurointia. "Auttaa"

Lukemista

Eka itse tehty palapeli

Isin pikku apuri
19.15 Äiti laittaa puuron kiehumaan
19.30 Puurolle
19.45 Äidin kanssa kylpyyn, isi siivoaa keittiön
20.00 Hampaiden pesu, pyjama päälle
20.10 Omaan sänkyyn, hyvää yötä ja ovi kiinni

Huh, tällainen toimelias ja hyvin nukuttu päivä tällä kertaa. Vastaa aika pitkälle meidän normaaleja systeemeitä. Tästä S nukkui yhtä mittaa seuraavaan aamuun 8.30 saakka.


lauantai 10. tammikuuta 2015

Koska nukutaan?!?

Meitä on hemmoteltu hyvin nukkuvalla ipanalla. Vauvasta saakka S on nukkunut tosi hyvin yönsä. Hampaiden puhkeamisen aikaan 6-10 kk uni oli katkonaisempaa, mutta sitten taas palasimme täysiin uniin ja ihanaan rauhaan.

Nukkuuhan se välillä :P
Viimeisen viikon aikana tämä rauha on kuitenkin rikkoutunut. Sini herää usein yöllä 1-4 aikaan ja alkaa huutelemaan sängystään pissahätää, äitiä jne.. Hetken odottelun jälkeen olen noussut ja vienyt tytön pissalle. Melko usein pissahätä onkin ollut todellinen ja pisu on tullut pottaan. No sitten takaisin sänkyyn ja nukkumaan. EIKU täällähän ei enää nukuta! S alkaa selittää "nam-nam-aikaa", eli nälkä olisi ja juttelemaan kaikkea hassua täysin virkeänä. Äiti koittaa olla hiljaa ja silittää tyttöä nukkumaan. Tyttö ei nuku... äitiä väsyttäisi.. tyttöä ei.. Silittämistä ja selittämistä jatkuu parhaillaan parikin tuntia ja äitiä väsyttää yhä enemmän. Onneksi omat unenlahjat ovat melkoisen huippuluokkaa: anoppilassa nukuin ergonomisesti käsi matkasängyssä puusohvalla puoliksi pötkötellen, kotona taas tyyny kylmällä lattialla on toiminut oivana makuupaikkana. Totesin meillä koirallakin olevan mukavamman nukkumapaikan kun mulla!

Äidin ihana nukkumapaikka, taidan seuraavaksi kiivetä pinnasänkyyn!

Koiran pehmoinen peti...
Näppärästi tämä unettomuusjakso on osunut yhteen miehen töiden aloittamisen kanssa, joten olen saanut koomailla päivät väsyneenä yksin lapsen kanssa. Onneksi olen kuitenkin itse ollut pitkällä joululomalla, joten olen voinut olla päivät kotona ja ottaa päikkärit tytön kanssa. Lisäksi isovanhemmat ovat autelleet väsynyttä äitiä :)




torstai 11. joulukuuta 2014

Nyt se on loppu! Kaput! The end! :/

Otsikosta huolimatta emme ole muuttaneet kotoa, lopettaneet syömistä emmekä tehneet mitään muutakaan kovin traagista. Minun ja Sinin elämästä yksi tärkeä vaihe on kuitenkin virallisesti loppu - meinaan tissittely. 

Lähiaikoina tyttö on mennyt monesti nukkumaan ilman minua, ja näin myös ilman yhteistä tissittelyhetkeämme. Sunnuntaina laittaessani häntä nukkumaan oli tilanne minulle kuitenkin uusi - "tissii" -pyynnön sijaan hän pyysikin "tuttiii". Olin hämilläni ja sanoin otettaisko tissiä kuitenkin ennen ja niin mentiin: eka tissiä ja sitten tuttia. Maanantaina sama homma toistui, mutta nyt sen sijaan, että olisin alkanut itse tissiä ehdottamaan annoin tutin, pussasin tyttöä ja jätin omaan sänkyyn. Ja sinne hän jäi, suoraan nukkumaan ja omaan sänkyynsä!

Nyt sama homma on toistunut iltaisin. Käydään kylvyssä, pestään hampaat, laitetaan vaippa ja pyjama, annetaan tutti, nostetaan omaan sänkyyn ja toivotetaan hyvät yöt. Tämän jälkeen tyttö jää yksin makkariin, nukahtaa ja herää seuraavaksi aamulla. IHANAAA! Täytyy sanoa, että tällainen toiminta on ollut kaiken tekemiseni taustalla vauvan syntymästä saakka. Uskoin siihen, että jos vauvan nostaa aina hereillä sänkyyn ja antaa hänen nukuttaa itse itsensä tulos voisi olla juuri tällainen. Ei varmaan toimi kaikilla, mutta meilläpä toimii... Ainakin toistaiseksi :D

Mitä tulee itseeni, omaan mieleeni ja tisseihini uskon tissittelyn lopetuksen tapahtuneen juuri niin lapsen ja äidin tahtisesti kuin mahdollista. Tissit eivät ole olleet yhtään kipeät, mieli ei ole järkkynyt eikä hommaa ole edes tullut ikävä. Halailua olemme sitten harrastaneet muina aikoina ja säästyneessä ajassa olen saanut vaikka siivottua vähän paremmin iltaisin, tai nukuttua, tai motkotettua..

Nyt takaisin joulupuuhien pariin, josko tyttö vielä hetken nukkuisi ;)

maanantai 17. marraskuuta 2014

Suurella kirkolla viikonlopun vietossa

Mulla oli viime viikonloppu töitä. Osallistuimme Farmasian päiville messukeskuksessa ja sainkin houkuteltua miehen ja lapsen lähtemään Helsinkiin mukaan vähän niinkuin lomalle.. Todellisuus taisi olla kyllä kaukana lomasta, niin väsyneitä me vanhemmat olimme eilen ja vielä tänäänkin :D

Täytyy kyllä sanoa, että meidän perheen reissaaminen on kovin helppoa, tyttö ja 7 kassia roinaa matkaan ja menoksi. Koska olemme kokoajan liikkeellä ajattelin listata muutaman matkustamista (ainakin meillä) helpottaneen jutun:
- Koita järjestää kulkeminen päiväuniaikaan
- Pidä rytmi samanlaisena/-tyyppisenä kuin kotona
- Ottakaa mukaan lempileluja/ sellaisia jotka kiinnostaa
- Oma potta (jos haluaa pottailla, hotelleissa ei yleensä ole)
- Tarkistakaa etukäteen matkasängyn saatavuus, me ollaan heitetty matkasängyn päälle päiväpeitto, jotta tyttö saa nukkua vaikka itse valvotaankin myöhempään
- Omaa puuroa/hedelmäsosetta/ruokaa mukaan muutama purkki, välillä voi olla ettei aamupalapöydästä löydykkään mitään mieluisaa
- Sitten reilusti vaatteita ja vaippoja sekä wet vipeseja, niitä kyllä menee :)
- Rento meiniki, nythän ollaan lomalla <3

Meillä minä olin päivät messuilla osastollamme seisomassa ja isi ja tytär huitelivat keskenään Helsingissä. Kuulemma kulkeminen julkisilla oli sielläkin ilmaista ja ainahan noi miehet taitavat saada ravintoloissa ja muualla meitä naisia enemmän apua ja huomiota lapsen kanssa liikkuessaan. Yövyimme Scandic Simonkentässä, joka ei kyllä rehellisyyden nimissä ole ihan se lapsiystävällisin hotelli: ei edes leikkipaikkaa auki näin "talvella" :( No, onneksi osaavat seikkailla muualla ja mukana oli iso kasa omia leluja.

Sormiruokailun ansiosta ulkona syöminen toimii reissuilla tosi hyvin. "Kaikki" uppoaa ja syömiseen menee suurinpiirtein sama aika, kun meiltä aikuisiltakin. Tosin äiti ja isi joutuvat syömään hieman pienempiä annoksia, jotta jälkikasvu saa ruokaa :)

Alla vielä pari kuvaa riennoista; aamupalaa hotellilla, Arnoldsin kahvia, rullaportaisiin tutustumista, jänniä hotellin käytäviä, messutuliaisia ja uusi Paavo Päärynä hammaspastillituttavuus. Vastaavia kuin Herra Hakkaraiset, mutta lienevät vain apteekissa myynnissä? Meillä ainakin maistuu hyvin!


perjantai 25. heinäkuuta 2014

Tampereella (nääs)

Vaikka 1-vuotissynttäreitä ollaan vietetty tosissaan jo eilisestä alkaen pitää ennen synttäripostausta palata vielä viime viikonloppuun ja matkaamme Tampereeelle.

Kuulun yhteen elokuisten 2013 vauvojen mammaporukkaan ja näiden mammojen kanssa saimme sovittua ekat lifetreffit Tampereelle viime sunnuntaille. Koska rakastan asuntoautolla (tai millä välineellä tahansa) matkustelua sovimme miehen kanssa viettävämme samalla koko viikonlopun Mansessa.

Lähdimme matkaan lauantaina ja suuntasimme kohti Nokiaa mieheni lapsuudenystävän luokse kyläilemään (tarkaneuron matkailijoina olimme varanneet yöpaikan heidän pihaltaan). Koitamme aina matkustaa päikkäriaikaan, jolloin liikkuminen käy helpoiten.

Sini nukahti heti auton käynnistyttyä. Helppoa matkantekoa!
Kartturimme (siis minä) ei ollut viitsinyt perehtyä parhainpaan reittiin ennen matkan alkua, joten kilometrejä taisi tulla reilusti tarvittua enemmän. Tämän vuoksi myös nälkä yllätti matkalla ja pysähdyimmekin ABC:lle syömään. Näillä stopeilla sormiruokailijalapsi on suuri helpotus - äiti ja iskä kerää noutopöydästä itselleen sopivat annokset ja lapsi noukkii lautaselta mitä maistuu. Täytyy kyllä ihmetellä tässäkin lasten noutopöytää, tarjolla nakkeja ja muuta skeidaa.. kuka haluaa syöttää lapselleen sellaista "ravintolasta"?? Onneksi aikuisille on tarjolla tuoreita vihanneksia, hedelmiä, raejuustoa ja muuta hieman terveellisempää, josta saa lapsellekin annettua.

Nam!
Perille päästyämme isäntiemme lapset ottivat meidän taaperomme heti leikkeihin mukaan ja reissun rähjäistämät vanhemmat saivat turista rauhassa isännän kanssa. Iltapäivällä ohjelmassa oli trampoliinilla pomppimista (isäihminen päätyi testailemaan voltteja, eikä edes satuttanut itseään), uimista ja ihanista grilliherkuista nauttimista.

Mikäs se tällainen vehje on??

Vanhemmat eivät halunneet mennä vielä asuntoautoon Sinin nukkumaanmenoaikaan ja itkuhälytin oli jäänyt kotiin, joten löysimme isäntien kätköistä vastasyntyneelle tarkoitetun rottinkisängyn, näyttää siihen mahtuvan vielä inan vajaa 1-vuotias tirriäinen.. miksiköhän me luovuimme omasta  tilansäästäjästämme jo reilusti yli 1/2-vuotta sitten?!

Täsmämitoitusta..
 Sunnuntaiaamupäivällä me tytöt suuntasimme vauva-mamma -treffeillemme Tampereen Pikku Kakkosen puistoon. Täytyy sanoa, että alusta alkaen tunnelma oli rento ja mutkaton, vaikka paikalla olikin 8 ennen toisiaan näkemätöntä äityliä vauvoineen. Ilmeisesti vajaan 2 vuoden nettikeskustelu vastaa jollakin tavalla oikeaa kanssakäymistä! Puistoilun jälkeen kävimme syömässä kaikkine lapsinemme ja jopa se onnistui uskomattoman hyvin, onneksi ravintolassa ei ollut sunnuntaina lounasaikaan paljoa muita ruokailijoita :P. Syömisen jälkeen suuntasimme vielä takaisin puistoon, tälläkertaa leikkipuiston asemasta kuitenkin nurmikolle, eihän nämä vielä niin leikkimisen päälle kuitenkaan ymmärrä. 

Kokonaisuudessaan turisimme kuutisen tuntia ja ekat viestit tapaamisen jälkeen taisi tulla vain minuuttien päästä perävalojen katoamisesta. Kiitos mammoille, nähdään pian uudestaan! 

Tapaamisesta laitan vain allaolevan kuvan väsyneestä puistoilijasta, kaikissa muissa kuvissa kun taitaa esiintyä myös muita lapsia vanhempineen.

Väsynyt puistoilija
Treffeiltä suuntasimme vielä takaisin isäntäpariskuntamme luokse, johon olimme aamulla iskän jättäneet. No siellähän olivat pojat päättäneet, että voisimme yöpyä heidän pihassaan vielä toisenkin yön, joten majoitusongelmat ratkesivat kuin itsestään! 

Kiitos Jarnolle ja Ninalle sekä Ronjalle, Eerolle ja Ellille mahtavasta seurasta!! Alla vielä kolmas unikuva, kiitos rankan reissun ja erikoisten nukkumispaikkojen..

Nukkumista asuntoautossa
Maanantaina lähdimme käymään Särkänniemessä. Omassa pikkupäässäni olin ajatellut, että hurjapäämme voisi mennä yksinään possujunaan ja pariin muuhun laitteeseen. No eihän niissä tietenkään ollut kunnollista turvavyötä, joten "pikkulasten" laitteet saivat jäädä odottamaan ensi kesää. Sen sijaan pari "vemputuslaitetta" mm. tattiralli tuli testattua yhdessä äitin tai iskän kanssa. Taidetaan saada ensikesänä aikamoista menoa, sillä nytkään ylös-alas vemputus ei saanut ilmettä kauhistumaan hetkeksikään..

Särkänniemenkävijä ja Näsinneula

Angrybirdspuistossa
Särkänniemen pyörähdyksen jälkeen suuntasimme asuntoauton nokan kohti kotia. Tarkoituksena oli pysähtyä johonkin syömään, mutta äidin ja Sinin silmät painuivat heti kiinni ja aukesivat vasta muutamia kymmeniä kilometrejä ennen kotia, joten sitten päätettiinkin jatkaa matkaa suoraan kotiin. Kiitos vielä appivanhemmille (taas) auton lainasta (ja pöydässä odottaneesta ruuasta :P )!

sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Kun yskä vaan jatkuu

Meillä on sairastettu yskää toukokuun loppupuolelta saakka. Tauti alkoi poskien punoituksella ja yhden yön kuumeella. Nämä oireet tulkitsin parvorokoksi, se oliko se oikeasti sitä jäänee ikuiseksi arvoitukseksi. Oli tauti mikä oli jäi siitä seuraksemme yskä. Välillä yskä on ollut parempi, toisinaan taas pahempi. Yhteisenä tekijänä on kuitenkin ollut kuiva yskä öisin. Yleensä kolmen aikoihin on alkanut yskintä ja sitä on jatkunut tunnin verran kuorona, josta on saanut nauttia koko perhe.

Viime viikolla luovuin lääkäriahdistuksestani ja vein Sinin lääkäriin. Iloksemme korvat olivat puhtaat ja tyttö vaikutti voivan hyvin. Vain keuhkojen alaosasta kuului pientä rahinaa ja kurkku punoitti hieman. Lääkäri alkoikin epäillä yskän johtuvan koirasta (meidän lapsi EI KYLLÄ ole koiralle allerginen) ja määräsi allergialääkettä. Aloitimme Xyzalin käytön ja saimme kokea jotakin varsin erilaista - lapsen joka nukkui 12 tuntia yössä ja 2 x 2 tunnin päiväunet. Suosittelen tätä kaikille vähäunisten lasten vanhemmille, oma aikaansaavuus paranee huomattavasti! Lääkkeellä oli kyllä yksi huonokin puoli, yskä sillä ei vähentynyut ollenkaan..

Torstai-illalla tauti eteni seuraavaan vaiheeseen ja saimme vieraaksemme kuumeen. Isäihminen alkoi ihmetellä kylvyn jälkeen tärisevää tyttöä ja samantien kuumetta mitattaessa oli ruudulla jo 39 astetta. Lapset ja kuumeen nouseminen! Säikähdin tärinää kovasti ja soitimmekin TYKSiin kyselläksemme lisäohjeita. Ihmeekseni oireet otettiin vakavasti ja saimme ohjeeksi odottaa kuumelääkkeen vaikutusta ja laittaa viileän pyyhkeen kuumetta laskemaan. Omissa kauhuskenaarioissani tärinä ja kuume ei näillä keinoilla laskenut ja saimmekin luvan tulla sairaalaan jos tilanne ei paranisi. Onneksi kuume saatiin laskusuuntaan Panadolilla ja kylmäkääreillä ja parin tunnin päästä mittarissa oli "enää" reilu 38 astetta.

Saimme sinniteltyä yön yli ja aamulla kuume olikin jo melkein tiessään. Suuntasimme kuitenkin uudestaan lääkäriin, toiveena TYKSin suosittelema keuhkojen tutkiminen ja tulehdusarvojen ottaminen. Varasin vielä lääkäriksi lasten- ja allergioiden erikoislääkärin, jotta ainakin molemmat kannat tulisi mietittyä. Lääkäri tutki korvat, kuunteli keuhkot ja katsoi suuhun - tuloksena ettei missään vaikuta juuri mitään vikaa olevan... Keskustelimme myös allergian mahdollisuudesta, mutta sekä kukkivat heinät että koira-allergia näin pienellä on kovin harvinaista. Ilmeisesti vaan uusi virus on tullut vanhan taudin lisäksi nostaen uuden kuumeen.. Allergialääkitys kuitenkin voidaan lopettaa tarpeettomana. Olin niin tyrmistynyt etten huomannut edes kysellä tulehdusarvoista tai keuhkojen tarkemmasta tutkimuksesta.

Nyt kaksi päivää myöhemmin tytöllä on vielä pientä lämpöä ja kovaa yskää. Tänäänkin illalla saimme suorittaa täydellisen varikkohuollon vaihtaen lakanat, peitot ja pyjamat, kun mustikkapuuro nousi ylös yskösten kanssa. Tätä kirjoittaessani on myös tahtia pitänyt tasainen yskintä. Voiko olla ettei yskälle voida tehdä mitään? Kuuluuko lapsen kärsiä huonosta unesta ja vanhempien kestää katkonaisia öitä viikosta toiseen?? Eikö jo kuuluisi selvittää tarkemmin mistä yskä johtuu?

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Konttailua

Kyllä, kauan odotettu konttailu alkoi meillä tämän viikon tiistaina, eli samana päivänä kun Sini täytti 8 kk. Meillä oltiin jo pitkään otettu konttausasentoa ja heijailtu siinä itseään, mutta käsien ja jalkojen yhteistyö ei ole ottanut aikaisemmin tuulta alleen. Nyt sitten "synttärin" ja neuvolan kunniaksi ensimmäiset "askeleet" otettiin heti aamusta.

Tässäpä pikkuinen video konttaamisesta, en vaan osaa liittää parempaa filkkaa...

Pikku konttailija

Kävimme siis myös neuvolassa samana päivänä. Ainakin meillä 8 kk neuvola on lääkärineuvola, tarkoittaen siis erittäin tiukkaa tahtia, se on tulos ja ulos! Nytkin lääkäri nopeasti kyseli syömiset ja D-vitamiinin saannin, sitten käytiin mittauksissa, lääkäri tuli jotain vääntelemään ja sitten laitettiinkin jo vaatteet päälle, testattiin kuulo ja koitetettiin ottaa helmestä kiinni. Mitään ylimääräisiä kommentteja ei tullut, en edes tiedä ottiko vauva lääkärin mielestä helmestä kiinni pinsettiotteella :).

Loppuun kysyin lekurin mielipidettä kasvusta ja se on kuulemma seurannut aivan hyvää omaa linjaansa - kuulemma liikkumisen alkaessa paino normaalisti laskee vähän pituuteen nähden. En maininnut mitään sormiruokailustamme ja selvästikin siitä saatu ravinto on ainakin meillä riittänyt. Tässä vielä mitat Kasvuseulan kaavioihin laitettuna:

Pituuden kehitys


8-kuisena meillä:
- Kontata n. 4 "askelta".
- Istutaan melko tukevasti, mutta ei nousta istumaan itse (toinen jalka ei vaan tule eteen), istumasta päästään kyllä nätisti pois.
- Noustaan polviseisontaan ammeessa ja sängyssä (tämä on TOOOSI turvallista).
- Rakastetaan koiran kuppeja.
- Sanotaan äiti (äidin mielestä, tosin äitiä ei osata edes osoittaa).
- Omataan neljä hammasta: "ykköset" alhaalla ja "kakkoset" ylhäällä (tai sitten vauvasta tulee vamppyyri, niin sivuilla ne ovat) .
- Nukutaan 20-07 (tai siihen saakka, kun pimeyttä piisaa..) ja herätään yöllä kerran syömään (muuten joudutaan tyytymään itkemiseen ja tuttiin).
- Nukutaan 2-3 päikkärit (n. 2-3 h yhteensä).

Perinteisesti otin vielä miljoona kuvaa synttärisankaristamme, niistä oheen vielä pari:

Neuvolan pallo oli tosi mielenkiintoinen kapistus!

Matkalla kotiin, ihana kevät ja aurinko, lämpöä n. 10 C!

Välillä istuminen ottaa päähän

Ihana konttailija


torstai 13. maaliskuuta 2014

Synttärihuumaa ja uintia

Sunnuntaina meillä oli pitkästä aikaa vuorossa vauvauinti. Emme ole olleet uimassa kolmeen viikkoon ja täytyy sanoa, että ikävä on ollut. Ensimmäiset kaksi taukoviikkoa johtuivat hiihtolomatauosta ja viimeinen viikko meidän sairasteluistamme. Olin vähän epävarma siitä voidaanko uimaan jo mennä, olihan korvatulehduksesta vasta reilu viikko. Sain kuitenkin lääkäriltä ohjeen että uimaan voidaan mennä kun antibioottikuuri on loppu eikä korvasta valu mitään. Varmistelimme vielä korvien kestävyyttä ja laitoimme neopreenisen pannan korvien suojaksi. Ryhmään oli tullut muutama uusi vauva ja voi juma, onhan noi 3 kuukauden ikäiset vauvat vaan niin pieniä, haluaa oman pikkuisen (tuo omahan on jo niin iso, melkein 7 kiloinen :D)! Tältä kertaa jätettiin vielä sukeltelut tekemättä, jotta korviin ei tulisi siitäkään ylimääräistä painetta ja ne saisivat parantua rauhassa. Täytyy kyllä vielä sanoa, että on tuo uiminen vaan niin meidän juttu!

Uinnin jälkeen mentiin muffan synttärikahville. Paikalle tulivat mumman ja muffan lisäksi minun isovanhempani eli mummi ja isopappa. Mumma oli tehnyt Sinille oman "kakun", joka sisälsi kaurahiutaleita, omenaa ja kanelia (joku voisi tätä kutsua myös kaurapaistokseksi) herkun päällä oli vielä porkkana, sillä meille muille tarjolla oli porkkanakakkua.

Isi keinuttaa taakseppäin...

Päivällä meillä nukuttiin hieman huonosti ja jo kuuden aikoihin alkoi väsy painaa. Vinkumisen esti loistavasti muffan innovoima keinu - keinuna käytettiin hyppykiikkua mistä jousi on kadonnut ja iskän/muffan vahvoja käsivarsia. Kyllä keinuminen olikin hauskaa (ja miehille rankkaa treeniä)!

...ja eteenpäin melkein äidin syliin saakka
Päätimme taas olla mummalla ja muffalla siihen saakka, kun Sini menee nukkumaan. Meillä käteväksi on todettu, että laitetaan vauva valmiiksi unta varten ja laitetaan autoon nukkumaan, sitten kotona siirretään vaan sänkyyn ja annetaan vähän lisää tissiä. Olemme tainneet toimia vastaavasti joka uinnin jälkeen ja silti taaskaan mukana ei ollut ei yövaippaa eikä pyjamaa... Miten niiden mukaan ottaminen voikaan olla näin vaikeaa! No, koitetaan taas seuraavalla kerralla.



keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Rakkaus pakkaus 7 kk!

Synttärisankari poseeraa ja melkein aina suu auki :D
Eilen vietimme oman pikku rakkautemme 7 kuukautissynttäreitä. Tai oikeastaan emme viettäneet, mutta sellainen nyt kuitenkin pärähti taululle. Erilaista tässä merkkipaalussa aikaisempiin nähden on se, ettei nyt mennäkään neuvolaan käymään. En voi siis kertoa uutisia pituudesta ja painosta. Näyttää kyllä siltä, että kiinteiden aloituksen jälkeen meidän rimpula on saanut massaa- taitaa siis olla massakausi meneillään :D. Todellisuudessa en vielä usko kiinteiden tehneen eroa painoon, mutta yösyömiset siihen varmasti vaikuttavat. Sain nauttia hyvin nukkuvasta vauvasta monta kuukautta ja nyt ollaan palattu yösyömisten ihmeelliseen maailmaan. Itse en katkonaisia öitä ole vieläkään oikeasti ymmärtänyt ja valvonkin helposti yli puolenyön iltaisin ja sitten aamulla ollaan niin väsynyttä äitiä, kun vanhan hyvän unen sijaan saakin herätä 2 - 5 kertaa syöttämään vauvaa.

Periaatteessa olen sitä mieltä, että muutama (lue max 2) syömiskertaa yöllä on lapselle ihan vaan hyväksi. Kuitenkin, hyviin yöuniin tottuneena, on niitä vaikeaa "kestää". Olen saarnannut siitä kuinka vauvan pitää antaa herättyään ensin koittaa nukahtaa uudestaan itsenäisesti - vastasyntyneen hennolla itkulla tämä olikin helpohkoa, mutta nyt täyteen raivoon yltyvällä "minitaaperolla" odottelen öisin lähinnä lastensuojeluviranomaisten saapumista jo muutaman minuutin itkun jälkeen. Lisäksi tiedän itkuun heräävän meidän lisäksi puolet muusta talosta :/. Lohduttaudun kuitenkin ajatuksella, että aikansa kutakin, kyllä se flunssa helpottaa ja hampaatkin sinne suuhun jossakin vaiheessa saadaan, varmaan sitten taas alkavat yöt helpottaa!

Päivällä uni maittaa äitin ja iskän sängyllä
Mitä sitten muuten kuuluu Sinille 7 kk
- Syömme (yleensä) 5 ateriaa, aamu- ja iltapalaksi puuroa (1/2 dl suurimoita) ja muut ruuat sormin.
- Herkkuna banaani, jota koitettu syödä myös kuorineen.
- Ryömiminen hyljetyylillä sujuu jo kohtalaisesti, tosin laiskuus vaivaa välilllä.
- Konttausasento on jo hyvin hallussa, käsien ja jalkojen yhteistyö ontuu vielä.
Konttausasennon treenailua

- Koiran kiusaaminen on POP!
- Käytetään pääasiassa koon 68 vaatteita.
- Ollaan melko hiljaisia, ei kälätellä siis turhia.
- Hiiri tulee -leikki naurattaa usein, samoin kun sheikkaaminen äidin sylissä.
- Nukutaan yöunta 20-8, yleensä sillä kahdella syötöllä (n. 24 ja 4). Päikkäreitä kahdesti, yleensä a´1 h.

Tässä veilä pari tuoretta kuvaa meidän neidistä:

possu pienenee tai vauva kasvaa
Saatiin mammalta mustikoita puuroon...




maanantai 21. lokakuuta 2013

Ihana uusi itkuhälytin

Itkuhälytin (kuva Philipsin nettisivuilta)
Olemme saaneet Philipsiltä testiin uuden Philips Avent SCD 580-itkuhälyttimen. Meillä itkuhälytintä käytetään lähinnä parvekkeella päiväunien aikaan sekä mökillä esimerkiksi saunaan mentäessä. Tässä itkuhälyttimessä on perinteisen "kuulet lapsesi itkun" -toiminnon lisäksi paljon muutakin. Esimerkiksi meillä ahkerassa käytössä on ollut vanhempainyksikön kello, josta äidin on  helppoa tiirailla kauanko olen jo nukkunut tai koska imetys aloitettiinkaan. Toinen hyödyllinen toiminto on ollut takaisin puhuminen. Tätä ei olla kylläkään käytetty minun tyynnyttelyyn vaan isin komenteluun. Äiti on karjunut siitä ohjeita minun tainnuttamiseen "Heiluttele enemmän", "Heiluttele vähemmän", "Heiluta erisuuntaan" ja viimeisenä "Okei, ei se nuku, tuo vaan sisälle".. Muita itkuhälyttimen toimintoja ovat yövalo, tuutulaulut (mahdollisuus myös kytkeä oma mp3-soitin) sekä tähtitaivas-projektori (jooó ihan tosi itkarilla saat projisoitua tähtiä huoneen kattoon :) ).

Tähtitaivas (tämäkin  Philipsin sivuilta, äidin tähtitaivaskuvat ei olleet näin nättejä..)
Näitä toimintoja olemme toistaiseksi vain kokeilleet, mutta ainakin tähtitaivas vaikuttaisi käytännölliseltä vaikeammin nukahtavalla vauvalla ja varmaan hieman vanhemmalla lapsella taas yövalo olisi kätevä (nukun vielä vanhempien makkarissa ja ovi auki, joten valo pääsee illalla kajastamaan muista huoneista). Musiikin, valon ja tähtitaivaan saa kaikki kytkettyä päälle ja pois vanhempainyksiköstä, joten huoneeseen menoa ja mahdollista lapsen herättämistä ei tarvita.

Lapsenyksikkö mittaa ulkolämpötilaa ja ilmankosteutta, joten joku tilastoinnista kiinnostunut voisi alkaa miettimään vaatetusta näiden indikaatioden avulla. Äiti ei ole tähän (vielä) ryhtynyt, tosin yhtenä päivänä mittari näytti parvekkeella 4 astetta ja hän mietti onkohan sisävaatteet, teddyhaalari, äitiyspakkauksen makuupussi ja vaununsuoja liian vähän.. joo hullu mikä hullu!

Itkuhälytin töissä meidän parvekkeella

Tässä vielä video laitteen esittelyvideoon. Suomessa SCD 580 -mallia löytyy tällä hetkellä ainakin Vaunuaitasta ja Babystyle Tampereelta ja Espoosta.

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Meidän päivä

Äiti kuuluu erääseen vauvaryhmään täällä netissä. Siellä ollaan paljon puhuttu meidän lasten rytmistä. Ryhmässä sovittiinkin, että kirjoitellaan yhden päivän ajan kaikki tekemiset ja omat fiilikset ylös niin saadaan sitten vertailtua hauskasti meitä lapsia. Tämän äiti toteutti eilen ja siihen liittyen saatte nyt tutustua meidän yhden päivän ohelmaamme.

Lauantai 12.10. vauvatyyppi 11 viikkoa ja 2 päivää
7.30 vauva ähisee omassa sängyssään ja äiti herää siihen
7.32 äiti nostaa vauvan vanhempien sänkyyn ja alkaa imettää, koira tulee sängyn reunalle moikkaamaan
8.00 ruokinta loppuu, vauva jää sänkyyn iskän kanssa nukkumaan, äiti nousee. Äiti antaa koiralle ruokaa, peseytyy ja järjestelee paikkoja
8.20 Äiti lähtee koiran kanssa ulos. On tulossa nätti päivä, äiti on hyvällä tuulella.
8.30 Äiti tulee sisälle ja syö puuroa aamupalaksi mustikoiden ja  karpaloiden kanssa, huh kun on kirpeää! Aamupalan jälkeen alkaa siivous, uusi Jenni Vartiaisen levy soimaan kovalle ja tavaroita paikalleen, astianpesukone ja pyykkikone päälle ja kuivat vaatteet narulta kaappiin.
9.20 Vauva ja iskä heräävät. Äiti ottaa vauvan sängystä, vaihtaa vaipan ja laittaa päivävaatteet päälle. Vauva nauraa lehmän kuvalle:


9.30 Vauvan 2. aamupala
10.00 Uusi vaippa kehiin, aamukakka done :)
10.30 Vauvatyyppi nukahtaa.. taas. Iltapäivällä on tulossa vieraita, joten äiti alkaa leipomaan pecanpähkinäpiirakkaa (ohje alempana), samalla siivoilua.
11.15 Vauva herää, äiti laittaa leikkimatolle, siinä tylsää. Äiti laittaa sitteriin, siinä vielä tylsempää
11.45 Isi lähtee shakkipeliin, äiti antaa tissiä, se on  hyvä!
12.15 Äiti jatkaa leipomista Leivonnaisia herkkusuille -kirjan ohjeen mukaan ja laittaa pyykit kuivumaan, vauva leikkimatolla.
12.40 Vaipan vaihto, vaippa ihan märkä
12.53 Ulkovaatteet päälle, pukeminen on HANURISTA. Äiti antaa tissiä vielä pikkasen


13.04 Ulkona, aurinko paistaa, elämä on IHANAA!!
13.50 Koiran ulkoilutus ja kauppareissu tehty, tullaan sisälle. Vauva hereillä, äiti koittaa siirtää parvekkeelle nukkumaan. Äiti syö nopeasti, pelkää vauvan aloittavan itkun
14.00 Äiti luovuttaa vauvan kanssa ja ottaa sisälle, koittaa nukuttaa imettäen -ei onnistu
14.10 Tiina tulee, juttelua ja seurustelua, kerrataan synnytystarina ja vaihdetaan viimekuukausien kuulumisia.
14.45 Äiti vaihtaa vaipan, antaa tissiä
15.10 Vauva unille, äiti jatkaa piirakan tekemistä
15.50 vauva herää ja alkaa seurustella. Äiti tekee vauvajumpan ja hassuttelee. Vauva ottaa ensimmäistä kertaa esineen käteen.


16.30 Iskä tulee kotiin, pelannut tasapelin, hyvä iskä!!
16.40 Imetystä
17.00 Sylittelyä, vaipan vaihto, sitterissä naureskelua ja juttelua. Äiti, Tiina ja iskä syövät piirakkaa ja juovat kahvia.


17.40 Päivän toiselle lenkille ulos. Aurinko paistaa, Tiina mukana. Vauva nukkuu lenkistä n. 1/2 tuntia.


18.30 Tullaan sisälle,Tiina lähtee kotiin. Äiti alkaa leikkiä, loruttelee englanniksi ja tekee vauvajumppaa
19.00 Imetys ja vauvatusta
19.50 Imetys
20.12 Unet - 12 minuuttia
20.35 Unet - 25 minuuttia, äiti lähtee hakemaan Mäkkäristä el Macot
21.21 Kylpyyn, tavallisesti meillä kyllä kylvetään nakuna, mutta nyt kokeiltiin uutta uikkaria. Vauva rakastaa kylpemistä!


21.40 Ilmakylpyä, iskä hieroi jalkoja ja öljysi kropan
21.50 Pyjama ja kapalo päälle ja tissille soffalle samalla kun äiti ja isi katsoo Game of Thronesia
22.55 Sänkyyn, nati, nati


23.00 Makuuhuoneesta kuuluu kuorsaus. Unta jatkui seuraavaan aamuun 7.45 saakka.

Mallipäivän aikana:
- Unta yhteensä 13 tuntia 32 minuuttia
- Syöttökertoja 10
- Vaipan vaihtoja 7, joista 3 kakkavaippaa

Tässä vielä kaikille, jotka jaksoivat lukea loppuun saakka tosi ihanan Pecanpähkinäpiirakan ohje:

Pohja
Ota 110 g voita huoneenlämpöön ja anna lämmetä rauhassa.
Sekoita joukkoon huolellisesti 4 dl vehnäjauhoja. Koostumuksen tulee olla muromaista.
Lisää joukkoon 1 rk vettä, sekoita hyvin, lisää toinen ja sekoita hyvin. Kääri kelmuun ja anna oleentua n. 1 tunti.

Voitele 23 cm vuoka.

Kauli taikina jauhoisella alustalla ja laita vuokaan, leikkaa ylimääräiset reunat pois. Esipaista n. 10 minuuttia.

Täyte
Mittaa 4 dl sokeria, 1 dl vahterasiirappia, 1,5 dl tummaa siirappia ja 0,5 tl suolaa kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi (ohjeessa 2,5 dl maissisiirappia). Anna jäähtyä hieman.
Sekoita 3 kananmunaa niin että keltuainen ja valkuainen sekoittuvat. Lisää joukkoon hitaasti sokeriliemi, sekoita kokoajan jottei munat kokkaroidu. Lisää 60 g kuutioitua voita ja 2 tl vaniliasokeria. Sekoita kunnes voi on sulanut joukkoon.

Kaada esipaistetun piirakkapohjan päälle n. 100 g pecanpähkinöitä, lisäksi reunoille kokonaisia. Kaada päälle täyte.

Paista uunissa 170 asteessa n. 50 minuuttia, kunnes täyte on ruskistunut ja kovettunut.

Tarjoile sellaisenaan tai vanilijajäätelön kanssa. NAM!