Uusi kirjoittaja

Blogia aloitellessani mietin kovasti kirjoittaisinko tekstejä omasta vai vauvan näkökulmasta. Silloin ajattelin, että vauvan näkökulma olisi kiva ja aloitinkin kirjoittamisen niin. Nyt paljon kokeneempana bloggaajana olen todennut oman mielikuvitukseni rajallisuuden ja kokenut, että "lapsen suulla" kirjoittaminen on melko vaikeaa. Teksteistä tulee helposti vauvan suuhun väkisin väännettyjä ja omat kokemukset ja hassuudet jäävät teksteistä pois.

Näistä viisastuneena vaihdan  kirjoittajaksi itseni. Tässäpä siis lyhyt tietopaketti minusta, kertoilen enemmän itsestäni tulevissa postauksissa.

• Naimisissa oleva 31-vuotias yhden (tyttö)lapsen äiti
• Töissä terveysalalla, tällä hetkellä äitiyslomalla
• Perheeseen kuuluu 11-vuotias koira, jonka kuulo alkaa olla entinen
• Harrastan (satunnaisesti) jumpassa käyntiä (joo mulla ON kuukausikortti :) )
• Koitan elää hippeillen: kestovaipat ja imetys määräävät elämänmenoa tällä hetkellä
• Tykkään matkustamisesta, hyvästä ruuasta ja sisustamisesta. Tosin tällähetkellä sisustus on pannassa, koska tulevaisuuden suunnitelmat ovat hyvin auki, enkä halua epämääräisessä tilanteessa kerätä lisää krääsää

Loppuun vielä toinen todellinen muutos blogin sisältöön, kuva meistä tytöistä yhdessä :)

Terkuin Heidi

5 kk neuvola

Täytin keskiviikkona 5 kk ja nyt 2 päivää myöhemmin kävimme neuvolassa. Painoa oli tullut kuukaudessa reilu 400 g, nyt olin 6 240 g. Vastaavassa iässä äiti ja isä ovat molemmat painaneet 7 800 g, tiedä sitten keneltä olen sutjakan vartaloni perinyt :)

Pituutta minulle ei olisi kertynyt mittauksen mukaan kuin 1 mm sitten viime neuvolan. Äiti viimeksi epäilikin mittauksen oikeellisuutta ja se tuli nyt todettua vääräksi. Tällä kertaa makasin tosi hienosti paikallani, joten nyt saatu 62 cm vastannee hyvin todellisia mittoja.

Olen kovin kiinnostunut kirjojen kuvista.

Ilmeisesti kehityn todella hyvää tahtia, sillä osasin kaikki neuvolantädin ehdottamat asiat tuetta istumista lukuunottamatta. Kirjoihin ja kansiin kirjattiinkin, että osaan seurata lelua kaikkiin suuntiin (se kirjattiin kyllä jo viimeksikin), hymyilen ja nauran, jokeltelen erilaisilla äänillä ja istun tuettuna selkä suorassa. Siispä istuttamisen esim. suihkussa lyhyitä aikoja saa aloittaa.


Puhuimme käynnillä myös tulevasta kiinteiden aloittamisesta ja vaikuttaa siltä, että neuvolassa ollaan tästä sormiruokailusta aivan kujalla. Tälläkertaa täti oli nuori ja oikein mukava, mutta äidin mainitessa sormiruokailusuunnitelmista se ohitettiin kokonaan ja hetkenpäästä kerrottiin miten  perunaa, porkkanaa ja kukkakaalia kannattaa muussata ja jatkaa rintamaidolla... Onkohan asia heille oikeasti niin vieras, vai onkohan sormiruokailu vaan niin sotkevaista ettei sen toteuttamiseen meinata uskoa?? No noin kuukauden päästä nähdään tuleeko siitä mitään, vai mennäänkö massan mukana.

Vaikka pituutta ei neuvolan mittausten mukaan ole juurikaan tullut on tosielämässä kuitenkin kasvettu, sillä ennen joulua äiti ja iskä päättivät korvata vauvasänkyni pinniksellä. Uudessa sängyssä on niin paljon tilaa, että saan sänkyyn myös kaikki pehmoleluni  ja päänipäälle mobilen. Olinkin tosi innoissani mobilen ensikertaa nähdessäni!

Uusi, isompi sänky ja Avent-pehmopupu.

Nyt alamme valmistautua ekaan ulkomaan  matkaani. Parin päivän päästä lähdemme äidin ja mamman kanssa Teneriffalle. Siellä meitä odottavat jo tänään reissuun lähteneet mumma ja muffa.

Oikein ihanaa joulun jälkeistä aikaa sekä onnea vuoteen 2014 kaikille blogin lukijoille!

Joulun taikaa

Tulimme muffalle ja mummalle jo lauantaina auttelemaan jouluvalmisteluissa, jotta iskä saisi tehdä kotona rauhassa koulujuttujaan. Lauantai meni saunoessa ja seurustellessa heidän kanssaan. Sunnuntaina lähdimme mumman ja äidin kanssa tutustumaan vauvauintiin, paikka vaikuttikin mukavalta. Mumma lupasi maksaa uintia joululahjaksi, aivan ihana lahja <3! Samana päivänä aloitimme joulusiivon, muffa oli aloittanut imuroinnin jo meidän tyttöjen ollessa reissussa. Äiti taas antoi mummalle ja muffalle aineettoman joululahjan ja puunasi heidän saunan ja kylppärin joulukuntoon. Illalla koristelimme äidin kanssa kuusen.

Maanantaina jatkoimme touhuamista, kävimme lenkillä ja äiti paketoi viimeiset lahjat. Illalla iskäkin saapui mumman ja muffan luokse.

Jouluaattona heräilimme 8 aikoihin. Aamun aloitimme lastenohjelmilla (joo, 5 kuukautinen lapsi TARVITSEE jo jouluaaton lastenohjelmia). Aamu jatkui joulusaunalla ja joulurauhan kuuntelulla. Joulurauhan jälkeen olikin jo nokosten aika. Samoihin aikoihin äiti ja iskä lähtivät hakemaan Raili mammaa joulunviettoon ja jäin ulos nukkumaan mumman ja muffan vahtivuorolla. Iltapäivällä saapui vielä toinen isomamma ja isopappa ja aikuiset pääsivät joulupöydän antimien kimppuun. Voi sitä ruuan määrää ja minä en saanut mitään maistaa :/. Juuri ennen kahvia saapui kylään vielä Ina-täti (ei se oikeasti ole täti vaan äidin serkku, mutta äidille rakas kuin oma sisko niin saa nyt toimittaa tädin virkaa).

Kuuden aikaan oveen kolkutettiin ja se tyyppi josta ollaan jo monta päivää hössötetty tuli meille kylään.

Joulupukki löysi meillekin

Itse pääsin pukin syliin, enkä edes pelännyt yhtään!

Tonttu-Totinen joulupukin sylissä

Lahjoja sain mielin määrin. Oli CD:tä, nukkea, vaatetta, lelua ja kirjaa sekä kylpyankkoja

Näiden lisäksi sain tosiaan vielä uimakoulun lahjakortin sekä lahjakortin kultasepän liikkeeseen, mistä äiti voi käydä hakemassa hopealusikan minulle. Illalla sain kylpeä kuin hemmoteltu kakara kuusen katveessa.

Hemmoteltu kakru :P

Meillä joulun juhlinta jatkuu nyt unten merkeissä, huomenna jatketaan nauttimista yhteisestä ajasta perheen kanssa.

Hyvää joulun jatkoa kaikille!

Jouluvalmisteluita

Joulu on meidän perheessä aina ollut tärkeä juhla. Äidin ollessa lapsi niitä vietettiin usein ulkomailla. Ehkä siitä johtuen nykyään äiti haluaakin viettää joulua aina suomessa ja tehdä kaikkia jouluun liittyvää valmistelua jo hyvissä ajoin.

Perunalaatikot ja piparkakkutalon osia

Ensimmäinen vuosi lapsen kanssa on kuitenkin jo näyttänyt ettei kaikki ole ehkä ihan kuten ennen -ensimmäiset lahjat eivät olleet paketeissa jo lokakuun lopulla eikä joulukortit lähteneet postiin marraskuun viimeisellä viikolla.. Äidin mielestä syypää tällaiseen hitauteen en kuitenkaan ole minä - koulu sen sijaan on vienyt äidiltä juuri sen jouluhössötysajan.

Jouluvalmistelut meillä kuitenkin aloitettiin perinteisesti: Itsenäisyyspäivän viikonloppuna kävimme mummalla ja muffalla tekemässä laatikot valmiiksi pakkaseen. Samalla reissulla tuli aloiteltua myös piparkakkutalon leipominen.

Tonttutyttö laittaa ekan rahansa pankkiin

Samalla reissulla mumma kertoi, että hän ja muffa tulevat antamaan jokaisesta kerrasta kun näkevät minut minulle 1 euron pankkiin. Cokis pullon äiti, muffa ja mumma ovat aikoinaan tuoneet New Yorkista tuliaisiksi. Siinä ainakin riittää tilaa säästöille!

Samana viikonloppuna kävimme katsomassa tonttuja ja joulupukkia Vanhalla suurtorilla. Valitettavasti elämää suurempi nälkä iski juuri kun piti mennä joulupukin sylkkyyn kertomaan lahjatoiveista.. Onneksi äiti taitaa vielä tietää minua paremmin lahjatoiveeni ja saikin ne kiukustani huolimatta välitettyä. Toivottavasti jouluaattona joulupukin kohtaamisessa mieli on aurinkoisempi ja nälkä vähäisempi!

Joulupukki ja -muori Vanhalla suurtorilla

Muut jouluvalmistelut ovat, äidin tentin jälkeen, sujuneet mallikkaasti. Joulukortit saimme lähtemään määräaikaan mennessä (niistä kuva myöhemmin, eihän sitä kiireessä muistanut kuvata) ja lahjatkin avat kaikki jo ostettuna. Äidin mielestä upeimman lahjan teimme yhdessä eilen illalla.

Teimme isomammalle ja -pappalle lautasen ja mukin, jotka koristelimme minun kädenjäljellä ja äidin kirjoituksella. Sekä äidin ja isän  suvun puolella olemme tänävuonna arponeet "salaisen ystävän", jolle lahjan osoitamme. Äidin puolelta äidin salaiseksi ystäväksi tuli isomamma ja siksi lautasen- ja mukinkoristeluun alunperin ryhdyimme. Isopappalle saimme myös tehtyä oman, koska hän viettää syntymäpäiväänsä joulun alla. Lautasista ja mukeista uskallan laittaa kuvan jo nyt, he eivät netissä kuitenkaan pyöri meidän blogia lukemassa :)

Isomamman ja -pappan joulu-/syntymäpäivälahjat. Kuvassa rekvisiittana iskän tädiltä saatu joulukukkanen.

Tässäpä taitavat olla kuulumiset tältäerää, toivottavasti ehdimme vielä kirjoitella ennen joulua!

Sammasta?

Äitin tisseihin on koskenut koko viikonlopun ja nyt sunnuntai-iltana hän päätti testata olisiko kipu sammaksesta johtuvaa. Minähän en suutani suostunut esittelemään, mutta sen minkä äiti sai kurkattua näki hän siellä JOTAIN valkoista...

Siispä sain maistaa ekaa ruokaani lusikalla ja täysin suunnittelematta. Ohjeissa neuvottiin laittamaan sitruunan tai puolukan mehua taikka wishyä vanupuikolla kieleen ja suun limakalvoille, mutta äitipä lapioi puolukkasurvosta (tai lähinnä sen mehua) sellaisenaan suuhuni. Survoksen, samoin kun D-tippojen, antaminen on onnistunut tosi hyvin Aventin pehmeällä lusikalla. 

Pitäisikö tästä mausta tykätä?!

Tissinsä äiti käsitteli tuoreella sitruunalla hinkaten sen mehua niihin (säästetään teidät siltä kuvalta :) ). Samaiset käsittelyt sekä tuttien ja purulelujen sterilointi tulee nyt jatkumaan muutaman päivän. Toivottavasti kivut kaikkoaa näillä keinoilla!

Kiitos iso-pappalle puolukoista, nyt niitä tarvittiin!
Lisää Sammaksesta voitte käydä lukemassa esimerkiksi täältä

4 kk!

Maanantaina pikkuinen piltti täytti jo hurjat 4 kuukautta. Kuten äiti on aikaisemminkin kirjoittanut on aika mennyt hurjan nopeasti: Juurihan he iskän kanssa kahvittelivat kuumassa kesäaamussa Jorvin kahvilassa ja äiti oli varma etten koskaan synny - ja nyt täytin jo huimat 1/3 vuotta!

Tähän postaukseen äiti päätti kerätä tietoja niistä jutuista mistä tykkään ja mitä inhoan juuri nyt, sekä paljon kaikkia muita muistoja myöhempää varten.

Tykätään
- tissi ja välillä pullo
- kopoti kopoti leikki (mumman kanssa)
- leikkimatto
- kylpeminen
- nakuilu
- telkkari, kännykkä ja muut tekniset vehkeet
- helistimet
- RAKASTAN seisomista

Ei tykätä
- nälkä
- pukeminen
- mahallaan olo (pitkiä aikoja)

Osataan
- jutella: uuväää -äänne yhä yleisin
- kääntyä mahaltaan selälleen (vaihtelevasti)
- nousta selältään seisomaan käsistä vedettäessä
- nauraa
- seurata leluja

Rytmi
Varsinaista rytmiä ei ole vielä kehittynyt, mutta suurinpiirtein näin päivät menevät
- 8.30 herätys ja imetys (päivävaatteet päälle ja köllöttelyä)
- 10.00 Lisää maitoa ja ehkä pienet unet + leikkimistä/jumppaa
- 12.00 Imetys ja nukkumaan (unta ehkä tunnin)
- 14.00 Imetys ja leikkimistä +kirjoja
- 16.00 Imetys ja unta (n. 1 h)
- 18.00 Iltaleikit alkaa
- 19.30 Kylpyyn, imetystä, iltasatu, kapaloon
- 21.00 Nukkumaan

Muut jutut
- Tuttia käytän vaihtelevasti, hoidossa, kaupassa ym. rauhoittaa.
- Kerttiksissä käytän Muumin 3. vaippaa (tosin niille tarvetta tosi harvoin, ehkä 1 vaippa/viikko), muuten kestovaippoja, lähinnä M-kokoa.
- Vaateet ovat pääasiassa kokoa 62 cm, bodeissa myös 68 cm on ok ja joissakin housuissa 56 menee vieläkin.
- Tuttipullossa ollaan vaihtamassa 1 reikäisestä pullotutista 2 reikäiseen. Maitoa menee kerralla n. 1,5 dl.
- Kuolaan JÄRKYTTÄVÄSTI ja pureskelen nyrkkejäni, puruleluja ja kaikkea minkä saan suuhuni, hampaita ei kuitenkaan tunnu.

Loppuun piti vielä ladata pieni video tämän illan kääntymisharjoituksista, mutta eipäs äiti osaa ladata videota.. koitetaan uudestaan isin kanssa :)

Äidin synttärilahja ja sormiruokailuun perehtymistä

Äidin synttäreitä vietettiin muutama viikko sitten. Minun syntymäni jälkeen ei äiti saanutkaan enää samanlaista huomiota kun ennen, mutta kävivät mamma ja pappa sekä muffa kuitenkin kahvilla ja saihan äiti heiltä myös pienet paketit :).

Iskän lahja äidille oli juuri niin romanttinen kun iskän lahjat ovat aina olleet.. Äidin pyytämä kirja ja vielä nätisti paketoituna...

Äidin lahja paketissaan...

 Paketin sisältä paljastui Englanninkielinen versio Omin sormin suuhun -kirjasta, suomalaista versiota kun ei meinannut mistään löytyä.

Äidin synttärilahja

Nyt äiti on  alkanut innoissaan perehtyä sormiruokailuun. MItä enemmän äiti  siitä lukee sitä innostuneemmaksi hän asiasta tulee. Tässä muutama pointti ruokailun eduista:

- Lapsi voi syödä alusta alkaen vanhempien kanssa samaa ruokaa (tai hieman muunneltuna).
- Lapsi voi itse päättää ruokailunopeuden (ja mitä syö ja kuinka paljon).
- Lapsi ja vanhemmat voivat syödä yhtäaikaa, sillä lasta ei tarvitse (tai saa) syöttää.
- Lapsi tutustuu ruokaan sen mallisena javärisenä ja tuntuisena kun se oikeasti on.
- Jne...

Toki ruokailusta on odotettavissa erittäin sotkuista ja varmasti ruokatapamme tulee herättämään epäilyjä. Tällä hetkellä äiti kuitenkin kovasti toivoo, että parin kuukauden päästä innostuisin ruokaa näin maistelemaan ja saisin syödä alusta saakka "oikeaa" ruokaa!

Hönttiäinen liikkuu jo niin paljon, että kuvat tuppaavat aina heilahtamaan..

 Ollaan meillä muutakin tehty. Eilen käytiin hieman aikaisessa 4 kk neuvolassa. Ohjelmassa oli lääkärineuvola, kuten kaikilla 4 kuisilla taitaa olla. Kaikki oli hyvin ja kommenteiksi saatiin "Kasvu ja kehitys etenevät hyvin. Hymyilevä tyttö." Painoa oli kertynyt 5 810 g ja pituutta 61,9 cm (äiti epäilee kyllä pientä mittausvirhettä, niin vaikeaa oli paikallaanpysyminen), päänympärys oli 41 cm.



Edellisviikolla Reiman verkkokaupassa oli varastontyhjennys. Äiti taisi päättää tyhjentää koko varaston yksinään. Ainakin niin paljon tavaraa hän tilasi.. Vaatteet tulivat perjantaina ja meno oli kun jouluna konsanaan!

Uusia vaatteita

Sadetakki, jossa pikkasen kasvuvaraa

Uudet "hieman" isot aurinkolasit

Isänpäivä askartelua

Ollaan oltu taas kovin pitkään hiljaa, jotenkin vaan päivät tahtovat mennä hujauksessa ohi... Varsinkin nyt, kun olen pidentänyt yöunia melkein 12 tuntiin ja vähentänyt päiväunia kolmeen n. 30 minuuttia kestävään torkkuun, ei äiti meinaa saada päivällä mitään aikaiseksi.

Eilen aloitimme askartelemaan iskälle, muffalle, pappalle ja isopappalle isänpäiväkortteja. Äiti ajatteli, että minun ollessa vajaa 4 kuukautta ainoa mikä voisi toimia olisi sormivärit. Siispä kylppäri tyhjäksi, paperit levälleen ja vaatteet pois.

Aluksi varovaista tunnustelua väreihin

Äiti lätki paperille erivärisiä läiskiä ja tutkinkin niitä mielenkiinnolla. hetkenpäästä ymmärsin, että värejä voi myös sotkea ja niissä voi kieriskellä

Nyt päästään vauhtiin!

Työn aikana saatiin syötyä, pissattua ja puklattua papereille, joten työn jälki on erittäin omaleimaista :). Väritettyämme neljä paperia olimme äidin kanssa jo täynnä maalia.

Taiteilija itse töiden valmistuttua

Operaation jälkeen pääsinkin ekaa kertaa elämässäni suihkuun (olen aina ennen käynyt kylvyssä) ja äiti laittoi minuun oikein saippuaa, jotta maalit lähtisivät pois. Saippuainen tyttö pääsee lattialla liikkeelle käsiään ja jalkojaan heilutellen, se oli muuten sikakivaa!!

Tänään jumpan jälkeen äiti teki kortit loppuun minun nukkuessani päikkäreitä ulkona. Viivotin oli kadoksissa, joten työnjälki on vähän mitä on, mutta pakko ne oli tässä välissä tehdä ennen kun iskä tulee kotiin.

Äitillä taitaa olla vähän liikaa askartelukrääsää..

Ja tässä se nyt on, iskän tuleva isänpäiväkortti. Samanlaisen kortin tulevat lisäksi saamaan muffa, pappa ja isopappa.

Hyvää tulevaa isänpäivää kaikille isille!!

3 kk neuvola

Huh, kylläpä aika menee nopeasti! Äidin mielestä synnyin juuri ja tänään täytän jo 14 viikkoa ja kävin 3 kk neuvolassa. 3 kk:n neuvolassa saadaan ainakin täällä meillä ensimmäiset rokotukset. Minulle annettiin kurkkumätä, jäykkäkouristus, polio, hinkuyskä, rota, haemophilus influenzae ja pneumokokki -rokotteet. Näistä rota annetaan suun kautta ja muut kahdella erillisellä pistoksella reisiin. Rokotteiden antamisesta  aloin itkemään hieman, mutta rauhotuin saadessani maitoa. Lisäksi minut punnittiin (5 520 g) ja mitattiin (59 cm) sekä päänympärys 40,3 cm. Äiti löysi netistä uusien kasvukäyrien kokeiluohjelman ja piirsi sillä käyräni.

Pituuden kehitys ensimmäisten 3 kuukauden aikana

Alhaallahan me mennään, mutta hyvää omaa vauhtia kuitenkin. Neuvolantätin mukaan ensimmäisenä vuotena usein haetaan omaa käyrää, jota sitten jatkossa seurataan paremmin. Painoni oli 0-käyrällä suhteessa pituuteeni, joten meillä pyyhkii hyvin :) Marianne-tätin (siis neuvolantätini) mukaan olen tyytyväinen ja jäntevä tyttö!

Uni maistuu possu kainalossa

Eilen opin uuden taidon, joka tänään saatiin kirjata neuvolan tietoihin: opin kierähtämään vatsaltani selälleen. Sitä pitikin sitten eilen kuvata ensin äitin ja iskän toimesta ja myöhemmin vielä mumman toimesta. Kyllä ne taidot vaan kehittyvät!

Tämän päivän olenkin ollut tavallista uneliaampi (kuten neuvolasta varoiteltiinkin) ja vähän kärttyisämpikin. Kolmen aikoihin äiti antoi minulle särkylääkettä, joka onkin vähentänyt kiukkua selvästi. Nyt taitaa taas vatsa kurnia, joten jatketaan  syömistä.

Onko kukaan (riittävän) hyvä äiti??

Alatiesynnytys (mielellään luomuna), 6 kuukauden (lapsentahtinen) täysimetys, kestovaipat, luomuruoka, kotihoito jne... lista taitaa olla loputon. Mistä tallaiset ihanteet tulevat ja miksi äidit stressaavat moisista asioista niin paljon?

Superihmistä kasvattamassa

Meillä ainakin äiti koittaa parhaansa mukaan elää näiden nykyisten ihanteiden mukaan, mutta silti joka päivä tuntee olleensa liian vähän -kaikkea.. Onko kukaan omasta mielestään hyvä äiti? Millainen on hyvä äiti? Järjellä ajatellen jokainen äiti on paras äiti omalle lapselleen ja jokainen (turvallisen lapsuuden kokenut) lapsi rakastaa omaa äitiään eniten koko maailmassa. Miksi kuitenkin jopa netissä muodiksi on tullut kertoa epäonnistumisista ja omasta epätäydellisyydestään? Miksi haluamme lukea epätäydellisyydestä ja samalla kuitenkin jokainen haluaa omalle lapselleen turvallisen ja sen parhaan mahdollisen lähtökohdan elämään?

Meillä iskä opiskelee viimeistä vuotta ja äiti on äitiysvapaalla minua hoitamassa. Iskän valmistumista tukeakseen äiti hoitaa minua mahdollisimman paljon itse ja antaa iskän keskittyä opintoihinsa. Toki iskä saa hoitaa minua aina halutessaan ja välillä joutuukin hommiin, jos äiti ei ehdi, mutta karkea jako kulkee näin. Äiti koittaa mahduttaa jokaiseen päiväämme erilaisia kehitystä tukevia juttuja. Teemme Vauvatusta, makoilemme leikkimatolla ja harjoittelemme kääntymistä (joka ei vieläkään onnistu edes  mahaltaan selälleen vaan ryhdyn itkemään kyllästyessäni pään koholla pitämiseen), katselemme Onni ja Ilona -kortteja ja "opettelemme" sanoja sekä kuuntelemme englanninkielisiä lastenlauluja ja  runoja. Äiti on rakastunut Mothergoose-sivuihin, joilta kuuntelemme paljon lauluja. Tässäkin äiti huijaa itseään selittämällä, että englanninkielisen ohjelman katselu on kielikylpyä eikä laiskottelua tietokoneen ääressä.. Näiden lisäksi äiti koittaa syödä mahdollisimman terveellistä ruokaa ja jättää sokereiden syömisen vain yhteen päivään viikossa. Silti usein hän tuntee tehneensä liian vähän. Hänen ajatuksissaan olen ollut liikaa sitterissä, tai liian vähän leikkimatolla tai liikaa tai liian vähän sylissä tai mitä nyt milloinkin..

Miksi sitten äidit tuntevat syyllisyyttä, miksi mikään ei koskaan riitä? Ehkä tärkein syy on kateus ja toisten luomat paineet. Ehkä äitien pitäisi lopettaa muiden arvostelu ja keskittyä olennaiseen - Me vauvat olemme vain hetken pieniä!

Ihana Sini, jonka mielestä äiti on ihan jees

Ihana uusi itkuhälytin

Itkuhälytin (kuva Philipsin nettisivuilta)

Olemme saaneet Philipsiltä testiin uuden Philips Avent SCD 580-itkuhälyttimen. Meillä itkuhälytintä käytetään lähinnä parvekkeella päiväunien aikaan sekä mökillä esimerkiksi saunaan mentäessä. Tässä itkuhälyttimessä on perinteisen "kuulet lapsesi itkun" -toiminnon lisäksi paljon muutakin. Esimerkiksi meillä ahkerassa käytössä on ollut vanhempainyksikön kello, josta äidin on  helppoa tiirailla kauanko olen jo nukkunut tai koska imetys aloitettiinkaan. Toinen hyödyllinen toiminto on ollut takaisin puhuminen. Tätä ei olla kylläkään käytetty minun tyynnyttelyyn vaan isin komenteluun. Äiti on karjunut siitä ohjeita minun tainnuttamiseen "Heiluttele enemmän", "Heiluttele vähemmän", "Heiluta erisuuntaan" ja viimeisenä "Okei, ei se nuku, tuo vaan sisälle".. Muita itkuhälyttimen toimintoja ovat yövalo, tuutulaulut (mahdollisuus myös kytkeä oma mp3-soitin) sekä tähtitaivas-projektori (jooó ihan tosi itkarilla saat projisoitua tähtiä huoneen kattoon :) ).

Tähtitaivas (tämäkin  Philipsin sivuilta, äidin tähtitaivaskuvat ei olleet näin nättejä..)

Näitä toimintoja olemme toistaiseksi vain kokeilleet, mutta ainakin tähtitaivas vaikuttaisi käytännölliseltä vaikeammin nukahtavalla vauvalla ja varmaan hieman vanhemmalla lapsella taas yövalo olisi kätevä (nukun vielä vanhempien makkarissa ja ovi auki, joten valo pääsee illalla kajastamaan muista huoneista). Musiikin, valon ja tähtitaivaan saa kaikki kytkettyä päälle ja pois vanhempainyksiköstä, joten huoneeseen menoa ja mahdollista lapsen herättämistä ei tarvita.

Lapsenyksikkö mittaa ulkolämpötilaa ja ilmankosteutta, joten joku tilastoinnista kiinnostunut voisi alkaa miettimään vaatetusta näiden indikaatioden avulla. Äiti ei ole tähän (vielä) ryhtynyt, tosin yhtenä päivänä mittari näytti parvekkeella 4 astetta ja hän mietti onkohan sisävaatteet, teddyhaalari, äitiyspakkauksen makuupussi ja vaununsuoja liian vähän.. joo hullu mikä hullu!

Itkuhälytin töissä meidän parvekkeella

Tässä vielä video laitteen esittelyvideoon. Suomessa SCD 580 -mallia löytyy tällä hetkellä ainakin Vaunuaitasta ja Babystyle Tampereelta ja Espoosta.

Uudet Onni ja Ilona -kortit saapuivat!

Äidistä on tullut Onni ja Ilona korttien suuri fani (olette ehkä sen aikaisemminkin postauksista huomanneet).. Nyt hän sai ihanan Annin avustuksella 6 uutta korttia.

Näistä Aurinko, Kana, Pöllö ja Pingviini ovat yksipuolisia. Niistä olisi tarkoitus askarrella lorukortteja. Ohjeet saatte, kun äiti joutaa kortit askartelemaan. Kala ja mustekala sen sijaan ovat kaksipuolisia. Niistä äiti suunnittelee tekevänsä jonkinlaisen mobilen. Tässä vielä kuva toisista puolista:

Onni ja Ilona -korttien löydät täältä kauppa. Suosittelen lämpimästi kortteja kaikille vauvoille. Muistattehan, että kirkkaat värit stimuloivat aivotoimintaa ;)

Meidän päivä

Äiti kuuluu erääseen vauvaryhmään täällä netissä. Siellä ollaan paljon puhuttu meidän lasten rytmistä. Ryhmässä sovittiinkin, että kirjoitellaan yhden päivän ajan kaikki tekemiset ja omat fiilikset ylös niin saadaan sitten vertailtua hauskasti meitä lapsia. Tämän äiti toteutti eilen ja siihen liittyen saatte nyt tutustua meidän yhden päivän ohelmaamme.

Lauantai 12.10. vauvatyyppi 11 viikkoa ja 2 päivää
7.30 vauva ähisee omassa sängyssään ja äiti herää siihen
7.32 äiti nostaa vauvan vanhempien sänkyyn ja alkaa imettää, koira tulee sängyn reunalle moikkaamaan
8.00 ruokinta loppuu, vauva jää sänkyyn iskän kanssa nukkumaan, äiti nousee. Äiti antaa koiralle ruokaa, peseytyy ja järjestelee paikkoja
8.20 Äiti lähtee koiran kanssa ulos. On tulossa nätti päivä, äiti on hyvällä tuulella.
8.30 Äiti tulee sisälle ja syö puuroa aamupalaksi mustikoiden ja  karpaloiden kanssa, huh kun on kirpeää! Aamupalan jälkeen alkaa siivous, uusi Jenni Vartiaisen levy soimaan kovalle ja tavaroita paikalleen, astianpesukone ja pyykkikone päälle ja kuivat vaatteet narulta kaappiin.
9.20 Vauva ja iskä heräävät. Äiti ottaa vauvan sängystä, vaihtaa vaipan ja laittaa päivävaatteet päälle. Vauva nauraa lehmän kuvalle:

9.30 Vauvan 2. aamupala
10.00 Uusi vaippa kehiin, aamukakka done :)
10.30 Vauvatyyppi nukahtaa.. taas. Iltapäivällä on tulossa vieraita, joten äiti alkaa leipomaan pecanpähkinäpiirakkaa (ohje alempana), samalla siivoilua.
11.15 Vauva herää, äiti laittaa leikkimatolle, siinä tylsää. Äiti laittaa sitteriin, siinä vielä tylsempää
11.45 Isi lähtee shakkipeliin, äiti antaa tissiä, se on  hyvä!
12.15 Äiti jatkaa leipomista Leivonnaisia herkkusuille -kirjan ohjeen mukaan ja laittaa pyykit kuivumaan, vauva leikkimatolla.
12.40 Vaipan vaihto, vaippa ihan märkä
12.53 Ulkovaatteet päälle, pukeminen on HANURISTA. Äiti antaa tissiä vielä pikkasen

13.04 Ulkona, aurinko paistaa, elämä on IHANAA!!
13.50 Koiran ulkoilutus ja kauppareissu tehty, tullaan sisälle. Vauva hereillä, äiti koittaa siirtää parvekkeelle nukkumaan. Äiti syö nopeasti, pelkää vauvan aloittavan itkun
14.00 Äiti luovuttaa vauvan kanssa ja ottaa sisälle, koittaa nukuttaa imettäen -ei onnistu
14.10 Tiina tulee, juttelua ja seurustelua, kerrataan synnytystarina ja vaihdetaan viimekuukausien kuulumisia.
14.45 Äiti vaihtaa vaipan, antaa tissiä
15.10 Vauva unille, äiti jatkaa piirakan tekemistä
15.50 vauva herää ja alkaa seurustella. Äiti tekee vauvajumpan ja hassuttelee. Vauva ottaa ensimmäistä kertaa esineen käteen.

16.30 Iskä tulee kotiin, pelannut tasapelin, hyvä iskä!!
16.40 Imetystä
17.00 Sylittelyä, vaipan vaihto, sitterissä naureskelua ja juttelua. Äiti, Tiina ja iskä syövät piirakkaa ja juovat kahvia.

17.40 Päivän toiselle lenkille ulos. Aurinko paistaa, Tiina mukana. Vauva nukkuu lenkistä n. 1/2 tuntia.

18.30 Tullaan sisälle,Tiina lähtee kotiin. Äiti alkaa leikkiä, loruttelee englanniksi ja tekee vauvajumppaa
19.00 Imetys ja vauvatusta
19.50 Imetys
20.12 Unet - 12 minuuttia
20.35 Unet - 25 minuuttia, äiti lähtee hakemaan Mäkkäristä el Macot
21.21 Kylpyyn, tavallisesti meillä kyllä kylvetään nakuna, mutta nyt kokeiltiin uutta uikkaria. Vauva rakastaa kylpemistä!

21.40 Ilmakylpyä, iskä hieroi jalkoja ja öljysi kropan
21.50 Pyjama ja kapalo päälle ja tissille soffalle samalla kun äiti ja isi katsoo Game of Thronesia
22.55 Sänkyyn, nati, nati

23.00 Makuuhuoneesta kuuluu kuorsaus. Unta jatkui seuraavaan aamuun 7.45 saakka.

Mallipäivän aikana:
- Unta yhteensä 13 tuntia 32 minuuttia
- Syöttökertoja 10
- Vaipan vaihtoja 7, joista 3 kakkavaippaa

Tässä vielä kaikille, jotka jaksoivat lukea loppuun saakka tosi ihanan Pecanpähkinäpiirakan ohje:

Pohja
Ota 110 g voita huoneenlämpöön ja anna lämmetä rauhassa.
Sekoita joukkoon huolellisesti 4 dl vehnäjauhoja. Koostumuksen tulee olla muromaista.
Lisää joukkoon 1 rk vettä, sekoita hyvin, lisää toinen ja sekoita hyvin. Kääri kelmuun ja anna oleentua n. 1 tunti.

Voitele 23 cm vuoka.

Kauli taikina jauhoisella alustalla ja laita vuokaan, leikkaa ylimääräiset reunat pois. Esipaista n. 10 minuuttia.

Täyte
Mittaa 4 dl sokeria, 1 dl vahterasiirappia, 1,5 dl tummaa siirappia ja 0,5 tl suolaa kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi (ohjeessa 2,5 dl maissisiirappia). Anna jäähtyä hieman.
Sekoita 3 kananmunaa niin että keltuainen ja valkuainen sekoittuvat. Lisää joukkoon hitaasti sokeriliemi, sekoita kokoajan jottei munat kokkaroidu. Lisää 60 g kuutioitua voita ja 2 tl vaniliasokeria. Sekoita kunnes voi on sulanut joukkoon.

Kaada esipaistetun piirakkapohjan päälle n. 100 g pecanpähkinöitä, lisäksi reunoille kokonaisia. Kaada päälle täyte.

Paista uunissa 170 asteessa n. 50 minuuttia, kunnes täyte on ruskistunut ja kovettunut.

Tarjoile sellaisenaan tai vanilijajäätelön kanssa. NAM!