perjantai 28. helmikuuta 2014

Äiti leipoo, kun muu perhe sairastaa

Siinä siis teemaa perjantaille. Sairastelu alkoi kevyellä nuhalla, mutta viikon edetessä olotila ei ole kohentunut, päin vastoin. Nuhaisuuden vuoksi päätimmekin skipata tämän viikon vauvajumpat. Eilen päätin kuitenkin urheilla itse ja noin vuoden tauon jälkeen suuntasin oikein aikuisten jumppaan. No ei sitten mennyt valinta ihan putkeen. Valitsin Heart beat -jumpan ja se oli treeniä se... Kuulin alussa, että tunti pitää sisällään 15 intervallia ja välissä lyhyitä palautuksia.. No eihän siinä mitään, voihan sitä ottaa silti rauhassa... tunnin juuri alkaessa saliin säntää mies... siinä hän on, ala-asteen aikainen ihastukseni ja mitä vielä, tyyppi tulee viereeni... Hyvästi rauhassa treenaaminen. Täytyy sanoa, että huohotin puolituntisen jälkeen kuin höyryveturi, eikä miehelle varmasti jäänyt epäselväksi kuntoni huonous! Meinasin vielä alkaa selittää äitiyslomasta, vauvasta jne. mutta tajusin jättää selittelyt sikseen ja poistua takavasemmalle :D

Flunssan vuoksi ruoka ei varsinaisesti ole ollut  suosittua muutamaan päivään. Tänään aloin miettiä mitä ruokaa voisin rakkaudelle tehdä. Olin aikoinani ostanut muutaman purkin veliä varmuusvarastoon ja nyt niiden päivämäärät alkoivat myös tulla vastaan. Päätin siis testata porkkanasämpylöitä ja mustikkalettuja. Letut jopa kelpasivat! Alla vielä ohjeet tuotoksille.

Tästä se lähti ruokahaluton nuhanenä ja pari purkkia velliä

Porkkanasämpylät
1 paketti (210 g) Valio Onni porkkana-peruna velliä
1/2 pussia Sunnuntai kuivahiivaa
2 dl vehnäleseitä
1/2 dl öljyä
1 porkkana
3 dl vehnäjauhoja

Porkkanasämpylät kohoamassa. Olisihan näistä voinut tehdä pienempiäkin..

Nämä sämpylät ovat tosi helppo tehdä. Lämmität vellin kädenlämpöiseksi. Laitat hiivan joukkoon, annat sen herätä hetken. Laita kaikki loput aineet joukkoon (jauhoja voisi varmaan olla vähän enemmäkin) ja sekoitat haarukalla. Tee taikinasta sämpylöitä ja anna kohota liinan alla puolisen tuntia. Paista 225 asteessa n. 15 minuuttia.

Mustikkaohukaiset
1 paketti (210 g) Valio Onni mustikka-banaani velliä
1 muna
1 dl vehnäjauhoja

Näistä ohukaisista tulee herkullisen harmaita, kiitos mustikan :)
Sekoita aineet ja anna turvota puolisen tuntia. Paista varovasti pienille tyypeille (paistamistahan ei periaatteessa suositella alle vuoden ikäisille).


Iltapäivällä lähdimme vielä käymään minun isovanhemmillani. Sieltä tullessamme Sini vaikutti tavallista lämpimämmältä. Kuumetta mitatessani koin yllätyksen 39,1 astetta, eikä vauva ole edes kiukutellut! Siispä mies hakemaan Panadolia apteekista (joo, sen pitää olla loppu juuri tällaisella hetkellä) ja itse lievittämään paran oloa.

Nyt reppana nukkuu ja onneksemme kuumekin on jo laskussa, viime mittauksella mittari näytti "enää" 38,2 astetta. Näihin tunnelmiin hyvää yötä!





keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Rakkaus pakkaus 7 kk!

Synttärisankari poseeraa ja melkein aina suu auki :D
Eilen vietimme oman pikku rakkautemme 7 kuukautissynttäreitä. Tai oikeastaan emme viettäneet, mutta sellainen nyt kuitenkin pärähti taululle. Erilaista tässä merkkipaalussa aikaisempiin nähden on se, ettei nyt mennäkään neuvolaan käymään. En voi siis kertoa uutisia pituudesta ja painosta. Näyttää kyllä siltä, että kiinteiden aloituksen jälkeen meidän rimpula on saanut massaa- taitaa siis olla massakausi meneillään :D. Todellisuudessa en vielä usko kiinteiden tehneen eroa painoon, mutta yösyömiset siihen varmasti vaikuttavat. Sain nauttia hyvin nukkuvasta vauvasta monta kuukautta ja nyt ollaan palattu yösyömisten ihmeelliseen maailmaan. Itse en katkonaisia öitä ole vieläkään oikeasti ymmärtänyt ja valvonkin helposti yli puolenyön iltaisin ja sitten aamulla ollaan niin väsynyttä äitiä, kun vanhan hyvän unen sijaan saakin herätä 2 - 5 kertaa syöttämään vauvaa.

Periaatteessa olen sitä mieltä, että muutama (lue max 2) syömiskertaa yöllä on lapselle ihan vaan hyväksi. Kuitenkin, hyviin yöuniin tottuneena, on niitä vaikeaa "kestää". Olen saarnannut siitä kuinka vauvan pitää antaa herättyään ensin koittaa nukahtaa uudestaan itsenäisesti - vastasyntyneen hennolla itkulla tämä olikin helpohkoa, mutta nyt täyteen raivoon yltyvällä "minitaaperolla" odottelen öisin lähinnä lastensuojeluviranomaisten saapumista jo muutaman minuutin itkun jälkeen. Lisäksi tiedän itkuun heräävän meidän lisäksi puolet muusta talosta :/. Lohduttaudun kuitenkin ajatuksella, että aikansa kutakin, kyllä se flunssa helpottaa ja hampaatkin sinne suuhun jossakin vaiheessa saadaan, varmaan sitten taas alkavat yöt helpottaa!

Päivällä uni maittaa äitin ja iskän sängyllä
Mitä sitten muuten kuuluu Sinille 7 kk
- Syömme (yleensä) 5 ateriaa, aamu- ja iltapalaksi puuroa (1/2 dl suurimoita) ja muut ruuat sormin.
- Herkkuna banaani, jota koitettu syödä myös kuorineen.
- Ryömiminen hyljetyylillä sujuu jo kohtalaisesti, tosin laiskuus vaivaa välilllä.
- Konttausasento on jo hyvin hallussa, käsien ja jalkojen yhteistyö ontuu vielä.
Konttausasennon treenailua

- Koiran kiusaaminen on POP!
- Käytetään pääasiassa koon 68 vaatteita.
- Ollaan melko hiljaisia, ei kälätellä siis turhia.
- Hiiri tulee -leikki naurattaa usein, samoin kun sheikkaaminen äidin sylissä.
- Nukutaan yöunta 20-8, yleensä sillä kahdella syötöllä (n. 24 ja 4). Päikkäreitä kahdesti, yleensä a´1 h.

Tässä veilä pari tuoretta kuvaa meidän neidistä:

possu pienenee tai vauva kasvaa
Saatiin mammalta mustikoita puuroon...




maanantai 24. helmikuuta 2014

Seesteistä arkea

Arki... mitä sellaista meidän arjessa tapahtuu, mistä joku haluaisi lukea? Itsestä tuntuu, että elämme nyt seesteistä keskivauva-aikaa (kirjoittajan oma määritelmä), jolloin elämä on melko helppoa ja arki täyttyy päivästä toiseen samoilla asioilla.

Heräämme 8 aikoihin, pestään hampaat, istutaan lavuaarilla, laitetaan vaatteet ja syödään aamupuuroa. Siitä päivä jatkuu ruokaa tehden, siivoten ja lavuaarin päällä kökötellen, kunnes 19 aikaan alamme valmistautua nukkumaan menoon -otetaan vaatteet pois, syödään puuroa, mennään pesulle, pestään hampaat, kökötetään lavuaarin päällä, hierotaan varpaat, laitetaan pyjama ja tissitellään sylikkäin, kunnes vauva tuupataan omaan sänkyyn...

Kyläreissulla mamman ja pappan luona
Miten tästä arjesta saisi irtaannuttua tai millaisia juttuja päivällä pitäisi tehdä että jokainen päivä ei tuntuisi toistavan itseään (vai pitäisikö sitä nauttia seesteisestä arjesta ja odottaa kauhulla tulevaa)? Meillä ratkaisuna ovat toimineet kyläilyreissut. Samalla iskä saa tehdä rauhassa graduaan, kun me tytöt olemme muualla mölyämässä. Kylläreissuja pienen kanssa voi helpottaa muutamalla "kikalla". Meillä mukaan otetaan omat eväät, matkasyöttötuoli, hihallinen ruokalappu sekä lattialle laitettava kangas. Lisäksi matkalla mukana kulkee ainakin yksi vaihtovaatekerta ja repullinen vaippoja - koskaan ei tiedä kuinka kauan reissulla kestää. Siis kyläilyä varten on suositeltavaa hankkia myös suurempi auto!

Tänään kyläilimme mammalla ja pappalla, huomenna vuorossa on jumppa ja illalla tuote-esittelyä kaupungilla... loppuviikosta sen sijaan kalenterissa on vielä tilaa. Nähdäänkö silloin?


tiistai 11. helmikuuta 2014

Vessahätäviestintää

Olen tunnustautunut wanna-be-hipiksi. Oman ajatukseni mukaan se tarkoittaa sitä että haluaisin toimia ekologisesti ja ympäristöystävällisesti, mutta välillä usein ajatukset ja teot eivät täsmää. Siispä jeesustelen milloin mistäkin -koittakaa kestää..

Yksi asia vauvatouhuissa on kuitenkin ollut minulle ajatuksena(kin) liikaa, meinaan vauvojen vessahätäviestintä. Olen luonteeltani eläväinen enkä liikaa kiinnitä huomiota kenenkään eleisiin, joten olen ajatellut vauvan eleiden tulkitsemisen olevan luonteelleni jonkinmoinen mahdottomuus. No väärässähän taisin olla. Sillä noin viikko sitten vauveli teki valtavan kakan lavuaariin, kun häntä vitsinä sen päällä heiluttelin. Ajattelin asian olevan hyvää tuuria ja annoin asian olla. Edellisenä sunnuntaina vauva kuitenkin näytti uudestaan selvää merkkiä hädästään ja nostin hänet uudelleen lavuaarin päälle - tuloksena kakka jo toistamiseen!

Näistä kahdesta onnistuneesta yrityksestä innostuneena olemmekin nyt reilun viikon rampanneet lavuaarilla heti herätyksen jälkeen (jooó aamu-uninen äiti saadaan nopeasti sängystä ylös, kun pitää mennä lavuaarille hokemaan piss-piss) sekä ennen ja jälkeen ruokailuiden. Tuloksena on ollut se, ettei kokoaikana ole tarvinnut pestä yhtään kakkavaippaa! Ummetuksesta tyttö ei ole kuitenkaan joutunut kärsimään, sillä tarpeet on toimitettu iloisesti lavuaarin pohjalle joka päivä vähintään kerran:).

Idea hommaan hoitamiseen näyttää meiltä siis löytyneen oikein hyvin, nyt vaan pitäisi keksiä miten palkita oikeasta toiminnasta, lapselle kun ei taida voida antaa makkaraa jokaisesta hyvästä teosta :)

tiistai 4. helmikuuta 2014

Lapsi maksaa miljoonan

Olen kuullut sanottavan, että yhden lapsen saaminen ja kasvattaminen maksaa miljoona euroa. Meillä ollaan pidetty jo vuosia kirjaa kaikista kuluista, vuoden 2013 alussa kirjanpitoon tulikin uusi rivi: lapsi. Tähän postaukseen kokoan tiivistellysti meidän ensimmäisen vuotemme kulut. Kaikkia kuluja laskelma ei kuitenkaan kata - esimerkiksi ansiotulojen pieneneminen ja asumiskustannusten suureneminen ei näissä kirjauksissa näy.


Omaksi yllätyksekseni suurimmaksi yksittäiseksi kuluksi nousivat lasten vaatteet. Olemme ostaneet suurimman osan vaatteista käytettynä, mutta selvästi mopo on lähtenyt käsistä. Nyt olen laittanut ensimmäiset vaatteet nettikirppikselle myyntiin, mutta myynti on ollut tosi pientä. Pikkulasten ei-merkki-vaatteita näyttää olevan hankalaa saada myytyä edes 1 eurolla per vaate, tarjontaa kun on MAHDOTTOMASTI. Pieni mainos väliin: Unipusseja, Swaddle me-kapaloita, toppavaatteita ym. myynnissä edullisesti. Myyntituotot kokonaisuudessaan kirjautuvat vaatteiden osalta vasta tälle vuodelle. Nyt tavoitteena on, ettei vaatekuluja tulisi lisää, siis nykyisten vaatteiden myynnillä koitetaan kattaa tulevat ostot.. katsotaan kuinka akan käy :)
Käyttövaipoista kaapissa olevat

Toiseksi suurinpana kuluna on odotetusti vaipat. Vaippoja olen ostellut käytettynä täysin pihistelemättä. Olen ajatellut, että vaippoja voi rauhassa ostaa paljon ja tehdä näin niiden käytöstä mahdollisimman helppoa ja hauskaa, sillä niiden jälleenmyyntiarvon säilyy hyvin. Tällä hetkellä kierrossa on n. 50 taskuvaippaa, joten ihan heti ei tarvitse pesukonetta pyörittää jos peseminen ei innosta. Alkuvuodesta 2014 olen jo myynyt paljon lisää pikkuvaippoja pois, joten kulu on pienentynyt n. 400 euroon.. Tosin nyt himoitsen BumGeniuksen Element -vaippoja :( Vaippahulluus mene pois!!!. Huomauttamisen aiheisena on myös kerttisten osuus -mukana 1 paketti kerttiksiä, hinta 11 euroa :)

Seuraavana terveys/sairastaminen. Tästä 280 euroa on ensimmäisen viikon sairaalassa oleilusta sekä siellä bilirubiinikontrolleissa ramppaamisesta. Mitenköhän vakuutus näihin kuluihin suhtautuu? Onko joku hakenut vakuutuksesta rahaa takaisin synnytysosaston maksuista??? Lisäksi mukana yksi lääkärillä käynti, nenä friida, d-vitamiinia, panadolia jne..

Lelut ja kirjat -suurinosa tullut käytettynä tai lahjana
Lastenvaunuihin ja turvaistuimeen meillä meni normaalia vähemmän rahaa, sillä saimme molemmat käytettyinä tuttaviltamme. Kiitos teille! Liikuntaan kirjasin käymäni mammajooga-kurssin. Leluihin käytin 59,19 €. Kaapeista voisi kyllä kuvitella summan olevan paljon suurempi. Tytöllä on 3 hyllyllistä kirjoja ja 3 laatikollista leluja...


Kokonaisuudessaan ensimmäiseen kirjanpitovuoteen kuluja kertyi 3 329,44 euroa ja tuloja (ilman äitiyspäivärahaa tm.) 971,20 euroa. Täten vuoden 2013 kulut tulojen jälkeen oli 2 358,24 €. Oletteko muut kirjanneet menoja? Kuinka paljon teillä on mennyt? Minusta meidän summa on varsin maltillinen - vaatteita olisi kyllä voinut ostaa vähemmänkin ja silti on jo kasa uusia tulossa...