Uusi kirjoittaja

Blogia aloitellessani mietin kovasti kirjoittaisinko tekstejä omasta vai vauvan näkökulmasta. Silloin ajattelin, että vauvan näkökulma olisi kiva ja aloitinkin kirjoittamisen niin. Nyt paljon kokeneempana bloggaajana olen todennut oman mielikuvitukseni rajallisuuden ja kokenut, että "lapsen suulla" kirjoittaminen on melko vaikeaa. Teksteistä tulee helposti vauvan suuhun väkisin väännettyjä ja omat kokemukset ja hassuudet jäävät teksteistä pois.

Näistä viisastuneena vaihdan  kirjoittajaksi itseni. Tässäpä siis lyhyt tietopaketti minusta, kertoilen enemmän itsestäni tulevissa postauksissa.

• Naimisissa oleva 31-vuotias yhden (tyttö)lapsen äiti
• Töissä terveysalalla, tällä hetkellä äitiyslomalla
• Perheeseen kuuluu 11-vuotias koira, jonka kuulo alkaa olla entinen
• Harrastan (satunnaisesti) jumpassa käyntiä (joo mulla ON kuukausikortti :) )
• Koitan elää hippeillen: kestovaipat ja imetys määräävät elämänmenoa tällä hetkellä
• Tykkään matkustamisesta, hyvästä ruuasta ja sisustamisesta. Tosin tällähetkellä sisustus on pannassa, koska tulevaisuuden suunnitelmat ovat hyvin auki, enkä halua epämääräisessä tilanteessa kerätä lisää krääsää

Loppuun vielä toinen todellinen muutos blogin sisältöön, kuva meistä tytöistä yhdessä :)

Terkuin Heidi

5 kk neuvola

Täytin keskiviikkona 5 kk ja nyt 2 päivää myöhemmin kävimme neuvolassa. Painoa oli tullut kuukaudessa reilu 400 g, nyt olin 6 240 g. Vastaavassa iässä äiti ja isä ovat molemmat painaneet 7 800 g, tiedä sitten keneltä olen sutjakan vartaloni perinyt :)

Pituutta minulle ei olisi kertynyt mittauksen mukaan kuin 1 mm sitten viime neuvolan. Äiti viimeksi epäilikin mittauksen oikeellisuutta ja se tuli nyt todettua vääräksi. Tällä kertaa makasin tosi hienosti paikallani, joten nyt saatu 62 cm vastannee hyvin todellisia mittoja.

Olen kovin kiinnostunut kirjojen kuvista.

Ilmeisesti kehityn todella hyvää tahtia, sillä osasin kaikki neuvolantädin ehdottamat asiat tuetta istumista lukuunottamatta. Kirjoihin ja kansiin kirjattiinkin, että osaan seurata lelua kaikkiin suuntiin (se kirjattiin kyllä jo viimeksikin), hymyilen ja nauran, jokeltelen erilaisilla äänillä ja istun tuettuna selkä suorassa. Siispä istuttamisen esim. suihkussa lyhyitä aikoja saa aloittaa.


Puhuimme käynnillä myös tulevasta kiinteiden aloittamisesta ja vaikuttaa siltä, että neuvolassa ollaan tästä sormiruokailusta aivan kujalla. Tälläkertaa täti oli nuori ja oikein mukava, mutta äidin mainitessa sormiruokailusuunnitelmista se ohitettiin kokonaan ja hetkenpäästä kerrottiin miten  perunaa, porkkanaa ja kukkakaalia kannattaa muussata ja jatkaa rintamaidolla... Onkohan asia heille oikeasti niin vieras, vai onkohan sormiruokailu vaan niin sotkevaista ettei sen toteuttamiseen meinata uskoa?? No noin kuukauden päästä nähdään tuleeko siitä mitään, vai mennäänkö massan mukana.

Vaikka pituutta ei neuvolan mittausten mukaan ole juurikaan tullut on tosielämässä kuitenkin kasvettu, sillä ennen joulua äiti ja iskä päättivät korvata vauvasänkyni pinniksellä. Uudessa sängyssä on niin paljon tilaa, että saan sänkyyn myös kaikki pehmoleluni  ja päänipäälle mobilen. Olinkin tosi innoissani mobilen ensikertaa nähdessäni!

Uusi, isompi sänky ja Avent-pehmopupu.

Nyt alamme valmistautua ekaan ulkomaan  matkaani. Parin päivän päästä lähdemme äidin ja mamman kanssa Teneriffalle. Siellä meitä odottavat jo tänään reissuun lähteneet mumma ja muffa.

Oikein ihanaa joulun jälkeistä aikaa sekä onnea vuoteen 2014 kaikille blogin lukijoille!

Joulun taikaa

Tulimme muffalle ja mummalle jo lauantaina auttelemaan jouluvalmisteluissa, jotta iskä saisi tehdä kotona rauhassa koulujuttujaan. Lauantai meni saunoessa ja seurustellessa heidän kanssaan. Sunnuntaina lähdimme mumman ja äidin kanssa tutustumaan vauvauintiin, paikka vaikuttikin mukavalta. Mumma lupasi maksaa uintia joululahjaksi, aivan ihana lahja <3! Samana päivänä aloitimme joulusiivon, muffa oli aloittanut imuroinnin jo meidän tyttöjen ollessa reissussa. Äiti taas antoi mummalle ja muffalle aineettoman joululahjan ja puunasi heidän saunan ja kylppärin joulukuntoon. Illalla koristelimme äidin kanssa kuusen.

Maanantaina jatkoimme touhuamista, kävimme lenkillä ja äiti paketoi viimeiset lahjat. Illalla iskäkin saapui mumman ja muffan luokse.

Jouluaattona heräilimme 8 aikoihin. Aamun aloitimme lastenohjelmilla (joo, 5 kuukautinen lapsi TARVITSEE jo jouluaaton lastenohjelmia). Aamu jatkui joulusaunalla ja joulurauhan kuuntelulla. Joulurauhan jälkeen olikin jo nokosten aika. Samoihin aikoihin äiti ja iskä lähtivät hakemaan Raili mammaa joulunviettoon ja jäin ulos nukkumaan mumman ja muffan vahtivuorolla. Iltapäivällä saapui vielä toinen isomamma ja isopappa ja aikuiset pääsivät joulupöydän antimien kimppuun. Voi sitä ruuan määrää ja minä en saanut mitään maistaa :/. Juuri ennen kahvia saapui kylään vielä Ina-täti (ei se oikeasti ole täti vaan äidin serkku, mutta äidille rakas kuin oma sisko niin saa nyt toimittaa tädin virkaa).

Kuuden aikaan oveen kolkutettiin ja se tyyppi josta ollaan jo monta päivää hössötetty tuli meille kylään.

Joulupukki löysi meillekin

Itse pääsin pukin syliin, enkä edes pelännyt yhtään!

Tonttu-Totinen joulupukin sylissä

Lahjoja sain mielin määrin. Oli CD:tä, nukkea, vaatetta, lelua ja kirjaa sekä kylpyankkoja

Näiden lisäksi sain tosiaan vielä uimakoulun lahjakortin sekä lahjakortin kultasepän liikkeeseen, mistä äiti voi käydä hakemassa hopealusikan minulle. Illalla sain kylpeä kuin hemmoteltu kakara kuusen katveessa.

Hemmoteltu kakru :P

Meillä joulun juhlinta jatkuu nyt unten merkeissä, huomenna jatketaan nauttimista yhteisestä ajasta perheen kanssa.

Hyvää joulun jatkoa kaikille!

Jouluvalmisteluita

Joulu on meidän perheessä aina ollut tärkeä juhla. Äidin ollessa lapsi niitä vietettiin usein ulkomailla. Ehkä siitä johtuen nykyään äiti haluaakin viettää joulua aina suomessa ja tehdä kaikkia jouluun liittyvää valmistelua jo hyvissä ajoin.

Perunalaatikot ja piparkakkutalon osia

Ensimmäinen vuosi lapsen kanssa on kuitenkin jo näyttänyt ettei kaikki ole ehkä ihan kuten ennen -ensimmäiset lahjat eivät olleet paketeissa jo lokakuun lopulla eikä joulukortit lähteneet postiin marraskuun viimeisellä viikolla.. Äidin mielestä syypää tällaiseen hitauteen en kuitenkaan ole minä - koulu sen sijaan on vienyt äidiltä juuri sen jouluhössötysajan.

Jouluvalmistelut meillä kuitenkin aloitettiin perinteisesti: Itsenäisyyspäivän viikonloppuna kävimme mummalla ja muffalla tekemässä laatikot valmiiksi pakkaseen. Samalla reissulla tuli aloiteltua myös piparkakkutalon leipominen.

Tonttutyttö laittaa ekan rahansa pankkiin

Samalla reissulla mumma kertoi, että hän ja muffa tulevat antamaan jokaisesta kerrasta kun näkevät minut minulle 1 euron pankkiin. Cokis pullon äiti, muffa ja mumma ovat aikoinaan tuoneet New Yorkista tuliaisiksi. Siinä ainakin riittää tilaa säästöille!

Samana viikonloppuna kävimme katsomassa tonttuja ja joulupukkia Vanhalla suurtorilla. Valitettavasti elämää suurempi nälkä iski juuri kun piti mennä joulupukin sylkkyyn kertomaan lahjatoiveista.. Onneksi äiti taitaa vielä tietää minua paremmin lahjatoiveeni ja saikin ne kiukustani huolimatta välitettyä. Toivottavasti jouluaattona joulupukin kohtaamisessa mieli on aurinkoisempi ja nälkä vähäisempi!

Joulupukki ja -muori Vanhalla suurtorilla

Muut jouluvalmistelut ovat, äidin tentin jälkeen, sujuneet mallikkaasti. Joulukortit saimme lähtemään määräaikaan mennessä (niistä kuva myöhemmin, eihän sitä kiireessä muistanut kuvata) ja lahjatkin avat kaikki jo ostettuna. Äidin mielestä upeimman lahjan teimme yhdessä eilen illalla.

Teimme isomammalle ja -pappalle lautasen ja mukin, jotka koristelimme minun kädenjäljellä ja äidin kirjoituksella. Sekä äidin ja isän  suvun puolella olemme tänävuonna arponeet "salaisen ystävän", jolle lahjan osoitamme. Äidin puolelta äidin salaiseksi ystäväksi tuli isomamma ja siksi lautasen- ja mukinkoristeluun alunperin ryhdyimme. Isopappalle saimme myös tehtyä oman, koska hän viettää syntymäpäiväänsä joulun alla. Lautasista ja mukeista uskallan laittaa kuvan jo nyt, he eivät netissä kuitenkaan pyöri meidän blogia lukemassa :)

Isomamman ja -pappan joulu-/syntymäpäivälahjat. Kuvassa rekvisiittana iskän tädiltä saatu joulukukkanen.

Tässäpä taitavat olla kuulumiset tältäerää, toivottavasti ehdimme vielä kirjoitella ennen joulua!

Sammasta?

Äitin tisseihin on koskenut koko viikonlopun ja nyt sunnuntai-iltana hän päätti testata olisiko kipu sammaksesta johtuvaa. Minähän en suutani suostunut esittelemään, mutta sen minkä äiti sai kurkattua näki hän siellä JOTAIN valkoista...

Siispä sain maistaa ekaa ruokaani lusikalla ja täysin suunnittelematta. Ohjeissa neuvottiin laittamaan sitruunan tai puolukan mehua taikka wishyä vanupuikolla kieleen ja suun limakalvoille, mutta äitipä lapioi puolukkasurvosta (tai lähinnä sen mehua) sellaisenaan suuhuni. Survoksen, samoin kun D-tippojen, antaminen on onnistunut tosi hyvin Aventin pehmeällä lusikalla. 

Pitäisikö tästä mausta tykätä?!

Tissinsä äiti käsitteli tuoreella sitruunalla hinkaten sen mehua niihin (säästetään teidät siltä kuvalta :) ). Samaiset käsittelyt sekä tuttien ja purulelujen sterilointi tulee nyt jatkumaan muutaman päivän. Toivottavasti kivut kaikkoaa näillä keinoilla!

Kiitos iso-pappalle puolukoista, nyt niitä tarvittiin!
Lisää Sammaksesta voitte käydä lukemassa esimerkiksi täältä