Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sormiruokailu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sormiruokailu. Näytä kaikki tekstit

torstai 9. huhtikuuta 2015

kaupungilla kuhnailua

Eilen ainakin me rannikolla asustelevat saimme "nauttia" hirmuisesta tuulesta. Rehellisesti sanottuna hiekkamyrskyyn istuminen, eli hiekkalaatikolla päivystäminen ei tuntunut hyvältä vaihtoehdolta, joten päätin skipata sen ja lähteä kaupungille viettämään laatuaikaa S:n kanssa.

Ilokseni missasimme bussin, kun koin taas vakituista lähtemisen tuskaani - "äiti vielä vähän siivoaa", "nostanpa vielä tuon" jne... tässä minä olen paras, aina pitää järjestellä ennen lähtöä, jos vaikka joku tuleekin käymään, kun itse on poissa... Välillä jopa kadehdin ihmisiä (miestäni) , jotka voivat vaan lähteä ja jättää kaaoksen taakseen! No joo, tästä pakko-oireesta johtuen saimme kävellä kaupungille, tai siis minä, tyttö nyt nökötti rattaissa.

Kaupungilla kiertelimme Sokoksen ja Stockmannin luontaistuotehyllyt ja tarkistelimme hintoja (siis kyllä töitä vapaapäivänä), kävimme Tigerissä ostamassa metallisia yrttikippoja ja Stoccan kahvilassa lounaalla. Sinin kanssa ravintolassa syöminen on kyllä nykyään tosi helppoa. Melkein kaikki kelpaa, syöminen haarukalla onnistuu itsenäisesti ja sotku on melko vähäistä. Tällä kertaa ruuasta tosin maistui vain leipä ja katkaravut.. no äiti sai enemmän 😉

Kahvilla Arnoldsilla, kuvasa uudet kippt

S tutustui erikoiseen harmaa hylkeeseen

Tule hylje tänne syömään..

Päästiin sentään kotiin bussilla..
Viikonloppuna luvassa on lapsimessut. Lauantaina ja sunnuntaina olen töissä Aventin osastolla. Saa tulla moikkaamaan. Koitan myös tutustua messuihin ja postata terveiset.

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Päivä puolitoistavuotiaan elämästä

Sini täytti sunnuntaina jo 1,5-vuotta ja sen kunniaksi päätin maanantaina kirjata elämämme kulkua taas kellontarkasti ylös. Tässäpä sitä siis tulee, runsaiden kuvien kera, päivä puolitoistavuotiaan elämästä!

8.45 Sängystä alkaa kuulua mölinää.. äitiä väsyttäisi vieläkin, nousen kuitenkin nopeasti vessaan, oma hätä kannattaa hoitaa ennen kun tyttö nousee.
8.50 Sini huhuilee sängystään "viereen huilaan", äiti käy hakemassa pinnasängystä viereen. Pieni hetki haleja ja silittelyä, tämä on päivän paras hetki <3
9.05 Täti tomera käskee: "Keittää puuroo" ja äitihän nousee. Mennään potalle, vaipassa pisut "Ei tullu" kuuluu kommentti, joten vaippa ja vaatteet päälle.
9.20 Äiti alkaa keittää puuroa (2 dl vettä, 2 dl maitoa ja 2 dl ruishiutaleita). S työntää rattaita, leikkii astianpesukoneella (joka ärsyttää äitiä) ja ruikuttaa "ysiiin" (haluaisi siis vielä syliin).
9.45 Aamupuuro

Reipas ruokailija, kaikki menee lusikalla/haarukalla

10.00 Koiralle puuron jämät ja nappuloita. Sini haluaa vielä viinirypäleiträ, syökin niitä varmaan 15! Itselle kaffetta.

Viinirypälemaitoa... NAM!
10.20 Käsi- ja kasvopesulle sekä potalle.. äiti meikkaa. S laulaa "Ihhahhaaaa, ihahhaaa..." ja kertoo, että "Mummaa katsooo".
10.30 Keittiön siivous ja sänkyjen petaus, Sini petaa kovasti kanssa. Lurjus tyhjentää myös äidin läppärilaukkua, kuulokkeet ovat ihanat!

DJ-hommat käynnissä
10.50 Lähdetään ulos. Kävellään nelisen kilometria koiran ja vaunujen kanssa. Ulkona suojaa, mutta kovin liukasta :/
11.50  Takaisin kotona, vaatteet pois ja ruoka mikroon (syödään eilisiä jämiä)
12.10 Lohta ja perunaa sekä kurkkua ja tomaattia
12.30 S alkaa leikkiä maidolla, äitiä kiristää. Kiitos, käsien pesulle ja potalle.
12.42 "Ei tullu" - vaippa päälle ja tyttö sänkyyn.

S:n uusi huone... VAATEHUONE!
12.50 Äiti katsoo myytäviä vaatteita ja laittaa kuoriin myydyt. On niissä vaan kamala homma, kuvaat, myyt, viestittelet, pakkaat, punnaat ja viet laatikkoon. Kaikki euron tai kahden tähden! Postien jälkeen työpostien läpikäyntiä ja kodin järjestelyä.

Ruokaa huomiseksi mammalle ja Sinille ja toinen satsi päivälliseksi
Postia, postia

14.45 Äiti käy jo herättelemässä tyttöä. Taitaa vielä flunssaväsy painaa. Takana jo  2 tuntia unta.

Uni maistuu komerossa!

15.00 Äiti menee herättämään uudestaan.
15.03 Herätään, siirrytään isoon sänkyyn huilaamaan.
15.10 Potalle, pissa ja kakka.

Uusi lempikirja Spot

15.20 välipalaa.. pikkasen myöhäinen ajankohta välipalalle. Tarjolla jugurttia, mustikkaa, banaania ja mandariiniä.

Mustikasta ja jugurtista syntyy yhä kiva sotku!
15.50 Lähdetään uudestaan ulos, ylitetään itsemme! Mennään käymään postilaatikolla kävellen. Koira käyttäytyy superhuonosti, S ei halua kävellä, ärsyttää (taas). Koiralle kurinpalautus ja tyttö syliin, ärsytys poistuu. Portaissa leikkimista, pihalla keinumista ja liukumista.

Portaissa on kiva leikkiä!
Takapihalla keinumassa
16.20 Kotiin, broilerin koivet alkavatkin jo tummua uunissa. Äiti jatkaa ruuan valmistusta, tyttö saa katsoa Mother goosea tabletilta.
16.50 Isi tulee kotiin
17.05 Ruokaa: broileria ja riisiä
17.20 Käsienpesulle ja potalle, pisu  tuli.
17.30 Pikku kakkosta, tabletilta mother goosea, kaffekutsuja (missä on yksi kakunpala?!)
18.40 Mikä täällä haisee?? No kakat housussahan sitä ollaan, ja tietysti ilman vaippaa!
18.50 Leikit jatkuu palapelejä (eka itse koottu nuppipalapeli), lukemista ja isin kanssa imurointia. "Auttaa"

Lukemista

Eka itse tehty palapeli

Isin pikku apuri
19.15 Äiti laittaa puuron kiehumaan
19.30 Puurolle
19.45 Äidin kanssa kylpyyn, isi siivoaa keittiön
20.00 Hampaiden pesu, pyjama päälle
20.10 Omaan sänkyyn, hyvää yötä ja ovi kiinni

Huh, tällainen toimelias ja hyvin nukuttu päivä tällä kertaa. Vastaa aika pitkälle meidän normaaleja systeemeitä. Tästä S nukkui yhtä mittaa seuraavaan aamuun 8.30 saakka.


perjantai 26. joulukuuta 2014

Jouluvalmisteluita - vuorossa piparkakkutalo

Tiistaina työpäivän jälkeen oli pakko ryhdistäytyä ja alkaa tehdä jouluvalmisteluja. Laitoin verhot ikkunoihin muutama viikko sitten ja joitakin joululahjoja olen jo ostanut vuoden varrella, mutta muuten kaikki - kortit, leipomukset, jouluvalot ym. vain odottavat tekijäänsä. NYT ON SIIS AIKA!!

Aloitimme siis Sinin kanssa piparien leipomisella. KUVITTELIN sen olevan rentoa hommaa tuollaisen taaperin kanssa, mutta mitä vielä?!? Laitoin kaikki valmiiksi pöydälle: muotit, jauhot, alustan, kaulimen ja essun. Pyydän Siniä leipomaan ja tyttöhän tulee. 

Laadunvarmistusosasto työssään..
Tyttö näkee taikinan ja maistaa varovasti. Tyttö tykkää taikinasta ja alkaa vedellä sitä kohti suutaan kaksin käsin. Äiti koittaa ehdottaa kaulimistä, tyttö syö taikinaa. Äiti kaulii taikinaa väkisin, tyttö itkee, koska haluaisi syödä lisää. Äiti alkaa ottaa talon kattopaloja muotilla, tyttö hermostuu, sillä potentiaalinen ruoka poistuu näkyviltä. Äitiä ahdistaa, ei kerrota isille, sillä sehän olisi hauskaa, jos äidin mielestä lapsen kanssa ei voisikaan leipoa. Pidetään siis naama peruslukemilla ja kirotaan vaan mielessä. Koitetaan innostaa tyttöä kaulimaan. Jee, muutama kosketus kaulimeen! Tehdään seinät ja päätypalat äkkiä. Laitetaan palat uuniin ja todetaan kellon olevankin jo paljon. Nostetaan tyttö pois tuolilta. Pestään kädet, huokastaan. Kysytään oliko leipominen kivaa ja vannotaan, että seuraavaksi tehdään yhdessä pipareita vasta vuoden päästä :)

Koristelun ja kokoamisen päätin jostakin yllättävästä syystä hoitaa myöhemmin ja yksin. Alla vielä kuva valmiista talosta. Ugh valmiiksi tuli ja hyvältä maistuu!

Piparkakkutalo tehty Ikean muoteilla

maanantai 17. marraskuuta 2014

Suurella kirkolla viikonlopun vietossa

Mulla oli viime viikonloppu töitä. Osallistuimme Farmasian päiville messukeskuksessa ja sainkin houkuteltua miehen ja lapsen lähtemään Helsinkiin mukaan vähän niinkuin lomalle.. Todellisuus taisi olla kyllä kaukana lomasta, niin väsyneitä me vanhemmat olimme eilen ja vielä tänäänkin :D

Täytyy kyllä sanoa, että meidän perheen reissaaminen on kovin helppoa, tyttö ja 7 kassia roinaa matkaan ja menoksi. Koska olemme kokoajan liikkeellä ajattelin listata muutaman matkustamista (ainakin meillä) helpottaneen jutun:
- Koita järjestää kulkeminen päiväuniaikaan
- Pidä rytmi samanlaisena/-tyyppisenä kuin kotona
- Ottakaa mukaan lempileluja/ sellaisia jotka kiinnostaa
- Oma potta (jos haluaa pottailla, hotelleissa ei yleensä ole)
- Tarkistakaa etukäteen matkasängyn saatavuus, me ollaan heitetty matkasängyn päälle päiväpeitto, jotta tyttö saa nukkua vaikka itse valvotaankin myöhempään
- Omaa puuroa/hedelmäsosetta/ruokaa mukaan muutama purkki, välillä voi olla ettei aamupalapöydästä löydykkään mitään mieluisaa
- Sitten reilusti vaatteita ja vaippoja sekä wet vipeseja, niitä kyllä menee :)
- Rento meiniki, nythän ollaan lomalla <3

Meillä minä olin päivät messuilla osastollamme seisomassa ja isi ja tytär huitelivat keskenään Helsingissä. Kuulemma kulkeminen julkisilla oli sielläkin ilmaista ja ainahan noi miehet taitavat saada ravintoloissa ja muualla meitä naisia enemmän apua ja huomiota lapsen kanssa liikkuessaan. Yövyimme Scandic Simonkentässä, joka ei kyllä rehellisyyden nimissä ole ihan se lapsiystävällisin hotelli: ei edes leikkipaikkaa auki näin "talvella" :( No, onneksi osaavat seikkailla muualla ja mukana oli iso kasa omia leluja.

Sormiruokailun ansiosta ulkona syöminen toimii reissuilla tosi hyvin. "Kaikki" uppoaa ja syömiseen menee suurinpiirtein sama aika, kun meiltä aikuisiltakin. Tosin äiti ja isi joutuvat syömään hieman pienempiä annoksia, jotta jälkikasvu saa ruokaa :)

Alla vielä pari kuvaa riennoista; aamupalaa hotellilla, Arnoldsin kahvia, rullaportaisiin tutustumista, jänniä hotellin käytäviä, messutuliaisia ja uusi Paavo Päärynä hammaspastillituttavuus. Vastaavia kuin Herra Hakkaraiset, mutta lienevät vain apteekissa myynnissä? Meillä ainakin maistuu hyvin!


sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Still here :D

Askellusta puistossa
On tuo 2 päivää viikossa töiden tekeminen ja huominen tentti tehnyt tehtävänsä tähän mammaan, eipä ole paljon blogikirjoituksia näkynyt ei! En edes koita huijata itseäni kertoa kuinka tulen parantamaan tapani tulevaisuudessa, NOU nou, luulen että päivitysnopeus tulee  pysymään verkkaisena nyt ja jatkossa, Sorry!

Mitäs ihmettä sitten sitä on viimeviikkoina tapahtunut, olen tosiaan palanut töihin ja sama vanha työnarkomaani on taas nostanut päätään (tämä on asia mistä itse kovasti tykkään, mutta perhe voisi välillä haluta vähemmän työorientoituneen äidin). Riiviö on kuitenkin toistaiseksi saanut jäädä kotihoitoon, useimmiten hoitotätinä toimii iskä. Myös muffa ja mamma ovat päässeet toimimaan lapsenvahtina iskän kiitäessä palavereihinsa. Omasta mielestäni työhönpaluu on ollut helppoa-vaikka muutamana päivänä olen saanut lähteä ennen muun perheen heräämistä ja tullut kotiin vasta Sinin nukkuessa. Näinä päivinä kyllä tissit ovat huutaneet apua, meilläkun vielä kotipäivinä tissitellään välillä neljäkin kertaa. Nyt jännityksellä odotan miten tissit ja maidontuotanto suhtautuu pitkiin imetysväleihin. Onko muilla kokemusta pitkistä väleistä, pumppua en ole jaksanut enää mukanani raahata, loppukoot maito jos loppuu.

Edellisviikonloppuna olimme mökillä nauttimassa aurinkoisesta syysviikonlopusta. Terassille oli ilmestynyt kuvassa oleva sänky. Nyt kelpaa kasvaa ja siirtyä isojen tyttöjen sänkyyn (no odotetaan sen kanssa kuitenkin niin kauan, kun likka vielä pinnasängyssä pysyy). Kiitos vielä kerran Krisselle sängystä ja kuljetuksesta!

Prinsessa päiväunillaan, ulkona tottakai!
Viimeviikolla tapahtui myöskin elämässämme suuri muutos- Riiviö siirtyi nelijalkaisesta pääosin kahdella jalalla kulkevaksi yksilöksi. Olen jotenkin missannut kuvata kävelyä, mutta laitetaanpa alla oleva tärähtänyt otos muistoksi <3

Palloja syövä Monsteri
Tänä viikonloppuna olen keskittynyt tentiin lukemisen sijaan hillojen keittämiseen. Taisi tältä kokilta jäädä "Vuoden Martta" -titteli taas saamatta, sillä ensimmäisenä tehdystä omena-puolukka hillosta tulikin kiisseliä.. No maku on ainakin kohdallaan! Lisäksi tein Luumu-päärynä hilloa, alla ohjeet

Sosepurkit uusiokäytössä
 
Omena-puolukka kiisseli
Kuori ja paloittele 2 kg omenoita
Laita kattilaan ja lisää 7 dl vettä (tässä 3 dl olisi parempi määrä!)
Lisää 4 dl puolukoita
Keitä n. 15 minuuttia, kunnes omenat ovat pehmeitä
Lisää 1/2 kg hillosokeria ja keitä n. 10 minuuttia
Soseuta ja purkita

Luumu-päärynä hillo
Kalttaa 2 kg luumuja, poista siemen ja kuoret
Laita kattilaan ja lisää 1 kg kuorittuja ja pilkottuja päärynöitä
Lisää 3 dl vettä, ripaus Ceylon kanelia ja vanilijasokeria
Keitä n. 15 min, kunnes päärynät ovat pehmeitä
Lisää 1/2 kg hillosokeria ja keitä n. 10 minuuttia
Soseuta ja purkita

Jos on kävelyn oppiminen ollut meillä hitaan puoleista, niin puhumisessa kehitytään sitten senkin edestä! Tänään meinasin lentää pehvalleni kertoessani Sinille kuinka päivällinen on kuumaa ja kuinka pitäisi odottaa ennen kun ottaa, tyttöpä vastasi selvällä suomenkielellä "Ei ole kuumaa" ja otti ruokaa. Niin siis ikää 1 v ja vajaa 2 kk! Taitaa saada Suomi uuden Runebergin!

Nyt takaisin tenttimatskujen pariin, Vi hörs!

tiistai 26. elokuuta 2014

Suomalaisten ravintsemussuositusten pauloissa

Luin eilen Sanna Ukkolan artikkelin "Sokerilla kuorrutetut lapset". Asia on mielestäni todella mielenkiintoinen, olen jo aikaisemminkin miettinyt suhtautumistamme sokeriin ja varsinkin ruokateollisuuden suosimaa sokerin lisäämistä lähes joka ruokaan. Onko oikea ruoka niin pahaa/mautonta/huonolaatuista, että jo lapsille pitää lisätä sokeria saadaksemme heidät syömään ruokansa? Lisäksi onko tyhjä lautanen niin tärkeää, että se pitää saada jopa houkuttelemalla lasta syömään enemmän, kun hän tarvitsee?

Arkiiikuntaa ja puhdasta ruokaa saa nyt metsästä!

Terveyskirjaston artikkelin mukaan suomalaista lapsista ja nuorista 15 % on ylipainoisia ja 5 % lihavia. Syyksi mainitaan aina liikunnan puutteen, tai liian vähäisen liikunnan suhteessa ruokailutottumuksiin. Itse olen vasta lähiaikoina nähnyt artikkeleja, joissa syyn pohditaan olevan jatkuvan sokerin syömisen. Itse valtavassa sokerikoukussa olleena (tai olenhan sitä yhä tilaisuuden tullen) uskon lihavuuden syyn olevan monissa tapauksissa vähäkaloristen kevyttuotteiden käytön, jossa makua on tuotu lisäämällä sokeria. Valitettavasti nämä tuotteet nostavat verensokerin vain hetkeksi ja kohta nälkä palaa - entistä pahempana.

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa itseäni kummastuttaa varsin kielteinen suhtautuminen eläinperäiseen rasvaan. Taannoin käydessämme 1-vuotisneuvolassa meille huomautettiin painon laskemisesta -15 -käyrälle. Avuksi suositeltiin näkyvän rasvan käyttöä, niin margariinina leivän päälle kun rypsiöljynä ruuanlaitossa. Melkein samassa lauseessa kuitenkin kehoitettiin käyttämään rasvatonta maitoa. Kysyessäni miksi ei terkkari osannut asiaa perustella MILLÄÄN! Tutkiessani äidinmaidon, -korvikkeen ja erilaisten maitojen ravintoarvoja lähimmäs imeväisikäisen käyttämiä äidinmaitoa tai -korviketta nousi eniten kartettu täysmaito (lähteet Fineli, Valio ja Tutteli). Miksi sitä kuitenkin kartetaan ja suositellaan rasvattoman maidon käyttöä? Onko suositus peräisin ajalta, jolloin lapset alkoivat lihoa ja ravitsemusterapeutit "keksivät" syyn olevan rasvassa? Parempaa selitystä en ainakaan itse keksi!

Erilaisten maitojen ravintoarvot.
Meillä ollaan toistaiseksi vältelty sokeria, jos ei niinkuin ruttoa, mutta mahdollisuuksien mukaan kuitenkin. Sini sai maistaa omaa synttärikakkuaan (ihan molemmilla synttäreillään) ja esimerkiksi vispipuuroon olen lorauttanut pikkasen sokeria poistamaan kirpeyttä. Turhaa sokerilla mässäilyä koitetaan kuitenkin välttää niin pitkään kun mahdollista. 

Sukulaisilta ja tutuilta olemme kyllä välillä saaneet melkoista painetta valitsemastamme linjasta. Sunnuntainakin pappa sääli Siniä hänen syödessään porkkanalättyjä Piltin Tyrni-omena -soseella (Jossa muuten jälkikäteen huomasin olevan lisättyä sokeria, WHY!!) hyvällä halulla. Tokihan me muut söimme "normaaleja" lättyjä mansikkahillon kanssa, mutta eihän 1-vee vielä eroa huomaa, tärkeintä lienee yhdessä syöminen ja aikuisilta saatu esimerkki. Samaa ihmetystä saimme kesällä, kun emme antaneet lapselle jätskiä, vaan korvasimme sellaisen hedelmillä taikka smoothiella.

Ihana paketii, sisältö?!?
Välillä usko suomalaiseen ruokateollisuuteen on todellisella koetuksella. Näin kävi viimeviikolla ainakin kahdesti -molemmat sokerin vuoksi. Ensimmäinen oli jo mainitsemani Piltin lisätty sokeri ja toinen Elovena Muumi Neljä Marjaa Annospikapuuron sokerimäärä, annoksessa oli sokeria 16! %, eli annoksessa 5,6 g (vertailuna käyttämämme Elovena kaurahiutale 1,2 % eli 0,5 g/annos..) Tylsää on, että puuroa mainostettiin isosti Täysjyväkaurahiutaleesta valmistetuksi, runsaskuituiseksi tuotteeksi ja hurja sokerimäärä ikäänkuin unohdettiin taka-alalle. Tärkein kysymys kuitenkin lienee miksi tuotteeseen on pitänyt laittaa näin paljon sokeria?

No, tekeepä sitä niin tai näin, aina tekee jotenkin väärinpäin. Me teemme nyt omalla tavallamme ja vaihdamme ajatuksiamme, mikäli saamme toisenlaista tietoa. Siihensaakka vähäsokerista ja hieman rasvaisempaa elämää kaikille :)

Iltapalalla punaherukoista tehtyä vispipuuroa

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Tampereella (nääs)

Vaikka 1-vuotissynttäreitä ollaan vietetty tosissaan jo eilisestä alkaen pitää ennen synttäripostausta palata vielä viime viikonloppuun ja matkaamme Tampereeelle.

Kuulun yhteen elokuisten 2013 vauvojen mammaporukkaan ja näiden mammojen kanssa saimme sovittua ekat lifetreffit Tampereelle viime sunnuntaille. Koska rakastan asuntoautolla (tai millä välineellä tahansa) matkustelua sovimme miehen kanssa viettävämme samalla koko viikonlopun Mansessa.

Lähdimme matkaan lauantaina ja suuntasimme kohti Nokiaa mieheni lapsuudenystävän luokse kyläilemään (tarkaneuron matkailijoina olimme varanneet yöpaikan heidän pihaltaan). Koitamme aina matkustaa päikkäriaikaan, jolloin liikkuminen käy helpoiten.

Sini nukahti heti auton käynnistyttyä. Helppoa matkantekoa!
Kartturimme (siis minä) ei ollut viitsinyt perehtyä parhainpaan reittiin ennen matkan alkua, joten kilometrejä taisi tulla reilusti tarvittua enemmän. Tämän vuoksi myös nälkä yllätti matkalla ja pysähdyimmekin ABC:lle syömään. Näillä stopeilla sormiruokailijalapsi on suuri helpotus - äiti ja iskä kerää noutopöydästä itselleen sopivat annokset ja lapsi noukkii lautaselta mitä maistuu. Täytyy kyllä ihmetellä tässäkin lasten noutopöytää, tarjolla nakkeja ja muuta skeidaa.. kuka haluaa syöttää lapselleen sellaista "ravintolasta"?? Onneksi aikuisille on tarjolla tuoreita vihanneksia, hedelmiä, raejuustoa ja muuta hieman terveellisempää, josta saa lapsellekin annettua.

Nam!
Perille päästyämme isäntiemme lapset ottivat meidän taaperomme heti leikkeihin mukaan ja reissun rähjäistämät vanhemmat saivat turista rauhassa isännän kanssa. Iltapäivällä ohjelmassa oli trampoliinilla pomppimista (isäihminen päätyi testailemaan voltteja, eikä edes satuttanut itseään), uimista ja ihanista grilliherkuista nauttimista.

Mikäs se tällainen vehje on??

Vanhemmat eivät halunneet mennä vielä asuntoautoon Sinin nukkumaanmenoaikaan ja itkuhälytin oli jäänyt kotiin, joten löysimme isäntien kätköistä vastasyntyneelle tarkoitetun rottinkisängyn, näyttää siihen mahtuvan vielä inan vajaa 1-vuotias tirriäinen.. miksiköhän me luovuimme omasta  tilansäästäjästämme jo reilusti yli 1/2-vuotta sitten?!

Täsmämitoitusta..
 Sunnuntaiaamupäivällä me tytöt suuntasimme vauva-mamma -treffeillemme Tampereen Pikku Kakkosen puistoon. Täytyy sanoa, että alusta alkaen tunnelma oli rento ja mutkaton, vaikka paikalla olikin 8 ennen toisiaan näkemätöntä äityliä vauvoineen. Ilmeisesti vajaan 2 vuoden nettikeskustelu vastaa jollakin tavalla oikeaa kanssakäymistä! Puistoilun jälkeen kävimme syömässä kaikkine lapsinemme ja jopa se onnistui uskomattoman hyvin, onneksi ravintolassa ei ollut sunnuntaina lounasaikaan paljoa muita ruokailijoita :P. Syömisen jälkeen suuntasimme vielä takaisin puistoon, tälläkertaa leikkipuiston asemasta kuitenkin nurmikolle, eihän nämä vielä niin leikkimisen päälle kuitenkaan ymmärrä. 

Kokonaisuudessaan turisimme kuutisen tuntia ja ekat viestit tapaamisen jälkeen taisi tulla vain minuuttien päästä perävalojen katoamisesta. Kiitos mammoille, nähdään pian uudestaan! 

Tapaamisesta laitan vain allaolevan kuvan väsyneestä puistoilijasta, kaikissa muissa kuvissa kun taitaa esiintyä myös muita lapsia vanhempineen.

Väsynyt puistoilija
Treffeiltä suuntasimme vielä takaisin isäntäpariskuntamme luokse, johon olimme aamulla iskän jättäneet. No siellähän olivat pojat päättäneet, että voisimme yöpyä heidän pihassaan vielä toisenkin yön, joten majoitusongelmat ratkesivat kuin itsestään! 

Kiitos Jarnolle ja Ninalle sekä Ronjalle, Eerolle ja Ellille mahtavasta seurasta!! Alla vielä kolmas unikuva, kiitos rankan reissun ja erikoisten nukkumispaikkojen..

Nukkumista asuntoautossa
Maanantaina lähdimme käymään Särkänniemessä. Omassa pikkupäässäni olin ajatellut, että hurjapäämme voisi mennä yksinään possujunaan ja pariin muuhun laitteeseen. No eihän niissä tietenkään ollut kunnollista turvavyötä, joten "pikkulasten" laitteet saivat jäädä odottamaan ensi kesää. Sen sijaan pari "vemputuslaitetta" mm. tattiralli tuli testattua yhdessä äitin tai iskän kanssa. Taidetaan saada ensikesänä aikamoista menoa, sillä nytkään ylös-alas vemputus ei saanut ilmettä kauhistumaan hetkeksikään..

Särkänniemenkävijä ja Näsinneula

Angrybirdspuistossa
Särkänniemen pyörähdyksen jälkeen suuntasimme asuntoauton nokan kohti kotia. Tarkoituksena oli pysähtyä johonkin syömään, mutta äidin ja Sinin silmät painuivat heti kiinni ja aukesivat vasta muutamia kymmeniä kilometrejä ennen kotia, joten sitten päätettiinkin jatkaa matkaa suoraan kotiin. Kiitos vielä appivanhemmille (taas) auton lainasta (ja pöydässä odottaneesta ruuasta :P )!

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Kaupunkipäivä

Tällähetkellä tuntuu siltä, että aina vaan sataa. On tylsää katsoa ikkunasta ulos ja todetta ettei tänäkään KESÄpäivänä tee mieli mennä ulos leikkimään. Muuta tekemistä on siis keksittävä.


Lääkelaatikko edestä
Eilen lähdimme kuluttamaan päiväämme kaupungille. Ensin kävimme ostamassa tupaantuliaislahjaa tulevan viikonlopun mökkitupareille. Aikomuksena oli ostaa joku kynttilälyhty ja somistaa sitä itse meriaiheiseksi, mutta sopivaa lasipurkkia lyhtyteemaan ei löytynyt. Sen sijaan paljon erilaisia kivoja laatikoita oli kaupan, josta keksinkin tehdä lahjan jolle toivottavasti ei olisi koskaan tarvetta.. Nimittäin ensiapupakkauksen. Laatikoksi ostin valkoisen boksin, jossa oli etuosassa valmiina pieni liitutaulu, siihen tekstasin Lääkke ja piirsin pari aiheeseen liittyvää kuvaa, joo saattoi olla siistimpi ilman kuvia.. Sisällön kävin ostamassa apteekista, näillä mennään:
  • Kyypakkaus
  • Hydrocortison
  • Rasvalappuja (eri kokoja)
  • Sideharsoa (eri kokoja)
  • Finrexin-jauhetta
  • Laastaria
  • Rakkolaastaria
  • Burana C
  • Hiilitabletteja
    Sisältö
Mukaan olisi ollut vielä kiva laittaa ainakin kuumemittari, nenätippoja, korvatippoja, vanua ja pieni ensiapuohjekirjanen, valitettavasti vaan budjetti paukkui jo nyt, joten jostain oli tingittävä.

Seuraavaksi kävimme ostamassa Sinille kauppahallista omat eväät ja siirryimme herkuttelemaan Sushille, on se vaan NIIIN hyvää! Annoin Sininkin maistaa rullaa suullisen, muttei neiti vielä ymmärtänyt hyvän päälle. Sai siis äiti ja isi syödä sushinsa ja neitokainen syödä omia eväitään. Tällaisilla ex tempore stoppeja varten mulla on usein hoitolaukussa varoiksi mukana Semperin Smoothie, joista ainakin meillä tykätään niin paljon että aletaan hihkumaan jo pakkauksen nähdessä. Lisäksi ostin tuoreita viikunia, omenan, tomaattia, banaania ja herneitä. Oman kokemukseni mukaan pikkuiset myyntikojut pesevät hedelmät pyydettäessä valmiiksi, jolloin niiden syöttäminen on helppoa.

Retken viimeinen kohde oli itselleni kuin paluu menneisyyteen, menimme siis KIRJASTOON. Tarkoituksena oli hakea kirjat Luomuruokaa lapselle ja joku vauvauinnista kertova teos. Valitettavasti vain Vauvauintikirja löytyi, mutta nyt pääsen siis tutustumaan vauvauinnin ideologiaan paremmin. Vauvauinnissa mua kun on häirinnyt ettei sen "valmennusohjelmaa" ole aukaistu paremmin. Insinöörille pitäisi kertoa siis mitä tehdään, miksi tehdään ja mihin pyritään (siis koska aletaan sukeltamaan renkaita altaan pohjasta:) ).

Pottalukemista
 Kirjasto itsessään oli paljon mukavampi kokemus kun opiskelujeni ajalta muistin: henkilökunta auttoi teosten löytämisessä ja kaikki oli helposti löydettävissä. Lisäksi päädyin lastenosastolle, josta isin ja Sinin pottahetkiin päätin ottaa lainaan pari venäjänkielistä muumukirjaa -miksi ostaisi kirjoja, kun niitä saa näin helposti lainattua ja vaihdettua kirjastossa?! Olen myyty, voisiko seuraavaksi perustaa ilmaisen kenkä-, vaate-, koru-, sisustusesine- jne. lainaamoita?

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Juhannuskinkkua ja muita sekopäisiä perinteitä

Kuten olen aikaisemminkin kirjoittanut on vanhemmillani mökki saaressa. Perheemme juhannusperinteeseen onkin jo vuosia kuulunut juhannuksen vietto mökillä (tästä huomaa ettei sitä enää olla nuoria -mökkijuhannus omien vanhempien kanssa kuulostaa jopa hyvältä). Porukkaa on aina ollut paljon, mutta vuosien myötä on pientä tiivistystä tapahtunut. Porukan määrästä riippumatta on yksi asia säilynyt: ruokana on tarjottu kinkkua, laatikoita ja rosollia. Tarinan mukaan perinne alkoi, koska olimme monet joulut poissa kotoa ja näin ollen jouluruokaa oli kiva saada kerran vuoteen. Nyttemmin ne on myös todettu melko helpoiksi toteuttaa -yksi tuo kinkun, toinen perunalaatikon ja kolmas rosollia. Tänä vuonna meille osui joulukinkun valmistus ja perunoiden tuominen. Siispä juhannuksemme alkoi torstaina kinkun paistolla.

Aamutoimet suoritettuamme aloimme valmistautua mökille lähtöön. Omaksi yllätyksekseni pääsimme lähtemään aikataulussa ja kodin kautta kurvattuamme (joo, 5 kassia vaatetta ja ruokaa ja silti jotain unohtui) olimme perillä 2 aikaan.

OIkeastaan heti aloimme hommiin, miehet alkoivat kantaa viime syksynä hankkimaamme puuhellaa alamökille ja me naiset aloitimme ruokien valmistelun. Huh, kyllä siinä vaan hommaa on, vaikka kaikki olisikin kotona esivalmisteltu huolella!

Äiti ja tytär perunan pesuvuorossa. 8 ihmistä ja 1,5 kg perunaa


Hullu kinkunleikkaaja

Ihana juhannusateria. Sinillä lihapullia, perunalaatikkoa, perunasalaattia, tomaattia ja kurkkua

Ruokailun jälkeen oli vuorossa lipunnosto ja sauna. Kuten mökillä helplosti käy, oli sauna niin myöhään, että perheemme pienin joutui tyytymään pesullakäyntiin yksinään.

Lauantaiaamuna saimme mielenkiintoisen herätyksen, kun taivaalta alkoi tulla rakeita. Valkoista juhannusta ei olekkaan nähty miesmuistiin! Lounasaikaan mökille saapuivat Salla ja AP lastensa kanssa. Kyllä Sinillä oli hauskaa vanhempien lasten menoa katsellessa.

Lauantain lounaalla tarjolla edellisenä iltana grillattuja ribsejä ja kasviksia, nam!

Tytöt kalastamassa levää
Lauantaina otimme perjantain myöhäisestä aikataulusta opiksemme ja pääsimme saunaan yhdessä koko perhe. Virosta ostetut uudet kylpylelut olivat ihanat <3

Sunnuntai-iltapäivällä meidät oli kutsuttu Julia-kummityttöni 4-vuotis synttäreille, joten lähtöä saatiin alkaa tehdä heti aamupäivästä. Ruokailun jälkeen olimmekin lähtövalmiit ja synttäreille pääsimme sovitusti viideksi. Tosin matkalla piti poiketa Skanssin kautta, sillä lahjan ostaminen oli jäänyt pikkasen viimetinkaan (siis minulla jolla on jo osa ensi vuoden joululahjoista ostettuna!).

Kaiken kaikkiaan juhannus oli mukavan rauhallinen ja vähäluminen. Lämpöä olisi tietysti voinut olla enemmän, sisävaatteet yhdistettynä villahaalariin, windstopper-takkiin sekä vk-haalariin kun tuntuvat jotenkin hullunkurisilta varusteilta keskikesän juhlassa. Kiitos kaikille juhlijoille, toivottavasti nähdään pian!







perjantai 6. kesäkuuta 2014

Seikkailua puistossa

Tervetuloa!
Eilen  kävimme tutustumassa Seikkailupuistoon. Seikkiksen reissu on siitä nostalginen, että itsekin olen siellä lapsuuteni puistoreissuja viettänyt. Itse muistan puistosta maanneet isot oliko ne nyt pellet? No, ne purettiin kuitenkin muutama vuosi sitten, joten Sini ei pääse äidin jalanjäljillä samoja kiipeilytelineitä koluamaan :(

Päätin ottaa retken urheilun kannalta ja kävelin reissun mennen tullen, yllätyksekseni reippaasti tallaten matka kesti reilu 20 minuuttia!

Innokas puistolainen matkalla Seikkikseen

Ekaksi treffasimme puistokaverimme Sarin ja Noan lintupuiston edessä. Lintuja emme juuri nähneet, yksi sorsa kuitenkin osui silmään..

Seuraavaksi ihailimme uutta liikennepuistoa, kyllä siinä kelpaa parin vuoden päästä tutustua liikennesääntöihin. On talot ja kaikki!!

Uusi liikennepuisto

Sitten suuntasimme varsinaiseen Seikkikseen. Ennen päivän kohokohtaa saivat lapset keinua ja Sini maistaa maistuuko hiekka samalta kun muuallakin.

Ensin maistetaan keppiä

Olisiko tuolla parempaa hiekkaa

Noa lempipuuhassaan keinumassa


11 alkoi odotettu Teatterimuskari. Emme ole ennen muskarissa olleet, joten olin kovin innoissani. Tänävuonna muskarin teemana on Etsivätoimisto Pupu & Jussi. Nyt etsimme esityksen aikana kadonnutta musiikkia. Täytyy sanoa, että tästä tykkäsin! Ehkä menoa olisi voinut olla vähän enemmän, mutta esitys oli kesän ensimmäinen, joten esiintyjien persoona varmasti hioutuu eheämmäksi kesän kuluessa. Hintaa muskarille oli 2,5 euroa, joten sekin oli mielestäni kohtuullinen. En kehdannut ottaa muskarista kuvia, joten saatte käydä itse katsomassa miltä siellä näyttää.

Esityksen jälkeen porukkamme oli jo TOSI nälkäinen, joten siirryimme picknikille puiston puolelle. Olin ottanut mukaan banaania, viinirypäleitä, leipää, tomaattia, maissinaksuja yms. Eväiden syöminen puistossa on minusta niin ihanaa!

Noa, Sari ja Sini syömässä eväitä

Uusi herkkumme Semperin smoothie jugurtti, tämä imetään kerralla tyhjäksi!


Evästauon jälkeen olikin jo aika sanoa nukkumatille moi ja Sarille ja Noalle kiitos kivasta päivästä ja nähdään pian uudestaan!

Kotimatkalla seura oli vähän hiljaisemmanpuoleista

 Loppuun vielä kimppaselfie meistä

<3