torstai 31. heinäkuuta 2014

Synttärit vol 1

Mulla raahaa nämä päivitykset jäljessä, joten jatkataan vanhaa totuttua linjaa ja laitetaan synttäripostauskin viikon myöhässä...

Sini siis täytti 1 vuotta viime perjantaina ja synttäreitä juhlittiin oikein kahteen eri otteeseen. Ekat synttärit olivat meillä torstaina ja tokat sunnuntaina mökillä. Päätin järjestää kahdet juhlat, jotta kaikille löytyisi sopiva aika ja paikka tulemiselle, näin kesällä kun kaikilla tuntuu olevan kaikkea koko ajan!

Torstain juhlissa paikalla olivat mieheni vanhemmat ja täti, omat isovanhempani, Sinin kummi tyttärensä kanssa sekä äitini hyvä ystävä tyttärensä ja koiransa kanssa. Leivoin Baileys-kakun ilman Baileytä, juustokakun ja asetimme tarjolle ison läjän dippikasviksia. Pisin aika valmisteluissa taisi mennä kakunkoristeiden tekemiseen. Innostuin värkkäämään sokerimassasta Kinuskikissan kakkuohjeessakin olleita kukkasia. Näiden tekemiseen tulikin himo ja uusien kuvioiden ja väriyhdistelmien kokeileminen jatkui pitkälle yöhön :O.

Ilmeisesti helle teki tepposensa (tarjoilujen laadusta EI VOINUT olla kyse), sillä tarjottavista ei mennyt juuri mitään ja ihmisetkin viihtyivät vain piipahtamassa. Onneksi Jutta ja Julia olivat hieman pidempään, niin saatiin vähän leikkiseuraa!

Lahjojen avaaminen ei ole vielä kovin tuttua puuhaa

Terveellisempiä herkkuja

Kasvot kakunsyönnin jälkeen, uusi lempiruoka löydetty!

Synttärisankari ja prinsessamekko

Juhlien uuvuttama murunen
Lahjaksi Sini sai keinuhevoskuvassakin näkyvän nuken, muumimukin, hopeisen kaulakorun, eläinpalapelin, uikkarit ja rahaa. Kiitos kaikille muistaneille ja mukana juhlijoille!

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Tampereella (nääs)

Vaikka 1-vuotissynttäreitä ollaan vietetty tosissaan jo eilisestä alkaen pitää ennen synttäripostausta palata vielä viime viikonloppuun ja matkaamme Tampereeelle.

Kuulun yhteen elokuisten 2013 vauvojen mammaporukkaan ja näiden mammojen kanssa saimme sovittua ekat lifetreffit Tampereelle viime sunnuntaille. Koska rakastan asuntoautolla (tai millä välineellä tahansa) matkustelua sovimme miehen kanssa viettävämme samalla koko viikonlopun Mansessa.

Lähdimme matkaan lauantaina ja suuntasimme kohti Nokiaa mieheni lapsuudenystävän luokse kyläilemään (tarkaneuron matkailijoina olimme varanneet yöpaikan heidän pihaltaan). Koitamme aina matkustaa päikkäriaikaan, jolloin liikkuminen käy helpoiten.

Sini nukahti heti auton käynnistyttyä. Helppoa matkantekoa!
Kartturimme (siis minä) ei ollut viitsinyt perehtyä parhainpaan reittiin ennen matkan alkua, joten kilometrejä taisi tulla reilusti tarvittua enemmän. Tämän vuoksi myös nälkä yllätti matkalla ja pysähdyimmekin ABC:lle syömään. Näillä stopeilla sormiruokailijalapsi on suuri helpotus - äiti ja iskä kerää noutopöydästä itselleen sopivat annokset ja lapsi noukkii lautaselta mitä maistuu. Täytyy kyllä ihmetellä tässäkin lasten noutopöytää, tarjolla nakkeja ja muuta skeidaa.. kuka haluaa syöttää lapselleen sellaista "ravintolasta"?? Onneksi aikuisille on tarjolla tuoreita vihanneksia, hedelmiä, raejuustoa ja muuta hieman terveellisempää, josta saa lapsellekin annettua.

Nam!
Perille päästyämme isäntiemme lapset ottivat meidän taaperomme heti leikkeihin mukaan ja reissun rähjäistämät vanhemmat saivat turista rauhassa isännän kanssa. Iltapäivällä ohjelmassa oli trampoliinilla pomppimista (isäihminen päätyi testailemaan voltteja, eikä edes satuttanut itseään), uimista ja ihanista grilliherkuista nauttimista.

Mikäs se tällainen vehje on??

Vanhemmat eivät halunneet mennä vielä asuntoautoon Sinin nukkumaanmenoaikaan ja itkuhälytin oli jäänyt kotiin, joten löysimme isäntien kätköistä vastasyntyneelle tarkoitetun rottinkisängyn, näyttää siihen mahtuvan vielä inan vajaa 1-vuotias tirriäinen.. miksiköhän me luovuimme omasta  tilansäästäjästämme jo reilusti yli 1/2-vuotta sitten?!

Täsmämitoitusta..
 Sunnuntaiaamupäivällä me tytöt suuntasimme vauva-mamma -treffeillemme Tampereen Pikku Kakkosen puistoon. Täytyy sanoa, että alusta alkaen tunnelma oli rento ja mutkaton, vaikka paikalla olikin 8 ennen toisiaan näkemätöntä äityliä vauvoineen. Ilmeisesti vajaan 2 vuoden nettikeskustelu vastaa jollakin tavalla oikeaa kanssakäymistä! Puistoilun jälkeen kävimme syömässä kaikkine lapsinemme ja jopa se onnistui uskomattoman hyvin, onneksi ravintolassa ei ollut sunnuntaina lounasaikaan paljoa muita ruokailijoita :P. Syömisen jälkeen suuntasimme vielä takaisin puistoon, tälläkertaa leikkipuiston asemasta kuitenkin nurmikolle, eihän nämä vielä niin leikkimisen päälle kuitenkaan ymmärrä. 

Kokonaisuudessaan turisimme kuutisen tuntia ja ekat viestit tapaamisen jälkeen taisi tulla vain minuuttien päästä perävalojen katoamisesta. Kiitos mammoille, nähdään pian uudestaan! 

Tapaamisesta laitan vain allaolevan kuvan väsyneestä puistoilijasta, kaikissa muissa kuvissa kun taitaa esiintyä myös muita lapsia vanhempineen.

Väsynyt puistoilija
Treffeiltä suuntasimme vielä takaisin isäntäpariskuntamme luokse, johon olimme aamulla iskän jättäneet. No siellähän olivat pojat päättäneet, että voisimme yöpyä heidän pihassaan vielä toisenkin yön, joten majoitusongelmat ratkesivat kuin itsestään! 

Kiitos Jarnolle ja Ninalle sekä Ronjalle, Eerolle ja Ellille mahtavasta seurasta!! Alla vielä kolmas unikuva, kiitos rankan reissun ja erikoisten nukkumispaikkojen..

Nukkumista asuntoautossa
Maanantaina lähdimme käymään Särkänniemessä. Omassa pikkupäässäni olin ajatellut, että hurjapäämme voisi mennä yksinään possujunaan ja pariin muuhun laitteeseen. No eihän niissä tietenkään ollut kunnollista turvavyötä, joten "pikkulasten" laitteet saivat jäädä odottamaan ensi kesää. Sen sijaan pari "vemputuslaitetta" mm. tattiralli tuli testattua yhdessä äitin tai iskän kanssa. Taidetaan saada ensikesänä aikamoista menoa, sillä nytkään ylös-alas vemputus ei saanut ilmettä kauhistumaan hetkeksikään..

Särkänniemenkävijä ja Näsinneula

Angrybirdspuistossa
Särkänniemen pyörähdyksen jälkeen suuntasimme asuntoauton nokan kohti kotia. Tarkoituksena oli pysähtyä johonkin syömään, mutta äidin ja Sinin silmät painuivat heti kiinni ja aukesivat vasta muutamia kymmeniä kilometrejä ennen kotia, joten sitten päätettiinkin jatkaa matkaa suoraan kotiin. Kiitos vielä appivanhemmille (taas) auton lainasta (ja pöydässä odottaneesta ruuasta :P )!

torstai 17. heinäkuuta 2014

Puistoilua

Talven pakkasilla mietin, että kesän tullessa emme muuta teekkään kun leiki puistossa. No eihän se ihan niin ole mennyt, kotihommat ovat vaatineet oman osansa eikä tuo kesäsääkään varsinaisesti ole houkutellut. Kolmantena syynä laiskuuteen on ollut leikkipuistoissamme vaaniva hiljaisuus. Muutaman sadan metrin sisällä meillä on ainakin 5 leikkipaikkaa, mutta kaikki niistä valloittavat tyhjyyttään AINA!

Merirosvopuisto onkin kummituspuisto

Itse toivoisi puistossa saavani vähän aikuista seuraa samalla kun lapset leikkisivät (sulassa sovussa) keskenään. No toista on täällä - äiti istuu hiekkalaatikolla kengät täynnä hiekkaa ja hokee "älä tule paha kakku".

Eilen puistossa ollessamme meidän pikkuinen taapero (joo, pakko häntä on jo taaperoksi kutsua) oppi yhdistämään kaksi oppimaansa asiaa, portaiden kiipeämisen ja peppu edellä alas tulemisen. Näiden taitojen avulla opittiin siis tekemään sitä mitä puistossa kuuluu tehdä -kiipeämään liukumäkeen ja laskemaan sieltä alas. Voi sitä ylpeyden ja riemun määrää jonka äiti asiasta koki :)


Videon välistä oli pakko leikata pätkä pois, sillä seisoskelu tasanteella kesti ja kesti.

Viikonloppuna olemme menossa Tampereelle mammatapaamiseen, jossa tarkoituksena on myöskin käydä puistossa leikkimässä. Katsotaan saadaanko siellä esitellä uutta taitoa muille lapsille.

Tässä vielä pari puistokuvaa aurinkoisen kesäpäivän fiilistelyyn 

Kakkukeisari
Äiti tuu mukaan
Uusi kierros!

Pääsisikö tätä kautta ylös?
Kotimatka taittuu pyöräillen

torstai 10. heinäkuuta 2014

Pyykkäilyä paratiisissa

Nyt kun ilmat ovat vihdoin lämmenneet olemme siirtyneet asustamaan mökille. Olemme jo kotona olleet ahkerasti ilman vaippaa, mutta jotenkin se täällä saaristossa keskellä luontoa tuntuu vielä helpommalta - sitäpaitsi samalla vaivalla (tai vähemmällä) sitä pesee housut kun vaipankin! Nyt liikkumisen lisääntymisen myötä tosin vahinkoja on alkanut sattua enemmän, tyttöä kun on vaikeaa saada pidettyä potalla paikallaan.

Vaipattomuutta ja todellista hippeilyä varten pakkasin mukaamme jättikasan vaatteita, yhdessä päivässä kun on tavallisesti tullut käytettyä kolmet housut..Tänään päätin kuitenkin vähentää kotona pyykättävien vaatteiden määrää ja tehdä tähän mennessä likaantuneille käsinpesun, mitäpä sitä muuta aurinkoisena päivänä tekisikään :)

Pyykkipäivä

Pyykissä tuli sutastua niin likaantuneet housut, omat pikkupyykit kun vaipatkin (joo, yöllä ja päikkäreillä ollaan kuitenkin pidetty vaippaa). Aikaa parin päivän pyykkien pesuun liotuksineen ja huuhteluineen meni sellaiset 1,5 tuntia. Täytyy kyllä sanoa, ettei mielestäni edes sähköttömyys ja pesukoneettomuus (eikä juoksevan veden puute) ole este kestovaippojen käytölle, se säästö ja hyvä mieli korvaa miljoonakertaisesti kuluneen ajan!

Uskomatonta kyllä ollaan me mökillä muutakin tehty kuin pyykkäilty. Eilen ja maanantaina nautimme rantaelämästä oikein todenteolla. Eilen Sini uskalsi jopa itse kontata veteen, voi sitä riemun määrää!

Rantaelämää

Nyt toivotamme kaikille lukijoille hyvää viikonjatkoa ja turvallista kesää, muistakaa pelastusliivit veden läheisyydessä!


tiistai 1. heinäkuuta 2014

11 kk!

Viimeviikon keskiviikkona Sinin syntymästä tuli kuluneeksi 11 kuukautta. Tätä virstanpylvästä ei meillä juurikaan juhlittu, sillä katseet on jo väkisinkin kääntynyt tulevaan 1-vuotis juhlaan. Kasvaneesta tytön tylleröisestä muistin kuitenkin ottaa synttärikuvat.


Kuten näkyy on kävely taaperokärryn kanssa meillä nykyään kovassa suosiossa!

11-kuisena meillä:
- Yskitään
- Nukutaan n. 11-12 tunnin yöunet, usein jopa ilman tutin laittamista kesken unen
- Päikkäreitä usein kahdet: ekat 12-13.30 ja toiset 16.30-17
- Syödään 5 ruokaa: aamupala puuroa ja hedelmäsosetta, lounaas, välipala, päivällinen ja iltapuuro mustikoilla. Yleesä koko lautasellinen uppoaa
- Painoa on lääkärivaa'an mukaan vieläkin alle 8 kg
- Käytetään vieläkin 68 vaatteita, nyt jo tosin tiukkoja (vikat kierrokset menossa)
- Kävellään vain kahdesta kädestä kiinni pitäen
- Rakastetaan kiipeilyä, nalleja, keinumista ja tissiä
- Sanotaan selvästi: äittä, ifi, hauva, vauva, auto, kukka, kakka, pappa. Se ymmärtääkö näiden tarkoituksen onkin sitten eri juttu...
- Ollaan oltu ekaa kertaa yökylässä mummalla ja muffalla
- Käydään potalla monta kertaa päivässä usein jopa onnistuneesti. Vaippoja kuluu kotipäivinä vain muutama
- Käytetään vieläkin turvakaukaloa autossa, täytyisi kyllä vaihtaa jo istuimeen
- Tykätään laulamisesta (esim. missä on peukalo, wheels on the bus, if you are happy) ja kirjoista Hymyilevä GoGo ja muut luukkukirjat