Hullunkurinen perhe

Tiedättekö sen perheen, jonka lapsi vinkuu ja vääntelee linkkarissa? Tai sen, jonka lapsi oksentaa kesken matkan kaaressa? Tai sen, jonka lapsi kakkaa vaippaan aurinkoisena päivänä ja kaikki matkustajat saavat haistella tätä ruusuntuoksua? Tai sen perheen, jonka isä kaataa appelsiinimehut ravintolan valkoiselle tuolille? Jep, ne olemme me! Tämä kaikki sattui samana päivänä lomallamme tehdessämme matkaa Efalonisin hiekkarannalle.

Lähdimme siis perheen kanssa Aurinkomatkojen järjestämälle seuramatkalle ja varasimme sieltä päiväretken rannalle. Siis me, jotka olemme aina nauraneet/kironneet omaa lapsuuttamme ja vanhempiemme järjestämiä lomia turistikierroksineen. Niin se vaan taitaa mennä- oman perheen kanssa mennään välillä sieltä mistä aita on matalin:)

Linkkarissa viihdyttää lapio

Vaikka päivämme kulku voisi ylläolevan esittelyn mukaan olla suoraan kauhukertomuksesta oli päivämme mielestäni onnistunut. Sini sai muilta lapsilta uusia leluja ihmeteltäväkseen ja viihdykkeekseen bussissa, vaatteet saatiin pestyä oksennuksesta rannalla, eikä bussikaan haissut pahasti takaisintulomatkalla. Se mitä tuolille kävi jäi mysteeriksi, ehkä kaatunut appelsiinimehu oli sangen kevyttä kaikkeen siihen nähden mitä tuolit ovat saaneet turistikauden aikana kokea??

Lähdimme siis tiistaiaamuna pikkubussilla kohti saaren eteläosaa ja sen kuuluisaa hiekkarantaa. Matkan puolivälissä pysähdyimme ihailemaan tippukiviluolaa. Isi sai kunnian hoitaa kantamisen, luola kun sijaitsi 200 portaan korkeudella.

Isin selässä, matkalla tippukiviluolaan

Ennen rantaan pääsyä jouduimme taittamaan n. 500 m matkan erittäin huonokuntoista hiekkatietä, bussi heilui ja huojui ja tulokset olivat sen mukaiset: lapsi, isi ja bussin lattia oksennuksessa. Toisaalta jos oksentaa piti oli ajatus mitä mainioin, kaikki pääsivät heti pesulle ihanasti kimmeltävään mereen!

Reissun paras lelu ihana kannu <3

Välinokoset rantatuolissa

Ja leikki jatkuu

Ranta-aika meni todella nopeasti - söimme, uimme ja riiviö nukkui päikkärit. Sitten leikimme = ihmettelimme veden rajassa, vielä hetken ja kohta 4 tuntia olikin mennyt. Äiti olisi kaivannut enemmän aikaa rannalla, mutta iltainen kasvojen ja rinnuksen punoitus kertoi toista! Välttääksemme uudet yllätykset kävelimme hiekkatien päähän odottamaan bussia. Ihanaksi yllätykseksemme kakka tulikin juuri tässä vaiheessa- bussi tulossa ja vaipat, wet vipesit ja hoitolaukku autossa eikä edes roskista missään.. Onneksi paikalta löytyi ravintola, jonka rosikseen sain käytyä heittämässä vaipan ja sitten vaan tyttö linkkariin takapuoli paljaana... Ihana perhe!

Takaisintulomatkalla pysähdyimme pienessä kylässä appelsiinimehulla (mahtavaa!!) ja katselemassa kissoja, Sini rakastaa niitä. Lisäksi pysähdyimme rotkolla ihailemassa maisemia.

Rotkomaisemia turvallisesti isin hartioilla

Ihana kuva

Pikkukauppias

Retkeen vierähti koko armas päivä, illalla koko perhe oli aivan valmista kauraa. Rankkaa tämä lomailu!

Äkkilähtöä

Olen ollut monta viikkoa kuumeessa, tosin tässä kuumeessa ei ole nuhaa eikä yskää, vaan kova tarve päästä matkalle. Omaa matkustushalukkuuttani rahan ja ajanpuutteen lisäksi rajoittaa eniten matkan hakemisen tuska. Kun ei oikein tiedä minne haluaa ja koska lähtisi on matkan etsiminen "edullisesti jonnekkin" -mentaliteetilla yllättävän vaikeaa! Tähän otan mielelläni neuvoja vastaan josko jollakin on hyviä kokemuksia!

No nyt sain kerrankin aikaiseksi oikein mennä matkoja katselemaan ja kyllähän sieltä kiva matka löytyikin, järkevän hintainen, sopiva aika, lyhyt lento ja viikoksi luvattu n. 25 astetta! Siispä nokka kohti Kreetaa.

Tälläkertaa päätin jättää kaikki ekoteot sikseen ja pakata mukaan purkkiruokaa ja kertakäyttövaippoja, kaikki loma-aika siis perheelle, ei hippeilyyn.. Täytyy kyllä myöntää näin loman puolivälissä, ettei vaippojen nyrkkipyykkäystä ole ollut yhtään ikävä (pesimme siis viimelomalla vaipat itse anopin kanssa)!

Lähdimme matkaan torstaiaamulla klo 02:00. Riiviölle puimme pyjaman päälle vaan vanupuvun ja nakkasimme takapenkille jatkamaan untaan ja nukkuihan hän koko matkan aina Helsinki-Vantaalle saakka! Aamun varhaisesta ajankohdasta johtuen saimme niin rattaat kun lennoilla tarvittavat purkkiruuat tsegattua nopeasti koneeseen sisälle ja pääsimme lorvimaan kentälle sekä syömään aamupalaa.

aamupalalla lentokentällä

Helsinki-Vantaan leikkihuone

Lento sujui osaltamme mallikkaasti. Korvatkaan eivät tuntuneet kipeytyvän, tiedä sitten auttoiko nousussa ja laskussa tarjoamani tissi korvien lukkiutumisen ehkäisyssä?? Jos tulomatkalle jotain voisi toivoa olisi se pienet tirsat matkan aikana, käytävän päästä päähän käppäily alkoi jossakin vaiheessa jo tympiä: niin minua kun varmaan kanssamatkustajiakin :P

Linja-autossa matkalla hotellille. Nyt kelpaa nukkua!

Lennon jälkeen suuntasimme bussikyydillä Maleme imperial -hotelliin. Suosittelen kyllä ko. hotellia ja paikkaa lapsiperheille! Menoa ja meininkiä ei näin lomasesongin viimeisenä viikkona juurikaan ollut tarjolla, mutta ihana allas, mukava henkilökunta ja maistuvat ruuat hotellista saimme.Bussimatkan puolessa välissä päätti silmäterämme muistuttaa lapsen kanssa matkustamisen haasteista ja oksentaa niin itsensä kun isänsäkin syliin. Oikea osoite, sanon minä!

Nyt olemme viettäneet ihanaa lomaa uiden, syöden ja retkeillen. Palaan tunnelmiin vielä seuraavissa postauksissa, alla kuitenkin vielä pari fiiliskuvaa. Nyt nukkumaan, jotta jaksaa nauttia vielä huomenna loman viimeisestä täydestä päivästä.

Me + meri = LOVE

Ensimmäinen oma pillimaito

Leikkipaikan kingi

Tähystäjä

Erilainen työpäivä

Meillä oli perjantaina myyntikokous Pyhtäällä Sirius sport resostissa. Päivä alkoi jo ennen kukonlaulua ja olinkin matkalla jo 5.40. Koko reissu oli supermukava ja hauska, joten aamuherääminen kyllä kannatti!

Maukas aamupala

Aloitimme koko myyntitiimin yhteisellä palaverilla. Minä tyttö käytin ajan hyväksi ja kudoin samalla riiviölle Hunajanalle kypärämyssyä. Ohjeen sain kirjastosta löytämästäni Suloinen sammakkomyssy ja muita neulottuja eläinasusteita -kirjasta.

Palaverissa

Päivällä vuorossa oli odotetuin hetki, pääsimme kokeilemaan lentämistä Suomen ainoassa tuulitunnelissa. Järjestäjän mukaan lentokokemus tuulitunnelissa vastaa vapaapudotusta lentokoneesta. Olin ajatellut lentämisen olevan iisi homma, mutta oman vuoron lähestyessä alkoi jännitys tuntua mahassa. Uskalsin kuitenkin mennä ja oli ihan super hauskaa! Suosittelen kaikille, jos vaan sielläpäin liikutte!

Ihan itse WORDILLÄ "fotoshopattu" kuva :)

Iltapäivä jatkui omilla palavereillamme, ja kotiin pääsimme lähtemään kolmen aikoihin. Kotimatkalla koitin kuunnella koulujuttuja huonolla menestyksellä (en olekaan tajunnut kuinka kovaa auto humisee tietokoneen puheääneen verrattuna), joten "jouduin" jatkamaan kutomista.. 

Kyllähän hatun koko mietitytti jo matkalla, mutta kunnon naurut saatiin kotona, kun koitin sovittaa myssyä Sinin päähän! Taisi olla nukelle paremmin sopivaa kokoa :D Tästä innostuneena purin koko työn ja nyt odottelen uutta inspiraatiota aloittamiseen..

Nallemyssy nukella

Juhlaa juhlan perään ja vähän koulujuttujakin

Meillä oli melkoinen hulinaviikonloppu. Perjantaina aloitimme hulinat tavalliseen tapaan menemällä aikuisten tekniikkauintikurssille. Olemme käyneet siellä vasta muutaman kerran ja omasta mielestäni vapaauinti on jo melkoisen hyvin hallussa. Suurimpana ongelmana on kunnon loppuminen ennen aikojaan, joten pitkiä pätkiä tämä peto ei vielä pysty uimaan. Onneksi kunto taitaa väkisinkin parantua treenin jatkuessa! Uintiin liittyy pieniä käytännön haasteita, sillä menemme hallille yleensä koko perheen voimin. Siispä osallistumme opetukseen vain puoliksi toisen ollessa riiviön kanssa lastenaltaassa. Tunnin puolessa välissä sitten vaihdamme rooleja. Lisäksi tunti loppuu vasta kahdeksalta, joten saunomisen jälkeen joudumme antamaan iltapuuron jo hallilla ja sitten suuntaamaan kotiin nukkuvan lapsen kanssa. Toistaiseksi nukkuminen on kyllä jatkunut kotona sulavasti.

Iltapala ulkona

Lauantaina päikkäreiden jälkeen suuntasimme nuorimman kummilapseni 2 v synttäreille. On noita lapsia vaan niin hauska katsella, 6 pientä osa toisilleen tuntemattomia lapsia leikkimässä sulassa sovussa keskenään. Ei tainnut koko 2 tuntisen vierailun aikana kukaan edes hermostua tai satuttaa itseään! On meillä kiltit mussukat -välillä!

Muruset <3

Synttäreiden jälkeen kävimme hakemassa mumman kaupungilta ja liput illan leffaan. Sini siis matkusti mumman ja muffan luokse yökylään. Kaiken kiireen keskellä LAPSETON illallinen ja leffa irtokarkkeineen oli niin ihanaaaa! 

Sunnuntaille olikin sitten ladattu päivä täyteen hommaa. Aloitin työjutuilla, jatkoin netissä tehtävällä tentillä (sain 10/10 :) ) ja sitten  vielä esseen tarkistus ja lähettäminen, HUH. Neljäksi suuntasimme anoppilaan syömään ja juhlimaan mieheni valmistumista. 4 v + 1 kk ja maisterin paperit erinomaisin arvosanoin taskussa, oon susta niin ylpeä <3. Appivanhempien lisäksi juhliin osallistuivat mieheni täti sekä veljet perheineen. Löysivätpä paikalle omat vanhempanikin pikkuisen murumme kanssa pienen odottelun jälkeen. Kiitos anopille juhlien järjestämisestä, siihen en olisi nyt itse pystynyt ja kaikille osallistuneille saapumisesta sekä muistamisista! Katsotaan mitä titteliä juhlitaan seuraavaksi :D

Juhlissa

Miikkari hurahdus...

Kaverukset puurolla

Sain Jaanalta kutsun Me & I -kutsuille viime keskiviikoksi. Sovimme, että menemme Sinin kanssa heille jo päivällä, jotta ehditään samalla juoruamaan viimeisten, no muutaman kuukauden, jutut. Oma pyhä tarkoitukseni oli olla ostamatta ainakaan tolle pikkuiselle mitään, sillä kevään kutsuilta on vielä sopivan kokoisia vaatteita kaapit pullollaan! No toisinpa kävi - tililtä häipyi sievo summa rahaa.

Täytyy kyllä sanoa, että nähdään Jaanan(kin) kanssa aivain liian harvoin, noilla meidän tytöillä kun ei ole kun 3 viikkoa ikäeroa. Näyttävätpä tytöt vielä viihtyvän toistensa seurassa, kun alku-ujostukselta pääsevät.

Telkkarin orja

Miksi järjestää kutsuja? KENGÄT!

Mallistoa. Meille tuli ankkabody ja, ja, ja

 Kiitos Jaanalle kutsusta, nähdään pian!