maanantai 26. elokuuta 2013

Ihan ensimmäinen kokonaan nukuttu yö!

Joo'o niin siinä vaan kävi, että päätin vetäistä ensimmäisen kokonaisen yön ollessani 3 viikkoa ja 5 päivää vanha. Äiti laittoi minut illalla SwaddleMe -kapaloon, aamulla hän heräsi kuullessaan pientä kitinää sängystäni. Kelloon katsoessaan äiti ei meinannut uskoa silmiään, se oli hieman vajaa 7! Seuraavana yönä heräsin taas tapani mukaan kolmen aikaan syömään, ruokailu kesti kokonaiset kymmenen minuuttia, jonka jälkeen nukuin taas seitsemään. Torstain ja perjantain välisenä yönä toistin oppimani - nukuin taas putkeen ilta yhdestätoista aamu kuuteen. Kyllä äitiä hemmotellaan!!

Yleensä aamuisin heräämme 7 aikoihin, jonka jälkeen äiti ottaa minut vielä viereensä köllimään, äitin ja iskän sängyssä kelpaa pienen nukkua.

Äitin ja iskän sängyssä uni maittaa

Tiistaina saimme vieraaksemme äidin vanhan opiskelukaverin hänen 7 kuukauden ikäisen poikansa kanssa. On se hurjaa, että puolen vuoden päästä minunkin pitäisi jo olla tuollainen jässikkä. Syödä kiinteää ruokaa, liikkua ja osata jo vähän leikkiäkkin. Äiti ei kyllä vielä haluaisi luopua omasta pikkiriikkisestä tytöntylleröstään, joka vaan syö ja möllöttelee.

Ensimmäinen poikaystävä
Pienuudesta tulee mieleen äidin uusi lempiruno, johon hän rakastui Jorvissa (niin ja itkeäpillitti salaa sitä käytävällä lukiessaan):


Torstaina menimme käymään isomamman luona, sillä hän oli saanut valmiiksi äidin aloittaman (ja isomamman purkaman) makuupussin. Isomammalla on sängyllään kaikkia ihania nalleja ja pääsinkin poseeraamaan niiden lähelle. Kyllä ne vaan olivat sulosia. Puku oli myös vallan ihana, kasvuvaraakin löytyy niin paljon, että äiti uskoo puvun mahtuvan minulle koko talven.

Isomamman tekemä puku ja halinallet

Kuten aikaisempinakin viikkoina, saimme myös tälläviikolla monia onnitteluita ja ihania yllätyksiä tuliaisiksi. Allaolevassa kuvassa tuliaisista joitakin - mumman tuomat kukkaset sekä muffan veljen ja hänen perheensä pohjoisesta tuomat poro-töppöset sekä kukkaset.

Äidin ja iskän sukulaisten ja kavereiden tuomia kortteja ja tuliaisia



2 kommenttia:

  1. voi tuo runo! :)
    Nousi itsellekkin kyynel silmään kun tuon taas luin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ne raskaus-/äitiyshormonit vaan niin hauskoja, välillä itku tulee siitä että joku sanoo väärällä hetkellä moikka.. Oli pakko laittaa tästä vielä pätkä ristiäiskutsuun.

      Poista