sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Kun äiti sairastaa

Mulla alkoi viikko sitten yskä. Alkuun oli pientä lämpöilyä, mutta maanantaina luulin jo kaiken olevan ohitse ja huokaisin helpotuksesta. Tiistaina olin normaalisti töissä ja keskiviikkona leikittiin, lenkkeiltiin ja touhuttiin tytön kanssa kotona. Torstaiyönä heräsin jo kolmen aikaan virkeänä, mutta jotenkin olo oli kipeä. Sinnittelin sängyssä puoli viiteen, jolloin mittasin kuumeen. Sitä oli vain 36,8, mielessäni mietin vaan, että liian vähän kotiin jäämiseen hyvällä omallatunnolla...  No siitä alkoi paleleminen ja parin tunnin päästä kuumetta olikin jo 39,5... ainakin tarpeeksi kotiinjäämiseen :P

Päivä meni suurimmaksi osaksi nukkuessa. Onneksi mun piti olla töissä, joten anoppi oli tyttöä hoitamassa! Mitä muut kotiäidit tekevät jos ovat oikeasti kipeitä?! Mä  en olis  varmaan pystynyt hoitamaan lastani koko päivää! Illalla Sinillä taas oli mumman kanssa  muskari ja onneksi mummalla perjantaina vapaapäivä, joten tyttö lähti sinne evakkoon.

Yö meni sohvalla istualtaan nukkuessa. Kipu selässä häiritsi oikeastaan kaikissa asennossa, joten Buranan voimalla nukuttiin, se mikä nukuttin.

Perjantaina kuume tuntui pysyvän korkealla ja selkäsärky pahenevan, perhanan lihakset eivät kestä edes vuorokauden makaamista! Kipu oli sen verran kovaa, että päätin epätyypilliseen tapaani lähteä jopa Mehiläiseen lääkäriin.

Siellä lekuri ei löytänyt vikaa, mutta pisti varmuuden vuoksi keuhkokuvaan, influenssanäytteelle ja labraan.  Labran tuloksia sainkin sitten odottaa iloisesti tunnin... Eivät uskoneet tulehdusarvojen olevan 240! Eipä muuta, kun äityli taksiin ja TYKSiin tiputukseen :) Huijasin onneksi vähän ja kaarroin kotikautta. Pikapakkaamalla pari hedelmää, lehtiä, vissyä, suklaata ja kännykän laturi mukaan.

Sairaalalle saavuin 14.30 ja vastaanottoon pääsin 15.30. Siitä sitten päivystykseen ja siellä sainkin makoilla loppupäivän. Otettiin sitä ja tätä näytettä, laitettiin nestettä tippana ja lääkäri kävi tutkimassa. Tulehdusarvot olivat vielä tässä odotellessa nousseet mukavasti 290:een, joten lääkäri teki päätöksen ottaa sisään osastolle. Ensimmäiset arviot olivat, että kotiin pääsisin alkuviikosta, siis ALKUVIIKOSTA! Itkuhan siinä tuli!

Illalla pääsin osastolle ja aloitettiin hoito. Samalla tiellä ollaan edelleen, josko huomenna jo kotiin pääsisi?!? Laitan vielä toisen postauksen täältä sairaalasta, teemana se paljon parjattu sairaalaruoka.

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Päivä puolitoistavuotiaan elämästä

Sini täytti sunnuntaina jo 1,5-vuotta ja sen kunniaksi päätin maanantaina kirjata elämämme kulkua taas kellontarkasti ylös. Tässäpä sitä siis tulee, runsaiden kuvien kera, päivä puolitoistavuotiaan elämästä!

8.45 Sängystä alkaa kuulua mölinää.. äitiä väsyttäisi vieläkin, nousen kuitenkin nopeasti vessaan, oma hätä kannattaa hoitaa ennen kun tyttö nousee.
8.50 Sini huhuilee sängystään "viereen huilaan", äiti käy hakemassa pinnasängystä viereen. Pieni hetki haleja ja silittelyä, tämä on päivän paras hetki <3
9.05 Täti tomera käskee: "Keittää puuroo" ja äitihän nousee. Mennään potalle, vaipassa pisut "Ei tullu" kuuluu kommentti, joten vaippa ja vaatteet päälle.
9.20 Äiti alkaa keittää puuroa (2 dl vettä, 2 dl maitoa ja 2 dl ruishiutaleita). S työntää rattaita, leikkii astianpesukoneella (joka ärsyttää äitiä) ja ruikuttaa "ysiiin" (haluaisi siis vielä syliin).
9.45 Aamupuuro

Reipas ruokailija, kaikki menee lusikalla/haarukalla

10.00 Koiralle puuron jämät ja nappuloita. Sini haluaa vielä viinirypäleiträ, syökin niitä varmaan 15! Itselle kaffetta.

Viinirypälemaitoa... NAM!
10.20 Käsi- ja kasvopesulle sekä potalle.. äiti meikkaa. S laulaa "Ihhahhaaaa, ihahhaaa..." ja kertoo, että "Mummaa katsooo".
10.30 Keittiön siivous ja sänkyjen petaus, Sini petaa kovasti kanssa. Lurjus tyhjentää myös äidin läppärilaukkua, kuulokkeet ovat ihanat!

DJ-hommat käynnissä
10.50 Lähdetään ulos. Kävellään nelisen kilometria koiran ja vaunujen kanssa. Ulkona suojaa, mutta kovin liukasta :/
11.50  Takaisin kotona, vaatteet pois ja ruoka mikroon (syödään eilisiä jämiä)
12.10 Lohta ja perunaa sekä kurkkua ja tomaattia
12.30 S alkaa leikkiä maidolla, äitiä kiristää. Kiitos, käsien pesulle ja potalle.
12.42 "Ei tullu" - vaippa päälle ja tyttö sänkyyn.

S:n uusi huone... VAATEHUONE!
12.50 Äiti katsoo myytäviä vaatteita ja laittaa kuoriin myydyt. On niissä vaan kamala homma, kuvaat, myyt, viestittelet, pakkaat, punnaat ja viet laatikkoon. Kaikki euron tai kahden tähden! Postien jälkeen työpostien läpikäyntiä ja kodin järjestelyä.

Ruokaa huomiseksi mammalle ja Sinille ja toinen satsi päivälliseksi
Postia, postia

14.45 Äiti käy jo herättelemässä tyttöä. Taitaa vielä flunssaväsy painaa. Takana jo  2 tuntia unta.

Uni maistuu komerossa!

15.00 Äiti menee herättämään uudestaan.
15.03 Herätään, siirrytään isoon sänkyyn huilaamaan.
15.10 Potalle, pissa ja kakka.

Uusi lempikirja Spot

15.20 välipalaa.. pikkasen myöhäinen ajankohta välipalalle. Tarjolla jugurttia, mustikkaa, banaania ja mandariiniä.

Mustikasta ja jugurtista syntyy yhä kiva sotku!
15.50 Lähdetään uudestaan ulos, ylitetään itsemme! Mennään käymään postilaatikolla kävellen. Koira käyttäytyy superhuonosti, S ei halua kävellä, ärsyttää (taas). Koiralle kurinpalautus ja tyttö syliin, ärsytys poistuu. Portaissa leikkimista, pihalla keinumista ja liukumista.

Portaissa on kiva leikkiä!
Takapihalla keinumassa
16.20 Kotiin, broilerin koivet alkavatkin jo tummua uunissa. Äiti jatkaa ruuan valmistusta, tyttö saa katsoa Mother goosea tabletilta.
16.50 Isi tulee kotiin
17.05 Ruokaa: broileria ja riisiä
17.20 Käsienpesulle ja potalle, pisu  tuli.
17.30 Pikku kakkosta, tabletilta mother goosea, kaffekutsuja (missä on yksi kakunpala?!)
18.40 Mikä täällä haisee?? No kakat housussahan sitä ollaan, ja tietysti ilman vaippaa!
18.50 Leikit jatkuu palapelejä (eka itse koottu nuppipalapeli), lukemista ja isin kanssa imurointia. "Auttaa"

Lukemista

Eka itse tehty palapeli

Isin pikku apuri
19.15 Äiti laittaa puuron kiehumaan
19.30 Puurolle
19.45 Äidin kanssa kylpyyn, isi siivoaa keittiön
20.00 Hampaiden pesu, pyjama päälle
20.10 Omaan sänkyyn, hyvää yötä ja ovi kiinni

Huh, tällainen toimelias ja hyvin nukuttu päivä tällä kertaa. Vastaa aika pitkälle meidän normaaleja systeemeitä. Tästä S nukkui yhtä mittaa seuraavaan aamuun 8.30 saakka.


sunnuntai 25. tammikuuta 2015

kun flunssa iskee

S on ollut jo viikon alusta normaalia kiukkuisempi ja itkuinen. Isänikin kysyi keskiviikkona käydessään onko Sini kipeä, kun niin paljon kaipasi syliin ja kiukutteli. Todenteolla flunssa iski kuitenkin vasta torstana, kun itse olin töissä :(. Iltapäivällä oli tyttö alkanut täristä ja kuume nousta todenteolla. Kotiin tullessani isä ja tytär makasivat sohvalla ja kuume näytti kevyet 40,1! Todellinen vuoden äiti fiilis tulla kotiin 7 aikaan illalla!

kotijoukot..

No eipä siinä muuta voinut, kun antaa kuumelääkettä ja toivoa sen tehoavan. Yöllä tytön herätessä annoimme vielä uuden lääkkeen ja mittasin uudet enkat 40,2 astetta! Perjantai ja lauantai päivä ovat menneet täysin kotoillessa tytön ehdoilla. Itse pääsin kuitenkin lauantaina livahtamaan peliin katsomaan tepsin 1-8 nöyryytystä.. olisihan sen ajan voinut kotonakin olla!



M löysi perjantaina Siwasta sokeritonta smoothieta, joka on ainakin meillä uponnut kohtalaisesti ja auttanut omalta osaltaan nesteiden saannissa kuumeen aikana.


Alla vielä mielestäni hellyyttävä kuva potilaasta. Ilmapallo toi lohtua sairastamiseen ja se piti ottaa sänkyynkin mukaan <3


Niin ja kuten tiedämme on tabletti paras kaveri sairastavalle...






Tänään päätin lepuuttaa omia halimissolujani ja tehdä kanssa hetken jotain muuta, siispä väsäsin pari purkkia omena-karpalo-hilloa. Käytin 1,5 kg omenaa ja 0,5 kg karpaloita, keitin ja soseutin ne ensin n. 4 dl vettä ja sitten lisäsin pari desiä hillosokeria ja keittelin hhhiljakseltaan 10min. Hyvää tuli, nyt ei tartte taas kaipasta raahata pikkupurkkeja. Jotenkin oma "pelastakaa maailma" tttyyppini on onnellisempi, jos ostetut lasipurkit tulee edes kerran käytettyä ennen lasiroskiin viemistä..


lauantai 10. tammikuuta 2015

Koska nukutaan?!?

Meitä on hemmoteltu hyvin nukkuvalla ipanalla. Vauvasta saakka S on nukkunut tosi hyvin yönsä. Hampaiden puhkeamisen aikaan 6-10 kk uni oli katkonaisempaa, mutta sitten taas palasimme täysiin uniin ja ihanaan rauhaan.

Nukkuuhan se välillä :P
Viimeisen viikon aikana tämä rauha on kuitenkin rikkoutunut. Sini herää usein yöllä 1-4 aikaan ja alkaa huutelemaan sängystään pissahätää, äitiä jne.. Hetken odottelun jälkeen olen noussut ja vienyt tytön pissalle. Melko usein pissahätä onkin ollut todellinen ja pisu on tullut pottaan. No sitten takaisin sänkyyn ja nukkumaan. EIKU täällähän ei enää nukuta! S alkaa selittää "nam-nam-aikaa", eli nälkä olisi ja juttelemaan kaikkea hassua täysin virkeänä. Äiti koittaa olla hiljaa ja silittää tyttöä nukkumaan. Tyttö ei nuku... äitiä väsyttäisi.. tyttöä ei.. Silittämistä ja selittämistä jatkuu parhaillaan parikin tuntia ja äitiä väsyttää yhä enemmän. Onneksi omat unenlahjat ovat melkoisen huippuluokkaa: anoppilassa nukuin ergonomisesti käsi matkasängyssä puusohvalla puoliksi pötkötellen, kotona taas tyyny kylmällä lattialla on toiminut oivana makuupaikkana. Totesin meillä koirallakin olevan mukavamman nukkumapaikan kun mulla!

Äidin ihana nukkumapaikka, taidan seuraavaksi kiivetä pinnasänkyyn!

Koiran pehmoinen peti...
Näppärästi tämä unettomuusjakso on osunut yhteen miehen töiden aloittamisen kanssa, joten olen saanut koomailla päivät väsyneenä yksin lapsen kanssa. Onneksi olen kuitenkin itse ollut pitkällä joululomalla, joten olen voinut olla päivät kotona ja ottaa päikkärit tytön kanssa. Lisäksi isovanhemmat ovat autelleet väsynyttä äitiä :)




perjantai 26. joulukuuta 2014

Jouluvalmisteluita - vuorossa piparkakkutalo

Tiistaina työpäivän jälkeen oli pakko ryhdistäytyä ja alkaa tehdä jouluvalmisteluja. Laitoin verhot ikkunoihin muutama viikko sitten ja joitakin joululahjoja olen jo ostanut vuoden varrella, mutta muuten kaikki - kortit, leipomukset, jouluvalot ym. vain odottavat tekijäänsä. NYT ON SIIS AIKA!!

Aloitimme siis Sinin kanssa piparien leipomisella. KUVITTELIN sen olevan rentoa hommaa tuollaisen taaperin kanssa, mutta mitä vielä?!? Laitoin kaikki valmiiksi pöydälle: muotit, jauhot, alustan, kaulimen ja essun. Pyydän Siniä leipomaan ja tyttöhän tulee. 

Laadunvarmistusosasto työssään..
Tyttö näkee taikinan ja maistaa varovasti. Tyttö tykkää taikinasta ja alkaa vedellä sitä kohti suutaan kaksin käsin. Äiti koittaa ehdottaa kaulimistä, tyttö syö taikinaa. Äiti kaulii taikinaa väkisin, tyttö itkee, koska haluaisi syödä lisää. Äiti alkaa ottaa talon kattopaloja muotilla, tyttö hermostuu, sillä potentiaalinen ruoka poistuu näkyviltä. Äitiä ahdistaa, ei kerrota isille, sillä sehän olisi hauskaa, jos äidin mielestä lapsen kanssa ei voisikaan leipoa. Pidetään siis naama peruslukemilla ja kirotaan vaan mielessä. Koitetaan innostaa tyttöä kaulimaan. Jee, muutama kosketus kaulimeen! Tehdään seinät ja päätypalat äkkiä. Laitetaan palat uuniin ja todetaan kellon olevankin jo paljon. Nostetaan tyttö pois tuolilta. Pestään kädet, huokastaan. Kysytään oliko leipominen kivaa ja vannotaan, että seuraavaksi tehdään yhdessä pipareita vasta vuoden päästä :)

Koristelun ja kokoamisen päätin jostakin yllättävästä syystä hoitaa myöhemmin ja yksin. Alla vielä kuva valmiista talosta. Ugh valmiiksi tuli ja hyvältä maistuu!

Piparkakkutalo tehty Ikean muoteilla

Joulupukki ja lahjavuori

Meillä Sini näki joulupukin jo muutamia kertoja ennen jouluaattoa. Ensimmäisellä ja toisella näkemiskerralla näkeminen päätyi hyvin lyhyeksi tytön todetessa "Ei sitten" jo hyvän matkaa ennen pukkia. Kolmannella kerralla pääsimme jo huutoetäisyydelle tai ehkä jopa vähän lähemmäs, olisi pukki varmaan kuullut normaalin äänenkin, jos hälinää olisi ollut vähemmän. Tämän vuoksi odotukset pukin tapaamiselle olivat melko matalalla, toivottavasti pukki pääsee sisälle ja toivottavasti Sini uskaltaa ottaa pukilta paketin kädestä - syliin menemistä en uskaltanut edes toivoa ja parempi niin, eihän se sinne ikinä kavunnut!

Pelott.. ukki .. <3
Lahjoja pukki toi järisyttävän kasan. Yllätyksekseni lahjojen avaaminen ei vieläkään ollut erityisen mielenkiintoista, vaan heti ekan paketin jälkeen tyttö keskittyi leikkimään paketista tulleilla marakasseilla ja koira olisi saanut ihan rauhassa hoidella muut lahjat. Siispä avasimme muutaman ja jätimme loput seuraavaan päivään odottamaan.

Joulupäivänä Ina-täti ja Sallan porukka toi vielä joulupukin väärään paikkaan tuomia paketteja. Tällä kertaa avaaminen olikin jo kiinnostavampaa ja varsinkin paketista ilmestynyt kahviastiasto oli mieluinen. Nyt vaan oman keittiön ostoon :D

Alla vielä kuvia pukin tuomista paketeista, toivottavasti en kauhen montaa lahjaa unohtanut kuvista!

Astioita, haarukka ja lusikka tulivat erityiseen tarpeeseen

Leluja ja kirjoja, toinen marakasseista oli jo hukan viemää :D

Kahvi- ja ruoka-astiasto sekä kakku. Kakusta tykättiin erityisesti ekana iltana!

Pyjamatilanne parani huomattavasti
Näin Tapaninpäivänä täytyy todeta joulun olleen erittäin rauhallinen ja ihana. Ollaan koko joukko nukuttu aamuisin pitkään, ulkoiltu ja saunottu sekä syöty. Sinin herkkua on ollut kaikki jouluruoka, mutta ylivoimaiseksi ykköseksi on päässyt Kalkku eli kalkkuna.

perjantai 12. joulukuuta 2014

Muskarin joulu


Sini on osallistunut koko syksyn äitini kanssa muskariin. Järjestely on ollut erittäin kätevä, sillä Sini tykkää kovasti laulamisesta; laulelee jo itsekseen esim. tuiki tuiki, hyppää pois, koooko päivän ja tip tap.. Päiväkin on osunut nappiin, saan tehtyä torstaisin pidemmän työpäivän, M pääsee salille ja tyttö muskariin, kaikilla on siis ollut hyvä mieli.
Pikkutonttu valmiina joulujuhlaan
Nyt ollaan päästy muskarin joulujuhla -vaiheeseen ja tätä rumbaa riittääkin! Onneksi on vain yksi harrastus, jossa on juhlia. Viime viikolla oli pikkujoulut, pomppulinnaa, kasvomaalausta jne. ja tällä viikolla varsinainen joulujuhla.


Pikkujoulujen hitti - pomppulinna!
Pikkujouluissa luokkaan oli tuotu pieni pomppulinna sekä yksi tyttö oli tekemässä kasvomaalauksia. Lisäksi tarjolla oli glögiä, piparia, torttua ja nannaa. Tunnelma oli rento ja lapsilla oli hauskaa. Itse jäin kuitenkin miettimään kahta asiaa.
  A. Muskarin pikkujouluissa ei soinut musiikki?!?
  B. Lapset olivat 0-2 v ja tarjolla oli vain herkkuja. No Sini sai vettä ja pienen murun torttutaikinaa. Joku hedelmä paloiteltuna tm. olisi ihan hyvä oppi myös muille lapsille.

Kasvomaalausta, tiedä sitten maalien myrkyistä..
Tämän viikon torstaina vuorossa oli varsinaiset joulujuhlat. Vanhempaa esiintyjää taisi jännittää melkoisesti enemmän, kun tätä meidän nuorta hurjapäätä!

Lähdössä juhliin
Joulujuhlaan saapui meidän vanhempien ja muskarissa käyneen mumman lisäksi muffa sekä mamma ja pappa. Vauvamuskarin esitys oli heti ensimmäisenä, joten meidän pieni pääsi heti esiintymään.

Esiintyjät "lauteilla"

Esitys meni tilanteeseen nähden hyvin, kukaan lapsista ei poistunut paikalta eikä itkenyt. Kukaan ei myöskään tainnut laulaa, mutta onneksi me yleisössä veisasimme senkin edestä!

Kaikkensa antaneet
Muut esitykset vähän yllättivät meidät, sillä osa esityksistä oli aikuisten esittämiä ja toisissa taas ei laulettu joululauluja. Ehkä ihan vaan lasten juhla ja ainakin pelkästään joululauluilla olisi uponnut minuun paremmin.

Bändin fanitusta muffan sylissä
Lopuksi paikalle saapui "Ukki", siis joulupukki. Sini on katsellut kalenterin kuvaa koko kuukauden ja kuvassa pukki on ihan hyvä jätkä, mutta livenä tyyppi oli yhä epäilyttävä. Siispä pukkia tyydyttiin katsomaan vaan vuorotellen mumman, muffan, minun ja papan sylistä.

Pelottava Ukki
Ukki on ok, kunhan mumma on vieressä