perjantai 26. joulukuuta 2014

Joulupukki ja lahjavuori

Meillä Sini näki joulupukin jo muutamia kertoja ennen jouluaattoa. Ensimmäisellä ja toisella näkemiskerralla näkeminen päätyi hyvin lyhyeksi tytön todetessa "Ei sitten" jo hyvän matkaa ennen pukkia. Kolmannella kerralla pääsimme jo huutoetäisyydelle tai ehkä jopa vähän lähemmäs, olisi pukki varmaan kuullut normaalin äänenkin, jos hälinää olisi ollut vähemmän. Tämän vuoksi odotukset pukin tapaamiselle olivat melko matalalla, toivottavasti pukki pääsee sisälle ja toivottavasti Sini uskaltaa ottaa pukilta paketin kädestä - syliin menemistä en uskaltanut edes toivoa ja parempi niin, eihän se sinne ikinä kavunnut!

Pelott.. ukki .. <3
Lahjoja pukki toi järisyttävän kasan. Yllätyksekseni lahjojen avaaminen ei vieläkään ollut erityisen mielenkiintoista, vaan heti ekan paketin jälkeen tyttö keskittyi leikkimään paketista tulleilla marakasseilla ja koira olisi saanut ihan rauhassa hoidella muut lahjat. Siispä avasimme muutaman ja jätimme loput seuraavaan päivään odottamaan.

Joulupäivänä Ina-täti ja Sallan porukka toi vielä joulupukin väärään paikkaan tuomia paketteja. Tällä kertaa avaaminen olikin jo kiinnostavampaa ja varsinkin paketista ilmestynyt kahviastiasto oli mieluinen. Nyt vaan oman keittiön ostoon :D

Alla vielä kuvia pukin tuomista paketeista, toivottavasti en kauhen montaa lahjaa unohtanut kuvista!

Astioita, haarukka ja lusikka tulivat erityiseen tarpeeseen

Leluja ja kirjoja, toinen marakasseista oli jo hukan viemää :D

Kahvi- ja ruoka-astiasto sekä kakku. Kakusta tykättiin erityisesti ekana iltana!

Pyjamatilanne parani huomattavasti
Näin Tapaninpäivänä täytyy todeta joulun olleen erittäin rauhallinen ja ihana. Ollaan koko joukko nukuttu aamuisin pitkään, ulkoiltu ja saunottu sekä syöty. Sinin herkkua on ollut kaikki jouluruoka, mutta ylivoimaiseksi ykköseksi on päässyt Kalkku eli kalkkuna.

2 kommenttia:

  1. Ihania lahjoja. Me saatiin kans aimo kasa yökkäreitä
    Nyt vasta pääsin lukee sun joulu postausta, parempi myöhään kun ei milloinkaan :)

    VastaaPoista
  2. Joo, kyllä tää aika on vaan niin hupenevaista! Tuntuu, että kokoajan saa olla menossa ja mitään valmista ei kuitenkaan synny :O

    VastaaPoista