torstai 26. syyskuuta 2013

Hyvä, paha tutti

Monia mietityttää tutin käyttäminen vauvoilla. Heti inahduksen tullessa äiti saa usein kysymyksen "joko olette tuttia kokeilleet".

Tutin käyttäminen jakaa mielipiteet kahteen: syötävän suloinen - saako sitä sitten koskaan pois, auttaa nukahtamaan - häiritsee unta tippuessaan, ehkäisee kätkytkuolemia - häiritsee hampaita jne jne..

Meidän perheessä ollaan päädytty välimuotoon. tuttia ei normaalisti ole tarjolla, mutta "meijerin" eli äidin ollessa estynyt voidaan tuttia käyttää. Esimerkiksi ristiäisissä olin hereillä koko 18 minuuttia kestäneen toimituksen ajan ja kiukku alkoikin olla jo aika lähellä. Silloin kummitäti kaivoi "muten" esille ja vieraat saivat kuunnella papin puhetta minun itkuni sijaan. Samoin toimitaan iskän kanssa ollessa, jolloin tissiä ei vaan voi kokoaikaisesti korvata tuttipullolla sekä automatkoilla jos uni syystä tai toisesta ei tule.

Meidän perheessä tämä järjestely on toiminut toistaiseksi erinomaisesti. Tutti on kelvannut joka kerta kun sitä ollaan kaivattu, mutta siitä ei ole tullut yksi pakollinen mukaanotettava juttu vaippojen ja vaihtovaatteiden tavoin. Koska tuttia käytetään erittäin satunnaisesti n. pari kertaa viikossa on Aventin tuteissa oleva suojakotelo ollut aivan ehdoton. Sen avulla voi vanhemmat olla varmoja ettei tuttia ole käytön välillä käynyt nuolemassa esim. koira..




torstai 19. syyskuuta 2013

Kirppistelyä ja koulua

Olemme olleet muutaman viimeisen päivän mammalla ja pappalla kissavahteina. Joo, kissan "vahtiminen" on jotenkin liioitellen sanottua, sillä mamma ja pappa asuvat maalla ja kissa viihtyy näin syksyllä kokoajan pihalla. Siispä vahtiminen tarkoittaa oikeasti ruuan laittamista pihalle pari kertaa päivässä.

Tänään aamupäivästä saimme äidin kaverilta Eveltä pyynnön lähteä kirppikselle. Äiti oli heti messissä ja jo tunnin päästä hyökkäsimme moottoritielle ja kohti kirppistä (josta me ei  todellakaan tarvittaisi mitään). Mukaan kuitenkin tarttui kaikennäköistä, mm. mammalle ja pappalle vanna, sillä heidän pienessä lavuaarissaan alkaa olla jo vaikeaa pestä näin isoa tyttöä. Lisäksi äiti osti joitakin vaatteita:

Nyt kelpaa mennä huomiseen jumppaan

Merinovillahaalari odottamaan talven paukkupakkasia

Pari uutta vaippaa. Joo tiedetään, niitä on jo muutama ennestään :)

Ja sitten vielä kypärämyssy ja body.. sienet on vaan niin söpöjä!


Kirppistelyn jälkeen kävimme vielä Even ja pikkuisen Juhon kanssa kahvittelemassa ennen kotiin lähtöä. Kiitos Evelle kivasta extempore reissusta!

Iltapäivällä äiti meni koulun aloitusluennolle ja jäin iskän kanssa kotiin. Äiti pumppaili meille evääksi maitoa Aventin Natural sähköpumpulla ja kylläpä sillä maitoa tuli helposti!

Noin 10 minuutin pikapumppauksella saatiin maitoa odottamaan desin verran. Sähköpumpussa on pöydälle laitettava moottori ja neljä erilaista pumppausasentoa: herutus sekä kolme eri tehoa maidon virratessa. Pumppua myy esimerkiksi Vaunu-aitta (huomatkaa tarjoushinta).

Meillä meni iskän kanssa kotonaolo tosi mukavasti -Nukuin kokoajan.. Äiti käytti kyllä iskän helpon lapsenvahtivuoron hyödyksi ja venytti hoitovuoroa jatkuvaksi vielä kotiin tultuaan. Siitä innostuneena opettelimme iskän kanssa juomaan tuttipullosta ilman ylimääräistä apua!

Pienenä se on vitsa väännettävä

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Ristiäiset ja niiden valmistelua

Viimeiset muutama päivä on mennyt äidillä ja vähän minullakin (sekä iskällä, mummalla, muffalla, mammalla ja Inalla) ristiäisvalmisteluja tehden. Ensin kävimme mamman kanssa ostamassa juhlia varten juhlavaatteet. Sopivat löytyikin Sokokselta: Benettonin viininpunainen samettimekko ja valkoinen kauluspaitabody. NameIt:sta haimme pitsisukkikset.

Torstaina haimme tarjottaviin tarvittavat aineet. Niitä varten suuntasimme torille.

Matkalla torille linkkarilla



Kaupungin vilinästä nautimme käymällä vähän shoppailemassa (äiti sai pari uutta imetyspaitaa) ja sitten menimme torille ostamaan salaattiaineet. Kyllä ostaminen suoraan viljelijältä on jotenkin mukavampaa, kun suuressa marketissa asiointi!

Itse suloisuus!

Kotiintulon päätimme ottaa urheilun kannalta samalla kauniista "syysilmasta" nauttien.



Leivonta aloitettiin torstaina, jolloin äiti leipoi valko- ja tummasuklaa  Chocolate chip keksejä. Näistä meinasi tulla taisto Inan ja iskän välillä, joten kannattaa kokeilla! (äiti lisäisi vähän leivinjauheen määrää..)

Perjantaina Ina tuli auttamaan leivonnassa. Nyt vuorossa olivat amerikkalaiset  Suklaa whoopiet (täyttö tapahtui vasta lauantaina) sekä kinkkupiirakat Annelta saadulla ja vähän muutetulla ohjeella (2 pellillistä):



pohja: 
500 g voita
7 dl vehnäjauhoja
3 dl ruisjauhoja
1 dl juustoraastetta
suolaa muutama tl
täyte:
toinen piirakka
400 g herne-maissi-paprikaa
1 pussi kinkkua
toiseen piirakkaan
10 kpl kirsikkatomaatteja
fetapurkki, jossa aurinkokuivattuja tomaatteja
aurinkokuivattuja tomaatteja
kastike:
6 munaa
1/2 l ruokakermaa 7 %
2 kermaviiliä
juustoraastepussi

Näistä tuli aivan loistavia, kiitos Ina avusta!

Lauantaiaamuna äiti kävi kampaajalla ehostautumassa, jonka aikana iskä hoisi minua. Illalla äiti ja iskä kokkailivat vielä tonnikalasalaattia:
1/2 pakettia Uncle Ben's täysjyväriisiä (keitetään 2 lihaliemen kanssa)
1,2 kg herne-maissi-paprikaa (hyvin keitettynä)
4 purkkia tonnikalapaloja öljyssä

Sunnuntaiaamuun jäi vielä vihersalaatin tekeminen torilta ostamistamme aineista. Ihanaiset muffa ja mumma auttivat ja kävivät hakemassa prinsessakakut sekä kukkaset. Yhdeltä pääsimme seurakuntatalolle, jossa meillä oli tunti aikaa laittaa paikat kuntoon. Ainoaksi tekemiseksi jäi kahvin keittäminen, pöytien kattaminen ja yleinen säätö.

Kahdelta alkoi itse päätapahtuma, eli kaste. Olin koko toimituksen hereillä, mutta katselin rauhauhassa kummitäti Juttaa. Aina välillä kaivettiin tutti esille, joka toimi juuri niinkuin pitikin -rauhoittaen.

Juhlakalu äitin vanhassa kastemekossa


Kasteen jälkeen siirryimme kahvittelemaan. Kahvien ajan kiersin sylistä syliin, tosin suurimmaksi osaksi nukkuen. Alla vielä kuvaa saamistani lahjoista. Kiitos kaikille juhlapäivääni muistaneille!

Lahjat

tiistai 10. syyskuuta 2013

Neuvolalääkäri ja askartelua

Tänään kävimme äitin ja iskän kanssa neuvolalääkärissä. Lääkäri oli "jo" kello 11, joten aamutoimissa meinasi taas tulla kiire.. Ehdimme kuitenkin ajoissa paikalle pienen koheltamisen ja kaaoksen jälkeen. Tosin sillä seurauksella, että olin nälkäinen ja siksi kärttyinen koko käynnin ajan. Käynti itsessään oli erittäin nopea (äiti oli kuvitellut, että tämä käynti olisi erityisen pitkä, mutta väärässäpä oli), 15 minuuttia ja ulos!

Neuvolassa tehtiin tavalliset mittaukset ja niiden lisäksi lääkäri testasi refleksit ja kuunteli sydänäänet. Äiti kyseli navastani, joka on siis "törhöllään". Lääkärin mukaan siinä on tyrä, mutta siitä ei tarvitse huolestua vielä, vasta jos ei ole laskenut yksi vuotiaaseen mennessä. Lääkäri vahvisti äidin ja iskän käsitykset - olen jäntevä tyttö! Tässä vielä taulukoituna kehitykseni tähän mennessä:

Pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys

Viimeviikolla askartelimme äidin kanssa ristiäiskutsut. Teimme jo heti syntymäni jälkeen jalanjälkiä punaisella sormivärillä valkoiselle pahville. Nyt leikkasimme ne irti ja loihdimme niistä kutsujen etukannet.

Kutsun etupuoli

Sisälle kutsuun laitoimme äidin lempirunon sekä muut tärkeät tiedot.

Kutsu sisältä




Muuten olemme viettäneet erittäinkin rauhallista aikaa. Päivät ovat menneet pitkälti sisällä, sillä äiti ja iskä ovat olleet kipeinä. Sisällä olemisessa lempihommaani on nakuilu ja siinä ohessa Valion lehmä-kortin katsominen. Loppuun siis vielä kuvaa lempiharrastuksestani, nyt sentään vaatteet päällä :)


torstai 5. syyskuuta 2013

Tytöt reissaa

Viime viikonloppuna menimme äidin kanssa nauttimaan auringosta mökille.Tälläkertaa pystyin jo rentoutumaan mökillä viimeviikonloppua paremmin. Siispä päivä meni enemmän tai vähemmän nukkuessa. Illalla pääsin myös ekaa kertaa saunomaan. Joo tiedetään, näin pieni ei saisi vielä saunassa olla, mutta mökillä ainut pesumahdollisuus on saunassa. Tästä syystä äiti otti minut sinne jälkilöylyihin pesulle. Oli siinä pienellä vauvalla ihmettelemistä -koko huone lämmin ja hämärä ja pelkät kynttilät valaisemassa ja luomassa tunnelmaa. Illalla pääsin mumman ja muffan sänkyyn äidin viereen nukkumaan. Siinä olikin hyvä nukkua aina puoli kuuteen saakka ja siitä vielä välisyötön jälkeen melkein kymmeneen!

Seuraavana päivänä pääsimme pienelle veneretkelle. Valokuvaa varten pääsin oikein veneen keulaan poseeraamaan.

Tyytyväinen matkustaja

Palasimme mökiltä sunnuntaina ja jo seuraavana päivänä pakkasimme tavarat seuraavaa reissua varten. Nyt suuntasimme mamman ja pappan luokse. Matkalta kävimme hakemassa äidin kaverilta lainaksi Gracon matkarattaat, jotta saadaan kuljettua omien vaunujemme renkaita odottaessa. Gracon matkarattaisiin kun saa turvakaukalon kiinni.

Mamman ja äitin kanssa jatkoimme reissaamista asuntoautolla. Karavaanarielämä tuli siis aloitettua 5 viikkoisena! Äidillä on eräs koulutus syksyn aikana ja ensimmäiseen päivään osallistuminen mahdollistettiin etukäteen pumpatulla maidolla ja mamman mukaantulolla. Kiitos mamma!!

Reissutyttö

Tiistaiaamuna siirryimme leirintäalueelta toimiston pihaan, josta äiti suuntasi koulutukseen ja me mamman kanssa jatkoimme siitä mihin äiti jäi - siis lisää ruokaa masuun. Neuvolassa oli meinattu minun syövän n. 80 ml kerralla, mutta onneksi äiti oli pumpannut vähän ekstraa.. koko 110 ml upposi molemmilla ruokailukerroilla.

Etukäteen pumpattu maito maistuu Avent VIA-astioista, joista saa adapterin avulla tehtyä tuttipullon

Kokonaisuudessaan reissu meni tosi hyvin -niin minä, äiti kun mammakin olimme tyytyväisiä ja teemme mielellään vastaavia reissuja jatkossakin! Loppuvikko taidetaan kuitenkin viettää jo tiiviisti kotosalla.

torstai 29. elokuuta 2013

Samperin vaunut...

Äiti osti meille hyvältä kaveriltaan kolmisen vuotta käytössä olleet Gracon vaunut. Alusta asti oli tiedossa, että renkaat ovat kuluneet ja pitäisi uusia mahdollisimman pian. Siispä äiti marssi kauppaan jo ennen syntymääni ja tiedusteli uusia renkaita. Silloin renkaita ei ollut tarjolla ja asia vaikutti muutenkin niin hankalalta, että äiti päätti ottaa riskin ja paikkauttaa renkaat. Onneksi perhepiiristä löytyy monta taitavaa korjaajaa ja renkaat saatiin korjattua ennen syntymääni.

No, apu oli kuitenkin lyhyt ja nyt renkaat sanoivat sopimuksen lopullisesti irti. Enää ei tarvitse vaunuja käyttää ennen kun uudet renkaat on saatu. Siispä äiti uudestaan kauppaan ja kyselemään renkaita, heidän mukaansa voisi olla ettei renkaita ole enää saatavana (ja siis vaunut reilu 3 vuota vanhat!!). Äiti pyysi huollon sähköpostiosoitetta ja oli sinne tänään yhteydessä. Renkaita saa ilmeisesti tilattua (ilmeisesti Jenkeistä) ja kärryt saadaan toimimaan. Nyt ollaan kuitenkin kantoliinan varassa siihen saakka, kun ne saapuvat. Ei kuulosta nopealta toiminnalta... Onneksi vaunuja voi vielä kuitenkin käyttää parvekkeella nukkumiseen.

Uusin kuvani, huomatkaa äidin ex-työkaverin tekemät tossut ja pipo

Sitten iloisempiin asioihin. Meillä oli eilen neuvolassa tarkastuskäynti. Paino oli noussut kahdessa viikossa n. 700 g, ollen nyt 3950 g ja pituus 53,5 cm, siihenkin siis yli 4 cm reilussa kolmessa viikossa! Minusta taitaa tulla pitkä tyttö.

BabyBjörnin sitterissä on hyvä lepäillä

Alkuviikosta kävimme myös näyttäytymässä äitin töissä, siellä minäkin jouduin hommiin. Pian kuitenkin ymmärsin mikä työnteossa on tärkeintä -lepääminen tottakai!




maanantai 26. elokuuta 2013

Ihan ensimmäinen kokonaan nukuttu yö!

Joo'o niin siinä vaan kävi, että päätin vetäistä ensimmäisen kokonaisen yön ollessani 3 viikkoa ja 5 päivää vanha. Äiti laittoi minut illalla SwaddleMe -kapaloon, aamulla hän heräsi kuullessaan pientä kitinää sängystäni. Kelloon katsoessaan äiti ei meinannut uskoa silmiään, se oli hieman vajaa 7! Seuraavana yönä heräsin taas tapani mukaan kolmen aikaan syömään, ruokailu kesti kokonaiset kymmenen minuuttia, jonka jälkeen nukuin taas seitsemään. Torstain ja perjantain välisenä yönä toistin oppimani - nukuin taas putkeen ilta yhdestätoista aamu kuuteen. Kyllä äitiä hemmotellaan!!

Yleensä aamuisin heräämme 7 aikoihin, jonka jälkeen äiti ottaa minut vielä viereensä köllimään, äitin ja iskän sängyssä kelpaa pienen nukkua.

Äitin ja iskän sängyssä uni maittaa

Tiistaina saimme vieraaksemme äidin vanhan opiskelukaverin hänen 7 kuukauden ikäisen poikansa kanssa. On se hurjaa, että puolen vuoden päästä minunkin pitäisi jo olla tuollainen jässikkä. Syödä kiinteää ruokaa, liikkua ja osata jo vähän leikkiäkkin. Äiti ei kyllä vielä haluaisi luopua omasta pikkiriikkisestä tytöntylleröstään, joka vaan syö ja möllöttelee.

Ensimmäinen poikaystävä
Pienuudesta tulee mieleen äidin uusi lempiruno, johon hän rakastui Jorvissa (niin ja itkeäpillitti salaa sitä käytävällä lukiessaan):


Torstaina menimme käymään isomamman luona, sillä hän oli saanut valmiiksi äidin aloittaman (ja isomamman purkaman) makuupussin. Isomammalla on sängyllään kaikkia ihania nalleja ja pääsinkin poseeraamaan niiden lähelle. Kyllä ne vaan olivat sulosia. Puku oli myös vallan ihana, kasvuvaraakin löytyy niin paljon, että äiti uskoo puvun mahtuvan minulle koko talven.

Isomamman tekemä puku ja halinallet

Kuten aikaisempinakin viikkoina, saimme myös tälläviikolla monia onnitteluita ja ihania yllätyksiä tuliaisiksi. Allaolevassa kuvassa tuliaisista joitakin - mumman tuomat kukkaset sekä muffan veljen ja hänen perheensä pohjoisesta tuomat poro-töppöset sekä kukkaset.

Äidin ja iskän sukulaisten ja kavereiden tuomia kortteja ja tuliaisia