tiistai 21. lokakuuta 2014

Äkkilähtöä

Olen ollut monta viikkoa kuumeessa, tosin tässä kuumeessa ei ole nuhaa eikä yskää, vaan kova tarve päästä matkalle. Omaa matkustushalukkuuttani rahan ja ajanpuutteen lisäksi rajoittaa eniten matkan hakemisen tuska. Kun ei oikein tiedä minne haluaa ja koska lähtisi on matkan etsiminen "edullisesti jonnekkin" -mentaliteetilla yllättävän vaikeaa! Tähän otan mielelläni neuvoja vastaan josko jollakin on hyviä kokemuksia!

No nyt sain kerrankin aikaiseksi oikein mennä matkoja katselemaan ja kyllähän sieltä kiva matka löytyikin, järkevän hintainen, sopiva aika, lyhyt lento ja viikoksi luvattu n. 25 astetta! Siispä nokka kohti Kreetaa.

Tälläkertaa päätin jättää kaikki ekoteot sikseen ja pakata mukaan purkkiruokaa ja kertakäyttövaippoja, kaikki loma-aika siis perheelle, ei hippeilyyn.. Täytyy kyllä myöntää näin loman puolivälissä, ettei vaippojen nyrkkipyykkäystä ole ollut yhtään ikävä (pesimme siis viimelomalla vaipat itse anopin kanssa)!

Lähdimme matkaan torstaiaamulla klo 02:00. Riiviölle puimme pyjaman päälle vaan vanupuvun ja nakkasimme takapenkille jatkamaan untaan ja nukkuihan hän koko matkan aina Helsinki-Vantaalle saakka! Aamun varhaisesta ajankohdasta johtuen saimme niin rattaat kun lennoilla tarvittavat purkkiruuat tsegattua nopeasti koneeseen sisälle ja pääsimme lorvimaan kentälle sekä syömään aamupalaa.

aamupalalla lentokentällä

Helsinki-Vantaan leikkihuone
Lento sujui osaltamme mallikkaasti. Korvatkaan eivät tuntuneet kipeytyvän, tiedä sitten auttoiko nousussa ja laskussa tarjoamani tissi korvien lukkiutumisen ehkäisyssä?? Jos tulomatkalle jotain voisi toivoa olisi se pienet tirsat matkan aikana, käytävän päästä päähän käppäily alkoi jossakin vaiheessa jo tympiä: niin minua kun varmaan kanssamatkustajiakin :P

Linja-autossa matkalla hotellille. Nyt kelpaa nukkua!
Lennon jälkeen suuntasimme bussikyydillä Maleme imperial -hotelliin. Suosittelen kyllä ko. hotellia ja paikkaa lapsiperheille! Menoa ja meininkiä ei näin lomasesongin viimeisenä viikkona juurikaan ollut tarjolla, mutta ihana allas, mukava henkilökunta ja maistuvat ruuat hotellista saimme.Bussimatkan puolessa välissä päätti silmäterämme muistuttaa lapsen kanssa matkustamisen haasteista ja oksentaa niin itsensä kun isänsäkin syliin. Oikea osoite, sanon minä!

Nyt olemme viettäneet ihanaa lomaa uiden, syöden ja retkeillen. Palaan tunnelmiin vielä seuraavissa postauksissa, alla kuitenkin vielä pari fiiliskuvaa. Nyt nukkumaan, jotta jaksaa nauttia vielä huomenna loman viimeisestä täydestä päivästä.

Me + meri = LOVE

Ensimmäinen oma pillimaito

Leikkipaikan kingi

Tähystäjä

maanantai 13. lokakuuta 2014

Erilainen työpäivä



Meillä oli perjantaina myyntikokous Pyhtäällä Sirius sport resostissa. Päivä alkoi jo ennen kukonlaulua ja olinkin matkalla jo 5.40. Koko reissu oli supermukava ja hauska, joten aamuherääminen kyllä kannatti!

Maukas aamupala
Aloitimme koko myyntitiimin yhteisellä palaverilla. Minä tyttö käytin ajan hyväksi ja kudoin samalla riiviölle Hunajanalle kypärämyssyä. Ohjeen sain kirjastosta löytämästäni Suloinen sammakkomyssy ja muita neulottuja eläinasusteita -kirjasta.
Palaverissa
Päivällä vuorossa oli odotetuin hetki, pääsimme kokeilemaan lentämistä Suomen ainoassa tuulitunnelissa. Järjestäjän mukaan lentokokemus tuulitunnelissa vastaa vapaapudotusta lentokoneesta. Olin ajatellut lentämisen olevan iisi homma, mutta oman vuoron lähestyessä alkoi jännitys tuntua mahassa. Uskalsin kuitenkin mennä ja oli ihan super hauskaa! Suosittelen kaikille, jos vaan sielläpäin liikutte!

Ihan itse WORDILLÄ "fotoshopattu" kuva :)
Iltapäivä jatkui omilla palavereillamme, ja kotiin pääsimme lähtemään kolmen aikoihin. Kotimatkalla koitin kuunnella koulujuttuja huonolla menestyksellä (en olekaan tajunnut kuinka kovaa auto humisee tietokoneen puheääneen verrattuna), joten "jouduin" jatkamaan kutomista.. 

Kyllähän hatun koko mietitytti jo matkalla, mutta kunnon naurut saatiin kotona, kun koitin sovittaa myssyä Sinin päähän! Taisi olla nukelle paremmin sopivaa kokoa :D Tästä innostuneena purin koko työn ja nyt odottelen uutta inspiraatiota aloittamiseen..

Nallemyssy nukella




torstai 9. lokakuuta 2014

Juhlaa juhlan perään ja vähän koulujuttujakin

Meillä oli melkoinen hulinaviikonloppu. Perjantaina aloitimme hulinat tavalliseen tapaan menemällä aikuisten tekniikkauintikurssille. Olemme käyneet siellä vasta muutaman kerran ja omasta mielestäni vapaauinti on jo melkoisen hyvin hallussa. Suurimpana ongelmana on kunnon loppuminen ennen aikojaan, joten pitkiä pätkiä tämä peto ei vielä pysty uimaan. Onneksi kunto taitaa väkisinkin parantua treenin jatkuessa! Uintiin liittyy pieniä käytännön haasteita, sillä menemme hallille yleensä koko perheen voimin. Siispä osallistumme opetukseen vain puoliksi toisen ollessa riiviön kanssa lastenaltaassa. Tunnin puolessa välissä sitten vaihdamme rooleja. Lisäksi tunti loppuu vasta kahdeksalta, joten saunomisen jälkeen joudumme antamaan iltapuuron jo hallilla ja sitten suuntaamaan kotiin nukkuvan lapsen kanssa. Toistaiseksi nukkuminen on kyllä jatkunut kotona sulavasti.

Iltapala ulkona

Lauantaina päikkäreiden jälkeen suuntasimme nuorimman kummilapseni 2 v synttäreille. On noita lapsia vaan niin hauska katsella, 6 pientä osa toisilleen tuntemattomia lapsia leikkimässä sulassa sovussa keskenään. Ei tainnut koko 2 tuntisen vierailun aikana kukaan edes hermostua tai satuttaa itseään! On meillä kiltit mussukat -välillä!

Muruset <3
Synttäreiden jälkeen kävimme hakemassa mumman kaupungilta ja liput illan leffaan. Sini siis matkusti mumman ja muffan luokse yökylään. Kaiken kiireen keskellä LAPSETON illallinen ja leffa irtokarkkeineen oli niin ihanaaaa! 

Sunnuntaille olikin sitten ladattu päivä täyteen hommaa. Aloitin työjutuilla, jatkoin netissä tehtävällä tentillä (sain 10/10 :) ) ja sitten  vielä esseen tarkistus ja lähettäminen, HUH. Neljäksi suuntasimme anoppilaan syömään ja juhlimaan mieheni valmistumista. 4 v + 1 kk ja maisterin paperit erinomaisin arvosanoin taskussa, oon susta niin ylpeä <3. Appivanhempien lisäksi juhliin osallistuivat mieheni täti sekä veljet perheineen. Löysivätpä paikalle omat vanhempanikin pikkuisen murumme kanssa pienen odottelun jälkeen. Kiitos anopille juhlien järjestämisestä, siihen en olisi nyt itse pystynyt ja kaikille osallistuneille saapumisesta sekä muistamisista! Katsotaan mitä titteliä juhlitaan seuraavaksi :D

Juhlissa


maanantai 6. lokakuuta 2014

Miikkari hurahdus...

Kaverukset puurolla
Sain Jaanalta kutsun Me & I -kutsuille viime keskiviikoksi. Sovimme, että menemme Sinin kanssa heille jo päivällä, jotta ehditään samalla juoruamaan viimeisten, no muutaman kuukauden, jutut. Oma pyhä tarkoitukseni oli olla ostamatta ainakaan tolle pikkuiselle mitään, sillä kevään kutsuilta on vielä sopivan kokoisia vaatteita kaapit pullollaan! No toisinpa kävi - tililtä häipyi sievo summa rahaa.

Täytyy kyllä sanoa, että nähdään Jaanan(kin) kanssa aivain liian harvoin, noilla meidän tytöillä kun ei ole kun 3 viikkoa ikäeroa. Näyttävätpä tytöt vielä viihtyvän toistensa seurassa, kun alku-ujostukselta pääsevät.
Telkkarin orja


Miksi järjestää kutsuja? KENGÄT!

Mallistoa. Meille tuli ankkabody ja, ja, ja

 Kiitos Jaanalle kutsusta, nähdään pian!



maanantai 29. syyskuuta 2014

Shoppailua


Viimeinen viikko on ollut yhtä shoppailua. Onneksi ostokset ovat olleet huippuhyviä, joten morkkista ei ole päässyt syntymään. Tein torstain työpäivän kotoa, kiitos netin ja videokameran! Siksi pääsin kerrankin viemään riiviön muskariin lauleskelemaan mumman kanssa. Muskarin tuoman puolituntisen vapaan pyhitin itselleni ja kirpparille. Mitään supermageeta en kuitenkaan löytänyt (johtuisikohan kotona jo olevasta tavarapaljoudesta? ), mutta muutama kiva juttu jäi kuitenkin käteen. Keltaiset Kavatin kumpparit ovat vielä isot (24), mutta lienevät sopivat keväällä. Toivottavasti väreihin sopiva välikausihaalari mahtuu vielä silloin päälle! Lisäksi ostin pituusmitan, näytti melkoisen kulahtaneelta alkuun, mutta pyyhkimisen jälkeen tulikin ihan hyväksi. Uutta maalia ei siis tarvitakkaan.

Kirpparilöytöjä kumpparit ja mitta
Perjantaina olin lastentarvikeliikkeen avajaisissa. Sieltä bongasin pitkään himoitsemani Skip Hopin repun, vielä kun hyvään hintaan sain niin olihan se pakko ostaa :D. Tosin olin himoinnut pöllökuvioista, mutta leppäkerttureppuhan meille tuli.. Lisäksi NameIT:in liikkeestä mukaan lähti ihana keltainen pipo, jossa tähti on heijastinta. Hyvä ostos syksyn pimeille siis!

Testaajalla yllään uusi pipo sekä reppu, toimii!

Lisäksi ostin itselleni uintitekniikkakurssille uimalasit ja ihanan pinkin uimalakin. Nyt säilyy hiukset päässä, kun ei lasit revi viimeisiäkin haituvia irti. Säästän teidät myötähäpeältä ja jätän kuvat laittamatta!

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Still here :D

Askellusta puistossa
On tuo 2 päivää viikossa töiden tekeminen ja huominen tentti tehnyt tehtävänsä tähän mammaan, eipä ole paljon blogikirjoituksia näkynyt ei! En edes koita huijata itseäni kertoa kuinka tulen parantamaan tapani tulevaisuudessa, NOU nou, luulen että päivitysnopeus tulee  pysymään verkkaisena nyt ja jatkossa, Sorry!

Mitäs ihmettä sitten sitä on viimeviikkoina tapahtunut, olen tosiaan palanut töihin ja sama vanha työnarkomaani on taas nostanut päätään (tämä on asia mistä itse kovasti tykkään, mutta perhe voisi välillä haluta vähemmän työorientoituneen äidin). Riiviö on kuitenkin toistaiseksi saanut jäädä kotihoitoon, useimmiten hoitotätinä toimii iskä. Myös muffa ja mamma ovat päässeet toimimaan lapsenvahtina iskän kiitäessä palavereihinsa. Omasta mielestäni työhönpaluu on ollut helppoa-vaikka muutamana päivänä olen saanut lähteä ennen muun perheen heräämistä ja tullut kotiin vasta Sinin nukkuessa. Näinä päivinä kyllä tissit ovat huutaneet apua, meilläkun vielä kotipäivinä tissitellään välillä neljäkin kertaa. Nyt jännityksellä odotan miten tissit ja maidontuotanto suhtautuu pitkiin imetysväleihin. Onko muilla kokemusta pitkistä väleistä, pumppua en ole jaksanut enää mukanani raahata, loppukoot maito jos loppuu.

Edellisviikonloppuna olimme mökillä nauttimassa aurinkoisesta syysviikonlopusta. Terassille oli ilmestynyt kuvassa oleva sänky. Nyt kelpaa kasvaa ja siirtyä isojen tyttöjen sänkyyn (no odotetaan sen kanssa kuitenkin niin kauan, kun likka vielä pinnasängyssä pysyy). Kiitos vielä kerran Krisselle sängystä ja kuljetuksesta!

Prinsessa päiväunillaan, ulkona tottakai!
Viimeviikolla tapahtui myöskin elämässämme suuri muutos- Riiviö siirtyi nelijalkaisesta pääosin kahdella jalalla kulkevaksi yksilöksi. Olen jotenkin missannut kuvata kävelyä, mutta laitetaanpa alla oleva tärähtänyt otos muistoksi <3

Palloja syövä Monsteri
Tänä viikonloppuna olen keskittynyt tentiin lukemisen sijaan hillojen keittämiseen. Taisi tältä kokilta jäädä "Vuoden Martta" -titteli taas saamatta, sillä ensimmäisenä tehdystä omena-puolukka hillosta tulikin kiisseliä.. No maku on ainakin kohdallaan! Lisäksi tein Luumu-päärynä hilloa, alla ohjeet

Sosepurkit uusiokäytössä
 
Omena-puolukka kiisseli
Kuori ja paloittele 2 kg omenoita
Laita kattilaan ja lisää 7 dl vettä (tässä 3 dl olisi parempi määrä!)
Lisää 4 dl puolukoita
Keitä n. 15 minuuttia, kunnes omenat ovat pehmeitä
Lisää 1/2 kg hillosokeria ja keitä n. 10 minuuttia
Soseuta ja purkita

Luumu-päärynä hillo
Kalttaa 2 kg luumuja, poista siemen ja kuoret
Laita kattilaan ja lisää 1 kg kuorittuja ja pilkottuja päärynöitä
Lisää 3 dl vettä, ripaus Ceylon kanelia ja vanilijasokeria
Keitä n. 15 min, kunnes päärynät ovat pehmeitä
Lisää 1/2 kg hillosokeria ja keitä n. 10 minuuttia
Soseuta ja purkita

Jos on kävelyn oppiminen ollut meillä hitaan puoleista, niin puhumisessa kehitytään sitten senkin edestä! Tänään meinasin lentää pehvalleni kertoessani Sinille kuinka päivällinen on kuumaa ja kuinka pitäisi odottaa ennen kun ottaa, tyttöpä vastasi selvällä suomenkielellä "Ei ole kuumaa" ja otti ruokaa. Niin siis ikää 1 v ja vajaa 2 kk! Taitaa saada Suomi uuden Runebergin!

Nyt takaisin tenttimatskujen pariin, Vi hörs!

maanantai 1. syyskuuta 2014

Ekaa päivää töissä..

... ja ne odottivat kotona tyytyväisinä! 

Olen tainnut viimeiset pari viikkoa stressata enemmän tai vähemmän tiedostaen työhön paluusta. Tokihan olen tiennyt että pikku-Riiviöllä ja isillä kaikki menee hyvin, mutta on se silti jännää. Ei olekaan enää se ainut ihminen maailmassa, joka päättää mitä syödään ja milloin syödään, koska ollaan ulkona ja milloin päiväunet nukutaan. Niin ja mitäs jos isi näkee tai kuulee jonkun jutun ennen minua?

Edellisviikolla julkaistussa Vauva -lehdessä oli juttua äidin työhönpaluusta, luin kuinka äidit olivat ajaneet töihin itkussa suin. Oma fiilikseni oli kuitenkin erilainen - odotin muutosta ja olin innoissani tulevista haasteista. Vaikka täytyyhän se myöntää lounaan jälkeen iski kova ikävä, niin omaa murua kun yhteistä päiväunihetkeäkin!

Töiden jälkeen kotiin tullessani ovella vastaan tulivat iloinen (sekä puhdas ja ruokittu) lapsi ja reippaan oloinen isi - ei siis ollut ensimmäinen päivä näännyttänyt edes isää. IHANAA!

Jatkossa tulen käymään töissä 2 päivää viikossa, sen aikaa saavat isi ja riiviö nauttia yhteisestä ajasta ilman äidin nalkutusta. Katsotaan koska iskee (jos iskee) kateus ja kenelle :D

Hauskan päivän jälkeen maistuu uni <3