keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Äidin synttärilahja ja sormiruokailuun perehtymistä

Äidin synttäreitä vietettiin muutama viikko sitten. Minun syntymäni jälkeen ei äiti saanutkaan enää samanlaista huomiota kun ennen, mutta kävivät mamma ja pappa sekä muffa kuitenkin kahvilla ja saihan äiti heiltä myös pienet paketit :).

Iskän lahja äidille oli juuri niin romanttinen kun iskän lahjat ovat aina olleet.. Äidin pyytämä kirja ja vielä nätisti paketoituna...

Äidin lahja paketissaan...
 Paketin sisältä paljastui Englanninkielinen versio Omin sormin suuhun -kirjasta, suomalaista versiota kun ei meinannut mistään löytyä.

Äidin synttärilahja
Nyt äiti on  alkanut innoissaan perehtyä sormiruokailuun. MItä enemmän äiti  siitä lukee sitä innostuneemmaksi hän asiasta tulee. Tässä muutama pointti ruokailun eduista:

- Lapsi voi syödä alusta alkaen vanhempien kanssa samaa ruokaa (tai hieman muunneltuna).
- Lapsi voi itse päättää ruokailunopeuden (ja mitä syö ja kuinka paljon).
- Lapsi ja vanhemmat voivat syödä yhtäaikaa, sillä lasta ei tarvitse (tai saa) syöttää.
- Lapsi tutustuu ruokaan sen mallisena javärisenä ja tuntuisena kun se oikeasti on.
- Jne...

Toki ruokailusta on odotettavissa erittäin sotkuista ja varmasti ruokatapamme tulee herättämään epäilyjä. Tällä hetkellä äiti kuitenkin kovasti toivoo, että parin kuukauden päästä innostuisin ruokaa näin maistelemaan ja saisin syödä alusta saakka "oikeaa" ruokaa!

Hönttiäinen liikkuu jo niin paljon, että kuvat tuppaavat aina heilahtamaan..

 Ollaan meillä muutakin tehty. Eilen käytiin hieman aikaisessa 4 kk neuvolassa. Ohjelmassa oli lääkärineuvola, kuten kaikilla 4 kuisilla taitaa olla. Kaikki oli hyvin ja kommenteiksi saatiin "Kasvu ja kehitys etenevät hyvin. Hymyilevä tyttö." Painoa oli kertynyt 5 810 g ja pituutta 61,9 cm (äiti epäilee kyllä pientä mittausvirhettä, niin vaikeaa oli paikallaanpysyminen), päänympärys oli 41 cm.



Edellisviikolla Reiman verkkokaupassa oli varastontyhjennys. Äiti taisi päättää tyhjentää koko varaston yksinään. Ainakin niin paljon tavaraa hän tilasi.. Vaatteet tulivat perjantaina ja meno oli kun jouluna konsanaan!


Uusia vaatteita
Sadetakki, jossa pikkasen kasvuvaraa


Uudet "hieman" isot aurinkolasit


perjantai 8. marraskuuta 2013

Isänpäivä askartelua

Ollaan oltu taas kovin pitkään hiljaa, jotenkin vaan päivät tahtovat mennä hujauksessa ohi... Varsinkin nyt, kun olen pidentänyt yöunia melkein 12 tuntiin ja vähentänyt päiväunia kolmeen n. 30 minuuttia kestävään torkkuun, ei äiti meinaa saada päivällä mitään aikaiseksi.

Eilen aloitimme askartelemaan iskälle, muffalle, pappalle ja isopappalle isänpäiväkortteja. Äiti ajatteli, että minun ollessa vajaa 4 kuukautta ainoa mikä voisi toimia olisi sormivärit. Siispä kylppäri tyhjäksi, paperit levälleen ja vaatteet pois.


Aluksi varovaista tunnustelua väreihin

Äiti lätki paperille erivärisiä läiskiä ja tutkinkin niitä mielenkiinnolla. hetkenpäästä ymmärsin, että värejä voi myös sotkea ja niissä voi kieriskellä

Nyt päästään vauhtiin!

Työn aikana saatiin syötyä, pissattua ja puklattua papereille, joten työn jälki on erittäin omaleimaista :). Väritettyämme neljä paperia olimme äidin kanssa jo täynnä maalia.

Taiteilija itse töiden valmistuttua



Operaation jälkeen pääsinkin ekaa kertaa elämässäni suihkuun (olen aina ennen käynyt kylvyssä) ja äiti laittoi minuun oikein saippuaa, jotta maalit lähtisivät pois. Saippuainen tyttö pääsee lattialla liikkeelle käsiään ja jalkojaan heilutellen, se oli muuten sikakivaa!!

Tänään jumpan jälkeen äiti teki kortit loppuun minun nukkuessani päikkäreitä ulkona. Viivotin oli kadoksissa, joten työnjälki on vähän mitä on, mutta pakko ne oli tässä välissä tehdä ennen kun iskä tulee kotiin.

Äitillä taitaa olla vähän liikaa askartelukrääsää..


Ja tässä se nyt on, iskän tuleva isänpäiväkortti. Samanlaisen kortin tulevat lisäksi saamaan muffa, pappa ja isopappa.


Hyvää tulevaa isänpäivää kaikille isille!!

torstai 31. lokakuuta 2013

3 kk neuvola

Huh, kylläpä aika menee nopeasti! Äidin mielestä synnyin juuri ja tänään täytän jo 14 viikkoa ja kävin 3 kk neuvolassa. 3 kk:n neuvolassa saadaan ainakin täällä meillä ensimmäiset rokotukset. Minulle annettiin kurkkumätä, jäykkäkouristus, polio, hinkuyskä, rota, haemophilus influenzae ja pneumokokki -rokotteet. Näistä rota annetaan suun kautta ja muut kahdella erillisellä pistoksella reisiin. Rokotteiden antamisesta  aloin itkemään hieman, mutta rauhotuin saadessani maitoa. Lisäksi minut punnittiin (5 520 g) ja mitattiin (59 cm) sekä päänympärys 40,3 cm. Äiti löysi netistä uusien kasvukäyrien kokeiluohjelman ja piirsi sillä käyräni.

Pituuden kehitys ensimmäisten 3 kuukauden aikana

Alhaallahan me mennään, mutta hyvää omaa vauhtia kuitenkin. Neuvolantätin mukaan ensimmäisenä vuotena usein haetaan omaa käyrää, jota sitten jatkossa seurataan paremmin. Painoni oli 0-käyrällä suhteessa pituuteeni, joten meillä pyyhkii hyvin :) Marianne-tätin (siis neuvolantätini) mukaan olen tyytyväinen ja jäntevä tyttö!

Uni maistuu possu kainalossa


Eilen opin uuden taidon, joka tänään saatiin kirjata neuvolan tietoihin: opin kierähtämään vatsaltani selälleen. Sitä pitikin sitten eilen kuvata ensin äitin ja iskän toimesta ja myöhemmin vielä mumman toimesta. Kyllä ne taidot vaan kehittyvät!

Tämän päivän olenkin ollut tavallista uneliaampi (kuten neuvolasta varoiteltiinkin) ja vähän kärttyisämpikin. Kolmen aikoihin äiti antoi minulle särkylääkettä, joka onkin vähentänyt kiukkua selvästi. Nyt taitaa taas vatsa kurnia, joten jatketaan  syömistä.

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Onko kukaan (riittävän) hyvä äiti??

Alatiesynnytys (mielellään luomuna), 6 kuukauden (lapsentahtinen) täysimetys, kestovaipat, luomuruoka, kotihoito jne... lista taitaa olla loputon. Mistä tallaiset ihanteet tulevat ja miksi äidit stressaavat moisista asioista niin paljon?
Superihmistä kasvattamassa
Meillä ainakin äiti koittaa parhaansa mukaan elää näiden nykyisten ihanteiden mukaan, mutta silti joka päivä tuntee olleensa liian vähän -kaikkea.. Onko kukaan omasta mielestään hyvä äiti? Millainen on hyvä äiti? Järjellä ajatellen jokainen äiti on paras äiti omalle lapselleen ja jokainen (turvallisen lapsuuden kokenut) lapsi rakastaa omaa äitiään eniten koko maailmassa. Miksi kuitenkin jopa netissä muodiksi on tullut kertoa epäonnistumisista ja omasta epätäydellisyydestään? Miksi haluamme lukea epätäydellisyydestä ja samalla kuitenkin jokainen haluaa omalle lapselleen turvallisen ja sen parhaan mahdollisen lähtökohdan elämään?

Meillä iskä opiskelee viimeistä vuotta ja äiti on äitiysvapaalla minua hoitamassa. Iskän valmistumista tukeakseen äiti hoitaa minua mahdollisimman paljon itse ja antaa iskän keskittyä opintoihinsa. Toki iskä saa hoitaa minua aina halutessaan ja välillä joutuukin hommiin, jos äiti ei ehdi, mutta karkea jako kulkee näin. Äiti koittaa mahduttaa jokaiseen päiväämme erilaisia kehitystä tukevia juttuja. Teemme Vauvatusta, makoilemme leikkimatolla ja harjoittelemme kääntymistä (joka ei vieläkään onnistu edes  mahaltaan selälleen vaan ryhdyn itkemään kyllästyessäni pään koholla pitämiseen), katselemme Onni ja Ilona -kortteja ja "opettelemme" sanoja sekä kuuntelemme englanninkielisiä lastenlauluja ja  runoja. Äiti on rakastunut Mothergoose-sivuihin, joilta kuuntelemme paljon lauluja. Tässäkin äiti huijaa itseään selittämällä, että englanninkielisen ohjelman katselu on kielikylpyä eikä laiskottelua tietokoneen ääressä.. Näiden lisäksi äiti koittaa syödä mahdollisimman terveellistä ruokaa ja jättää sokereiden syömisen vain yhteen päivään viikossa. Silti usein hän tuntee tehneensä liian vähän. Hänen ajatuksissaan olen ollut liikaa sitterissä, tai liian vähän leikkimatolla tai liikaa tai liian vähän sylissä tai mitä nyt milloinkin..

Miksi sitten äidit tuntevat syyllisyyttä, miksi mikään ei koskaan riitä? Ehkä tärkein syy on kateus ja toisten luomat paineet. Ehkä äitien pitäisi lopettaa muiden arvostelu ja keskittyä olennaiseen - Me vauvat olemme vain hetken pieniä!

Ihana Sini, jonka mielestä äiti on ihan jees

maanantai 21. lokakuuta 2013

Ihana uusi itkuhälytin

Itkuhälytin (kuva Philipsin nettisivuilta)
Olemme saaneet Philipsiltä testiin uuden Philips Avent SCD 580-itkuhälyttimen. Meillä itkuhälytintä käytetään lähinnä parvekkeella päiväunien aikaan sekä mökillä esimerkiksi saunaan mentäessä. Tässä itkuhälyttimessä on perinteisen "kuulet lapsesi itkun" -toiminnon lisäksi paljon muutakin. Esimerkiksi meillä ahkerassa käytössä on ollut vanhempainyksikön kello, josta äidin on  helppoa tiirailla kauanko olen jo nukkunut tai koska imetys aloitettiinkaan. Toinen hyödyllinen toiminto on ollut takaisin puhuminen. Tätä ei olla kylläkään käytetty minun tyynnyttelyyn vaan isin komenteluun. Äiti on karjunut siitä ohjeita minun tainnuttamiseen "Heiluttele enemmän", "Heiluttele vähemmän", "Heiluta erisuuntaan" ja viimeisenä "Okei, ei se nuku, tuo vaan sisälle".. Muita itkuhälyttimen toimintoja ovat yövalo, tuutulaulut (mahdollisuus myös kytkeä oma mp3-soitin) sekä tähtitaivas-projektori (jooó ihan tosi itkarilla saat projisoitua tähtiä huoneen kattoon :) ).

Tähtitaivas (tämäkin  Philipsin sivuilta, äidin tähtitaivaskuvat ei olleet näin nättejä..)
Näitä toimintoja olemme toistaiseksi vain kokeilleet, mutta ainakin tähtitaivas vaikuttaisi käytännölliseltä vaikeammin nukahtavalla vauvalla ja varmaan hieman vanhemmalla lapsella taas yövalo olisi kätevä (nukun vielä vanhempien makkarissa ja ovi auki, joten valo pääsee illalla kajastamaan muista huoneista). Musiikin, valon ja tähtitaivaan saa kaikki kytkettyä päälle ja pois vanhempainyksiköstä, joten huoneeseen menoa ja mahdollista lapsen herättämistä ei tarvita.

Lapsenyksikkö mittaa ulkolämpötilaa ja ilmankosteutta, joten joku tilastoinnista kiinnostunut voisi alkaa miettimään vaatetusta näiden indikaatioden avulla. Äiti ei ole tähän (vielä) ryhtynyt, tosin yhtenä päivänä mittari näytti parvekkeella 4 astetta ja hän mietti onkohan sisävaatteet, teddyhaalari, äitiyspakkauksen makuupussi ja vaununsuoja liian vähän.. joo hullu mikä hullu!

Itkuhälytin töissä meidän parvekkeella

Tässä vielä video laitteen esittelyvideoon. Suomessa SCD 580 -mallia löytyy tällä hetkellä ainakin Vaunuaitasta ja Babystyle Tampereelta ja Espoosta.

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Uudet Onni ja Ilona -kortit saapuivat!

Äidistä on tullut Onni ja Ilona korttien suuri fani (olette ehkä sen aikaisemminkin postauksista huomanneet).. Nyt hän sai ihanan Annin avustuksella 6 uutta korttia.



Näistä Aurinko, Kana, Pöllö ja Pingviini ovat yksipuolisia. Niistä olisi tarkoitus askarrella lorukortteja. Ohjeet saatte, kun äiti joutaa kortit askartelemaan. Kala ja mustekala sen sijaan ovat kaksipuolisia. Niistä äiti suunnittelee tekevänsä jonkinlaisen mobilen. Tässä vielä kuva toisista puolista:


Onni ja Ilona -korttien löydät täältä kauppa. Suosittelen lämpimästi kortteja kaikille vauvoille. Muistattehan, että kirkkaat värit stimuloivat aivotoimintaa ;)

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Meidän päivä

Äiti kuuluu erääseen vauvaryhmään täällä netissä. Siellä ollaan paljon puhuttu meidän lasten rytmistä. Ryhmässä sovittiinkin, että kirjoitellaan yhden päivän ajan kaikki tekemiset ja omat fiilikset ylös niin saadaan sitten vertailtua hauskasti meitä lapsia. Tämän äiti toteutti eilen ja siihen liittyen saatte nyt tutustua meidän yhden päivän ohelmaamme.

Lauantai 12.10. vauvatyyppi 11 viikkoa ja 2 päivää
7.30 vauva ähisee omassa sängyssään ja äiti herää siihen
7.32 äiti nostaa vauvan vanhempien sänkyyn ja alkaa imettää, koira tulee sängyn reunalle moikkaamaan
8.00 ruokinta loppuu, vauva jää sänkyyn iskän kanssa nukkumaan, äiti nousee. Äiti antaa koiralle ruokaa, peseytyy ja järjestelee paikkoja
8.20 Äiti lähtee koiran kanssa ulos. On tulossa nätti päivä, äiti on hyvällä tuulella.
8.30 Äiti tulee sisälle ja syö puuroa aamupalaksi mustikoiden ja  karpaloiden kanssa, huh kun on kirpeää! Aamupalan jälkeen alkaa siivous, uusi Jenni Vartiaisen levy soimaan kovalle ja tavaroita paikalleen, astianpesukone ja pyykkikone päälle ja kuivat vaatteet narulta kaappiin.
9.20 Vauva ja iskä heräävät. Äiti ottaa vauvan sängystä, vaihtaa vaipan ja laittaa päivävaatteet päälle. Vauva nauraa lehmän kuvalle:


9.30 Vauvan 2. aamupala
10.00 Uusi vaippa kehiin, aamukakka done :)
10.30 Vauvatyyppi nukahtaa.. taas. Iltapäivällä on tulossa vieraita, joten äiti alkaa leipomaan pecanpähkinäpiirakkaa (ohje alempana), samalla siivoilua.
11.15 Vauva herää, äiti laittaa leikkimatolle, siinä tylsää. Äiti laittaa sitteriin, siinä vielä tylsempää
11.45 Isi lähtee shakkipeliin, äiti antaa tissiä, se on  hyvä!
12.15 Äiti jatkaa leipomista Leivonnaisia herkkusuille -kirjan ohjeen mukaan ja laittaa pyykit kuivumaan, vauva leikkimatolla.
12.40 Vaipan vaihto, vaippa ihan märkä
12.53 Ulkovaatteet päälle, pukeminen on HANURISTA. Äiti antaa tissiä vielä pikkasen


13.04 Ulkona, aurinko paistaa, elämä on IHANAA!!
13.50 Koiran ulkoilutus ja kauppareissu tehty, tullaan sisälle. Vauva hereillä, äiti koittaa siirtää parvekkeelle nukkumaan. Äiti syö nopeasti, pelkää vauvan aloittavan itkun
14.00 Äiti luovuttaa vauvan kanssa ja ottaa sisälle, koittaa nukuttaa imettäen -ei onnistu
14.10 Tiina tulee, juttelua ja seurustelua, kerrataan synnytystarina ja vaihdetaan viimekuukausien kuulumisia.
14.45 Äiti vaihtaa vaipan, antaa tissiä
15.10 Vauva unille, äiti jatkaa piirakan tekemistä
15.50 vauva herää ja alkaa seurustella. Äiti tekee vauvajumpan ja hassuttelee. Vauva ottaa ensimmäistä kertaa esineen käteen.


16.30 Iskä tulee kotiin, pelannut tasapelin, hyvä iskä!!
16.40 Imetystä
17.00 Sylittelyä, vaipan vaihto, sitterissä naureskelua ja juttelua. Äiti, Tiina ja iskä syövät piirakkaa ja juovat kahvia.


17.40 Päivän toiselle lenkille ulos. Aurinko paistaa, Tiina mukana. Vauva nukkuu lenkistä n. 1/2 tuntia.


18.30 Tullaan sisälle,Tiina lähtee kotiin. Äiti alkaa leikkiä, loruttelee englanniksi ja tekee vauvajumppaa
19.00 Imetys ja vauvatusta
19.50 Imetys
20.12 Unet - 12 minuuttia
20.35 Unet - 25 minuuttia, äiti lähtee hakemaan Mäkkäristä el Macot
21.21 Kylpyyn, tavallisesti meillä kyllä kylvetään nakuna, mutta nyt kokeiltiin uutta uikkaria. Vauva rakastaa kylpemistä!


21.40 Ilmakylpyä, iskä hieroi jalkoja ja öljysi kropan
21.50 Pyjama ja kapalo päälle ja tissille soffalle samalla kun äiti ja isi katsoo Game of Thronesia
22.55 Sänkyyn, nati, nati


23.00 Makuuhuoneesta kuuluu kuorsaus. Unta jatkui seuraavaan aamuun 7.45 saakka.

Mallipäivän aikana:
- Unta yhteensä 13 tuntia 32 minuuttia
- Syöttökertoja 10
- Vaipan vaihtoja 7, joista 3 kakkavaippaa

Tässä vielä kaikille, jotka jaksoivat lukea loppuun saakka tosi ihanan Pecanpähkinäpiirakan ohje:

Pohja
Ota 110 g voita huoneenlämpöön ja anna lämmetä rauhassa.
Sekoita joukkoon huolellisesti 4 dl vehnäjauhoja. Koostumuksen tulee olla muromaista.
Lisää joukkoon 1 rk vettä, sekoita hyvin, lisää toinen ja sekoita hyvin. Kääri kelmuun ja anna oleentua n. 1 tunti.

Voitele 23 cm vuoka.

Kauli taikina jauhoisella alustalla ja laita vuokaan, leikkaa ylimääräiset reunat pois. Esipaista n. 10 minuuttia.

Täyte
Mittaa 4 dl sokeria, 1 dl vahterasiirappia, 1,5 dl tummaa siirappia ja 0,5 tl suolaa kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi (ohjeessa 2,5 dl maissisiirappia). Anna jäähtyä hieman.
Sekoita 3 kananmunaa niin että keltuainen ja valkuainen sekoittuvat. Lisää joukkoon hitaasti sokeriliemi, sekoita kokoajan jottei munat kokkaroidu. Lisää 60 g kuutioitua voita ja 2 tl vaniliasokeria. Sekoita kunnes voi on sulanut joukkoon.

Kaada esipaistetun piirakkapohjan päälle n. 100 g pecanpähkinöitä, lisäksi reunoille kokonaisia. Kaada päälle täyte.

Paista uunissa 170 asteessa n. 50 minuuttia, kunnes täyte on ruskistunut ja kovettunut.

Tarjoile sellaisenaan tai vanilijajäätelön kanssa. NAM!