tiistai 22. huhtikuuta 2014

Pottailua

Pottailua, täällä vietetään PALJON aikaa
Aloitimme pissailun lavuaarin päällä Sinin ollessa noin puolivuotias. Alkuun "harrastus" lähti vitsistä, ja sitten kun vitsi toimikin hyvin päädyttiin kököttelemään lavuaarilla monta kertaa päivässä.

Siirryimme lavuaarin päältä potalle äitini "painostuksesta" Sinin ollessa n. 8 kk. Alkuun pidin pottaa jotenkin lavuaaria hankalampana, mutta pian huomasin kirjojen ym. pottailuhomman olevan paljon lavuaarin päällä kököttelyä helpompaa.

Melkein 3 kuukauden VVV kokemuksen jälkeen en voi vieläkään kehua omaa vauvanlukutaitoani, vaan potalla käydään "kellon mukaan" tai silloin kun se sattuu rytmiin sopimaan ja mieleen tulemaan.

Se miksi päätin tämän postauksen kirjoittaa lähti oikeastaan eilisestä ärsytyksestäni koko hommaan. Sunnuntaina ja eilen Sini aloitti kakkaamisen aina kesken syömisen. Tämähän tietysti tarkoitti sitä, että sain purkaa kaikki ruokailuviritelmät ja rynnätä potalle. No ainahan me oltiin myöhässä ja koko homma oli turhaa. Paitsi että saatiin syöminen kätevästi keskeytettyä ja kaikki paikat täyteen ruokaa :/.

Tänään sitten saatiin taas intoa hommaan. Aamu alkoi onnistuneella pottailulla ja iltapäivällä pottailu oli onnistunut päivän osalta jo niin mallikkaasti, että illaksi Sini sai vaipan sijaan jalkaansa PIKKUHOUSUT, Jei! Nekin pysyivät kuivana koko illan (siis sen reilun tunnin kun maltoin niitä pitää). Lisää näitä onnistumisia ja taas jaksaa kököttää potalla. Hyvä me!


Tuttiarvonta suoritettu!

Sain vihdoinkin arvonnan suoritettua. Arpoja tuli yhteensä 18 kappaletta. Tein arvonnan oikein vanhanaikaiseen tyyliin ja kirjoitin kaikkien nimet lapuille ja nostin sieltä yhden.

Kaikki arpalaput sulassa sovussa

Tälläkertaa onnetar suosi  Maruskaa

Onnettaren suosikki, nätillä käsialalla kirjoitettuna

Kiitos kaikille osallistujille. Koitan saada jatkossakin palkintoja arvottavaksi, joten seuratkaahan blogia ahkeraan!

torstai 17. huhtikuuta 2014

Vaippoja korjaamassa

En ole koskaan ollut mitenkään taitava käsitöiden tekijä. Sen sijaan minua voisi kuvailla rohkeaksi kokeilijaksi. Ollessani raskaana aloin kutoa villahousuja heti niistä kuultuani. Sinin synnyttyä olen jatkanut kutomista ja nyt mukaan on tullut myös ompeleminen. Muutaman kerrran olen törmännyt ilmaiseksi jaettaviin  kuminauha tms pikkuvikaisiin vaippoihin, jotka on ollut vaan pakko saada. Ensimmäisellä kerralla aloitin kuminauhan vaihtamisen ilman suurempaa perehtymistä asiaan - kaikkihan sitä purkaa osaa, vai mitä? No osasinhan minäkin, mutta heti alkuun mokasin, aloitin näet työn väärältä puolelta... Tämän jälkeen jatkoin "korjaamista" leikkaamalla kuminauhan mittaansa ja koitin epätoivoisesti kiinnittää sitä paikalleen. Kymmenien yrityksen jälkeen luovutin, avasin netin ja luin kuminauhojen vaihto-ohjeet. Selvät ohjeet löytyvät esimerkiksi Magdaleenan blogista Päin Mäntylää. Luettuani ohjeet ymmärsin korjaamisen perusteet ja sain kun sainkin kumpparin vaihdettua ja vaippakin piti vielä kaikesta sähläämisestä huolimatta!

Muutama viikko sitten Facebookissa Kestovaipat ja kantovälineet kiertoon, (O)sta -(M)yy - (V)aihda -ryhmässä eli OMV:ssä annettiin taas ilmaiseksi vaippoja ja onnistuin ne itselleni "nappaamaan". Alkuviikosta pääsin anoppilaan ja aloitin uuden korjausoperaation.

Viikon korjausprojekti

Alkuun otin helpoimman projektin, tai sellaiseksi ainakin sitä luulin. Niikin taskuvaipasta piti vaihtaa vain reisikumpparit. Siispä vaippa nurinpäin, vanhat kumpparit irti, uudet tilalle ja lopuksi kujat kohdalleen. Projekti sujui todella hyvin aina kujien ompeluun saakka, monen yrityksen jälkeen ommel oli yhä solmussa ja hermot kireällä, olkoot solmussa päätin, toimiihan se ruma vaippa siinä missä siistikin!

Pieniä pomppuja ompeleessa..

Niikin jälkeen jatkoin Riikan antamien kolmen Umma L -vaippojen pariin. Näissä vaihdettavana olikin koko setti: etu-, reisi- ja takakumpparit. Fiksuna tyttönä aloitin ihanimmasta vaipasta, sainkin taistella sen kanssa koko illan. On se uuden vaipan korjaaminen melkoista salapoliisin työtä! Toinen ja kolmas samanlainen menivätkin jo hujauksessa!

Loppuun vaihdoin vielä Myllymuksun taskuvaipasta kumpparit, uskokaa tai älkää sen kanssa ei ollut mitään ongelmia!

Valmiina koko läjä

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Virvon varvon

Pikkuvirpoja <3
En ollut ajatellutkaan, että meillä tänä vuonna vielä tehtäisiin mitään virpomisen eteen, mutta toisinpa kävi.

Oltiin siis viettämässä vanhempieni luona sunnuntaita, kuten joka viikonloppu. Sitten äitini toi jostain ihanan pilkullisen pikkuhuivin ja hetkenpäästä löysin itseni pajupensaasta keräämästä oksia ja sen jälkeen leikkaamasta värikkäistä papereista suikaleita. Huh, tein kokonaiset kolme oksaa. Tämän raskaan suorituksen aikana ihmettelin miten niitä lapsena jaksoi tehdä kymmeniä. Taitaa sokerihampaankolotus saada lapset tekemään ihmeitä! Täytyy muistaa Sinin kasvaessa vanhemmaksi :P

Pikkuvirpojalla oli oksan lisäksi mukana jo äidillä aikanaan käytössä ollut punainen kahvipannu ja pääsipä luutakin matkaan mukaan. Palkaksi Sini sai pussillisen pääsiäismunia (en taida viitsiä kyllä säilöä niin kauaa, että reppana itse niistä ymmärtäisi) sekä pari kolikkoa siihen VALTAVAAN cokis säästöpankkiin. Pääasiallisen huvin tästä hassuttelusta taisivat kuitenkin vielä tänävuonna saada äiti ja isovanhemmat, jotka kuvasivat sankaria jokasuunnasta!

Sinillä on kiire jo seuraavaan leikkiin


Kiitos mummalle ja muffalle kivasta päivästä!

torstai 10. huhtikuuta 2014

Tuttiarvonta!

Philips Avent tarjoaa blogini lukijoille mahdollisuuden voittaa paketin tutteja.

Avent muotitutti 6-18 kk (SCF 172/22)

Sain Aventilta mahdollisuuden arpoa blogini lukijoiden kesken Avent-tutteja. Innostuin kovasti sillä itse tykkään tuteista PALJON. Olen hamstrannut kaapit täyteen erivärisiä tutteja ja annan niitä kaikille kavereilleni tuliaisiksi ja vauvalahjoiksi. Sinillä olen käyttänyt niitä kuitenkin säästeliäästi, mutta silloin kun käytetään tykkäisin käyttää vaatteisiin sointuvaa tuttia. Tosin, usein tutiksi tulee otettua se ensimmäisenä käteen osuva, ei se sävy-sävyyn sopiva..

Avent Sensitive tutti 6-18 kk (SCF180/24)
 Tässä vähän speksejä Aventin tuteista (saatu Aventin Facebook -sivuilta)

"AVENT-huvitutit on suunniteltu huomioiden lapsen eri kehitysvaiheet. Huvituteissa on hammasystävällinen, taipuisa ja symmetrinen tutti, jonka kehittelyssä on huomioitu lapsen kitalaki, hampaat ja ikenet. Hammasystävällinen erikoistutti minimoi lapsen ikeniin ja kehittyviin hampaisiin kohdistuvaa painetta antaen kielen pysyä luonnollisessa asennossa.
Kaikki AVENT-huvituttipakkaukset sisältävät tutin päälle kiinnitettävän suojuksen, jonka avulla tutti pysyy puhtaana. "

Avent I love -tutti "tyttöväreissä"

Minusta muovisuojus tekee Aventin tuteista erityisen hyviä, sillä tutin voi huoletta heittää vaikka käsilaukkuun.

Luin vielä tuttien ohjelapun läpi ja sen mukaan tutti tulisi vaihtaa uuteen joka 4. viikko, vaihdatteko te tuttia niin usein? Entä, kuinka monta tuttia pyörii samaan aikaan kierrossa? Meillä tällä hetkellä löytyy (ainakin) 7 tuttia :)


Avent I love -tutti 6 - 18 kk (SCF 172/70) "poika"väreissä
Näin osallistut arvontaan:

Jätä kommenttisi tekstin alle.. 


Arpoja saat seuraavasti:

1 ARPA
Olet rekisteröitynyt lukija ja tai liityt sellaiseksi.

2 ARPAA
Tykkäät blogista Facebookissa.

3 ARPAA
Kerrot arvonnasta omassa blogissasi tai Facebook-seinälläsi.

Onnea arvontaan! Muistathan lisätä kommenttiisi toimivan sähköpostiosoitteen, sekä kertoa kuinka monella arvalla olet mukana!

Arvonta alkaa NYT ja osallistumisaikaa on 20.4.2014 saakka.


Avent eläintutti 6 -18 kk (SCF 182/24)





sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

EI!

Ei taas siis kyllä, meillä on alkanut vauva liikkua entistä aktiivisemmin ja sen seurauksena sana EI! on tullut kovaan käyttöön. Jotenkin sitä tuntuu, että voisi muuttua papukaijaksi ja alkaa hokea vaan Ei:tä eikä kukaan huomaisi eroa.

Esimerkiksi eilen aamulla Sini oli ensin menossa (kontaten ja hihkuen) kaatamaan koiran vesikuppia, äiti säntää perässä ja kertoo jämäkästi "Ei, meillä ei vauvat leiki koiran kupeilla". Seuraavaksi bongataan lattialla lojuava (siis äidin sinne unohtama) tietokoneen johto, taas jalat alle ja sitä maistamaan.. äiti loikkii perässä, samalla kun koittaa tehdä puuroa, "Ei, meillä ei syödä johtoja"... Seuraavana tähtäimeen osuu nukkuva koira, vauva syöksyy kohti koiraa ja äiti läähättää perässä: "Ei, nukkuvaa koiraa EI mennä kiusaamaan"..

Liikkumisen riemua saatiin myös kokea torstain vauvajumpassa. Kun muiden lapset makoilivat kiltisti paikoillaan äitien tehdessä vatsalihaksia ja punnerruksia, niin meidän pikku Tasmaanian Tuholainen kävi nipistelemässä  heitä. Koita siinä sitten jumpata ja pitää omaa murusta aloillaan, kun puolet porukan lapsista itkee meidän kullan hellyydenosoituksista..

On tässä vauvan liikkumisessa yksi hyväkin puoli. Äiti ei ehdi enää syödä tai istua sohvalla, joten hoikka kesäkunto on taattu! Odottakaa vaan, heinäkuussa Anna Abreun pakarat on täällä!!



perjantai 28. maaliskuuta 2014

Konttailua

Kyllä, kauan odotettu konttailu alkoi meillä tämän viikon tiistaina, eli samana päivänä kun Sini täytti 8 kk. Meillä oltiin jo pitkään otettu konttausasentoa ja heijailtu siinä itseään, mutta käsien ja jalkojen yhteistyö ei ole ottanut aikaisemmin tuulta alleen. Nyt sitten "synttärin" ja neuvolan kunniaksi ensimmäiset "askeleet" otettiin heti aamusta.

Tässäpä pikkuinen video konttaamisesta, en vaan osaa liittää parempaa filkkaa...

Pikku konttailija

Kävimme siis myös neuvolassa samana päivänä. Ainakin meillä 8 kk neuvola on lääkärineuvola, tarkoittaen siis erittäin tiukkaa tahtia, se on tulos ja ulos! Nytkin lääkäri nopeasti kyseli syömiset ja D-vitamiinin saannin, sitten käytiin mittauksissa, lääkäri tuli jotain vääntelemään ja sitten laitettiinkin jo vaatteet päälle, testattiin kuulo ja koitetettiin ottaa helmestä kiinni. Mitään ylimääräisiä kommentteja ei tullut, en edes tiedä ottiko vauva lääkärin mielestä helmestä kiinni pinsettiotteella :).

Loppuun kysyin lekurin mielipidettä kasvusta ja se on kuulemma seurannut aivan hyvää omaa linjaansa - kuulemma liikkumisen alkaessa paino normaalisti laskee vähän pituuteen nähden. En maininnut mitään sormiruokailustamme ja selvästikin siitä saatu ravinto on ainakin meillä riittänyt. Tässä vielä mitat Kasvuseulan kaavioihin laitettuna:

Pituuden kehitys


8-kuisena meillä:
- Kontata n. 4 "askelta".
- Istutaan melko tukevasti, mutta ei nousta istumaan itse (toinen jalka ei vaan tule eteen), istumasta päästään kyllä nätisti pois.
- Noustaan polviseisontaan ammeessa ja sängyssä (tämä on TOOOSI turvallista).
- Rakastetaan koiran kuppeja.
- Sanotaan äiti (äidin mielestä, tosin äitiä ei osata edes osoittaa).
- Omataan neljä hammasta: "ykköset" alhaalla ja "kakkoset" ylhäällä (tai sitten vauvasta tulee vamppyyri, niin sivuilla ne ovat) .
- Nukutaan 20-07 (tai siihen saakka, kun pimeyttä piisaa..) ja herätään yöllä kerran syömään (muuten joudutaan tyytymään itkemiseen ja tuttiin).
- Nukutaan 2-3 päikkärit (n. 2-3 h yhteensä).

Perinteisesti otin vielä miljoona kuvaa synttärisankaristamme, niistä oheen vielä pari:

Neuvolan pallo oli tosi mielenkiintoinen kapistus!

Matkalla kotiin, ihana kevät ja aurinko, lämpöä n. 10 C!

Välillä istuminen ottaa päähän

Ihana konttailija