Nyt se on loppu! Kaput! The end! :/

Otsikosta huolimatta emme ole muuttaneet kotoa, lopettaneet syömistä emmekä tehneet mitään muutakaan kovin traagista. Minun ja Sinin elämästä yksi tärkeä vaihe on kuitenkin virallisesti loppu - meinaan tissittely. 

Lähiaikoina tyttö on mennyt monesti nukkumaan ilman minua, ja näin myös ilman yhteistä tissittelyhetkeämme. Sunnuntaina laittaessani häntä nukkumaan oli tilanne minulle kuitenkin uusi - "tissii" -pyynnön sijaan hän pyysikin "tuttiii". Olin hämilläni ja sanoin otettaisko tissiä kuitenkin ennen ja niin mentiin: eka tissiä ja sitten tuttia. Maanantaina sama homma toistui, mutta nyt sen sijaan, että olisin alkanut itse tissiä ehdottamaan annoin tutin, pussasin tyttöä ja jätin omaan sänkyyn. Ja sinne hän jäi, suoraan nukkumaan ja omaan sänkyynsä!

Nyt sama homma on toistunut iltaisin. Käydään kylvyssä, pestään hampaat, laitetaan vaippa ja pyjama, annetaan tutti, nostetaan omaan sänkyyn ja toivotetaan hyvät yöt. Tämän jälkeen tyttö jää yksin makkariin, nukahtaa ja herää seuraavaksi aamulla. IHANAAA! Täytyy sanoa, että tällainen toiminta on ollut kaiken tekemiseni taustalla vauvan syntymästä saakka. Uskoin siihen, että jos vauvan nostaa aina hereillä sänkyyn ja antaa hänen nukuttaa itse itsensä tulos voisi olla juuri tällainen. Ei varmaan toimi kaikilla, mutta meilläpä toimii... Ainakin toistaiseksi :D

Mitä tulee itseeni, omaan mieleeni ja tisseihini uskon tissittelyn lopetuksen tapahtuneen juuri niin lapsen ja äidin tahtisesti kuin mahdollista. Tissit eivät ole olleet yhtään kipeät, mieli ei ole järkkynyt eikä hommaa ole edes tullut ikävä. Halailua olemme sitten harrastaneet muina aikoina ja säästyneessä ajassa olen saanut vaikka siivottua vähän paremmin iltaisin, tai nukuttua, tai motkotettua..

Nyt takaisin joulupuuhien pariin, josko tyttö vielä hetken nukkuisi ;)