Suomalaisten ravintsemussuositusten pauloissa

Luin eilen Sanna Ukkolan artikkelin "Sokerilla kuorrutetut lapset". Asia on mielestäni todella mielenkiintoinen, olen jo aikaisemminkin miettinyt suhtautumistamme sokeriin ja varsinkin ruokateollisuuden suosimaa sokerin lisäämistä lähes joka ruokaan. Onko oikea ruoka niin pahaa/mautonta/huonolaatuista, että jo lapsille pitää lisätä sokeria saadaksemme heidät syömään ruokansa? Lisäksi onko tyhjä lautanen niin tärkeää, että se pitää saada jopa houkuttelemalla lasta syömään enemmän, kun hän tarvitsee?

Arkiiikuntaa ja puhdasta ruokaa saa nyt metsästä!

Terveyskirjaston artikkelin mukaan suomalaista lapsista ja nuorista 15 % on ylipainoisia ja 5 % lihavia. Syyksi mainitaan aina liikunnan puutteen, tai liian vähäisen liikunnan suhteessa ruokailutottumuksiin. Itse olen vasta lähiaikoina nähnyt artikkeleja, joissa syyn pohditaan olevan jatkuvan sokerin syömisen. Itse valtavassa sokerikoukussa olleena (tai olenhan sitä yhä tilaisuuden tullen) uskon lihavuuden syyn olevan monissa tapauksissa vähäkaloristen kevyttuotteiden käytön, jossa makua on tuotu lisäämällä sokeria. Valitettavasti nämä tuotteet nostavat verensokerin vain hetkeksi ja kohta nälkä palaa - entistä pahempana.

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa itseäni kummastuttaa varsin kielteinen suhtautuminen eläinperäiseen rasvaan. Taannoin käydessämme 1-vuotisneuvolassa meille huomautettiin painon laskemisesta -15 -käyrälle. Avuksi suositeltiin näkyvän rasvan käyttöä, niin margariinina leivän päälle kun rypsiöljynä ruuanlaitossa. Melkein samassa lauseessa kuitenkin kehoitettiin käyttämään rasvatonta maitoa. Kysyessäni miksi ei terkkari osannut asiaa perustella MILLÄÄN! Tutkiessani äidinmaidon, -korvikkeen ja erilaisten maitojen ravintoarvoja lähimmäs imeväisikäisen käyttämiä äidinmaitoa tai -korviketta nousi eniten kartettu täysmaito (lähteet Fineli, Valio ja Tutteli). Miksi sitä kuitenkin kartetaan ja suositellaan rasvattoman maidon käyttöä? Onko suositus peräisin ajalta, jolloin lapset alkoivat lihoa ja ravitsemusterapeutit "keksivät" syyn olevan rasvassa? Parempaa selitystä en ainakaan itse keksi!

Erilaisten maitojen ravintoarvot.

Meillä ollaan toistaiseksi vältelty sokeria, jos ei niinkuin ruttoa, mutta mahdollisuuksien mukaan kuitenkin. Sini sai maistaa omaa synttärikakkuaan (ihan molemmilla synttäreillään) ja esimerkiksi vispipuuroon olen lorauttanut pikkasen sokeria poistamaan kirpeyttä. Turhaa sokerilla mässäilyä koitetaan kuitenkin välttää niin pitkään kun mahdollista. 

Sukulaisilta ja tutuilta olemme kyllä välillä saaneet melkoista painetta valitsemastamme linjasta. Sunnuntainakin pappa sääli Siniä hänen syödessään porkkanalättyjä Piltin Tyrni-omena -soseella (Jossa muuten jälkikäteen huomasin olevan lisättyä sokeria, WHY!!) hyvällä halulla. Tokihan me muut söimme "normaaleja" lättyjä mansikkahillon kanssa, mutta eihän 1-vee vielä eroa huomaa, tärkeintä lienee yhdessä syöminen ja aikuisilta saatu esimerkki. Samaa ihmetystä saimme kesällä, kun emme antaneet lapselle jätskiä, vaan korvasimme sellaisen hedelmillä taikka smoothiella.

Ihana paketii, sisältö?!?

Välillä usko suomalaiseen ruokateollisuuteen on todellisella koetuksella. Näin kävi viimeviikolla ainakin kahdesti -molemmat sokerin vuoksi. Ensimmäinen oli jo mainitsemani Piltin lisätty sokeri ja toinen Elovena Muumi Neljä Marjaa Annospikapuuron sokerimäärä, annoksessa oli sokeria 16! %, eli annoksessa 5,6 g (vertailuna käyttämämme Elovena kaurahiutale 1,2 % eli 0,5 g/annos..) Tylsää on, että puuroa mainostettiin isosti Täysjyväkaurahiutaleesta valmistetuksi, runsaskuituiseksi tuotteeksi ja hurja sokerimäärä ikäänkuin unohdettiin taka-alalle. Tärkein kysymys kuitenkin lienee miksi tuotteeseen on pitänyt laittaa näin paljon sokeria?

No, tekeepä sitä niin tai näin, aina tekee jotenkin väärinpäin. Me teemme nyt omalla tavallamme ja vaihdamme ajatuksiamme, mikäli saamme toisenlaista tietoa. Siihensaakka vähäsokerista ja hieman rasvaisempaa elämää kaikille :)

Iltapalalla punaherukoista tehtyä vispipuuroa