Minä osaan ja teen

Ajattelin tälläkertaa kirjoittaa siitä miten meillä menee tällä hetkellä ja mitä taitoja olen oppinut tähän mennessä.

Olen ollut alusta saakka todella jäntevä tyttö. Esimerkiksi olkapäällä tai rinnalla köllötellessäni olen alusta saakka osannut nostaa päätäni ylös todella napakasti. Olen myös ollut kokoajan hyvä syömään ja nukkumaan. Alussa minua piti herätellä syömään neuvolan ohjeen mukaan ensin joka 2. ja myöhemmin joka 3. tunti. Nyt siitä on jo kuitenkin luovuttu ja saan nukkua niin kauan kun tykkään. Useimmin nukun kuitenkin n. 3 tunnin jaksoissa, tosin iltaisin vähemmän, kun pitää tankata yötä vasten :)

Moro!

Tässäkohtaa kannattaa huonosti nukkuvien lasten vanhempien lopettaa lukeminen, sillä tulen kertomaan normaalin päivämme aikataulusta (ja kuten sanottua nukun ja syön hyvin..). Minulla ei vielä ole mitään varsinaista oikeaa rytmiä, mutta suunta näyttää tavallisesti tältä (esimerkkinä viimeinen vuorokausi):

2.30 - 4.00 Yösyöttö (tässä ei tavallisesti mene näin kauan, normaalisti puolituntia on sopiva)
7.30 - 8.15 Aamupala (vaippa vaihdetaan tavallisesti joka ruokailussa tissinvaihdon välissä, jotta jaksan keskittyä myös toisen tissin syömiseen)
8.15-8.45 Leikkimistä iskän kanssa
8.45-9.30 Välipala
10.00 - 13.00 Unta balloon
13.00- 14.00 Lounas, leikkimistä, kylpy
14.00 - 17.30 Unta
17.30- 18.30 Päivällinen
18.30 -22.00 Seurustelua, ruokailua, parit pikkutirsat ja taas ruokailua
22.00 Äiti laittoi kapaloon, itkustin n. 2 minuuttia sängyssä ja nukahdin yöunille

Vatsa täynnä uni maistuu

Vaatteista minulle sopii tällähetkellä parhaiten 44 senttiset, tosin kestovaippojen kanssa käytettäessä pituus alkaa pikkuhiljaa jäämään lyhyeksi ja 50 senttiset tuntuvat sitäkautta sopivimmilta. Toisaalta ne 50 senttiset mitä meillä on tuntuvat päällä liian leveiltä.

Vaipoista minulle sopivat vielä parhaiten 1 koon vaipat, vaikka 2 kokoakin ollaan jo muutaman kerran kokeiltu. Vaippaa vaihtaessa olen jo aikamoinen kiemurtelija. Käännähtelen kyljelleni jo niin hyvin, että mumma ja muffa ovatkin vitsailleet, että taidan kääntyä ennen kun täytän 1 kuukauden..

Ensimmäisiä hymyjä äiti ja iskä odottavat jo kovasti, mutta toistaiseksi ovat saaneet tyytyä "maitohymyihini", jospa vaikka tällä viikolla tarjoisin heille jo ihan aitojakin??

Ääniä kuullessani siirryn usein katsomaan ääntä kohti, vanhemmat eivät ole kyllä varmoja onko reaktio vielä tahallinen vai onko kyse sattumasta.

Näin täällä voidaan, uusia temppuja suunnitellen

Sini